keskiviikko 29. elokuuta 2007

Homogeeninen uniasteikko

Kkn (kuten kuvasta näkyy :D) tui vaihteeksi ostettua uusi peli. Tällä kertaa sellainen pari vuotta sitten julkaistu toimintaseikkailupeli kuin Fahrenheit. Se on ollut toivelistallani siitä lähtien, kun paitsi että se sai hyviä arvosteluaja, sain tietää sen olevan loistavan omaperäisen Omikron: The Nomad Soul -toimintaseikkailun tehneen Quantic Dream -porukan käsialaa. Tongin pitkästä aikaa läheisen Prisman alelaaria ainakin viisi minuuttia kunnes surkeiden pelien välistä loisti jotain valkoista kuin taivaan lahjana. Kun hintakaan ei paljastunut pelätyn naurettavaksi kuten suurin osa muista Prisman peleistä, jotka pysyvät vuosikausia viidenkympin hujakoilla, lykkäsin pelin vielä tyhjänä ammottavan kärryn pohjalle. Siellä se lepäsi kuin Jeesus lapsi seimessään, EH-HEHE!

Normaalien ruokaostoksien lisäksi seimi (:D) täyttyi muutamista mässyistä. Juotavaksi Pepsiä, koska viimeksi ostin Mountain Dew:ta ja molemmat ovat yhtä halpoja. Toinen juotava on Mango-Appelsiini täysmehu, jota pitäisi ehdottomasti saada limuna! Siis mangoa… vaikkapa muiden hedelmien joukossa tai yksinäänkin. Edesmenneessä legendaarisessa Fanta Exoticissä sitä saattoikin olla. Exoticin poistuminen kauppojen hyllyiltä tunnetaan yhtenä limuhistorian surullisimmista päivistä :’(… :D! No onneksi mehua voi sekoittaa esim. Pepsin joukkoon. Sipseinä tällä kertaa ovat Rainbown tavalliset halpisshitit, joita vielä ennen ostosreissua pidin Taffelin ja Estrellan vastaaviin verrattuina melko surkeina. Ja pidän edelleen tosin about kymmenellä kerrottuna, TSII-SUS! Joko kyseessä oli sunnuntaikappale, tai sitten Rainbow on muuttanut reseptiään surkeasta aivan karseaan! No ainakaan noita ei ahmi niin nopeasti. Suklaan virkaa toimitti loistava Fazerin vadelmajogurttipatukka, jota pitäisi ehdottomasti saada täyskokoisina levyinä! Purkkaan kaipasin vaihtelua, joten ostin tommosia kolan ja mansikan makuisia Bubble Bobbleja :P.

Purkkaa lukuun ottamatta noista ainoastaan surkeita lastulevy (:D) sipsejä on tällä hetkellä jäljellä, koska ostin kaikki jo maanantaina. Ostokset jäivät tähän asti blogaamatta, koska pari viimeistä päivää olen kuumeisesti vertaillut erilaisten komponenttien hintoja ja ominaisuuksia. Suunnitelmissa on hankkia ainakin yksi uusi näytönohjain, sekä emolevy ja sen takia myös uusi prosessori ja muistit. Koneeni pelitehon kannalta tärkeimmät osat (näyttikset, prossu ja muistit) kun ovat parin päivän päästä jo tasan 2 vuotta vanhoja, kuten myös koko kone. Uudempiin ovat vaihtuneet virtalähde, kotelon tuulettimet ja prossujäähdytin. Uusia osia on tullut äänikortin ja yhden kovalevyn verran. Nykyiseen emolevyyn (3. kuva) saisi toki virtalähteenkin puolesta toimimaan vaikka (ainakin yhden) GeForce 8800GTX huippunäyttiksen, kaksiytimisen Athlon 64 X2 4400+ -prosessorin sekä 4 gigaa 400MHz DDR -muistia, mutta prossu ja muistit eivät sopisi enää uusiin AM2 (AMD) tai 775 (Intel) emolevyihin. Kuten nykyiset näyttikset (MSI 6600GT) myös prossujäähdytin sopii molempiin uusiin kantoihin.

Kunnon tehonlisäyksen ja tulevaisuuden laajennettavuuden takia olen siis päätynyt ratkaisuun, joka vaatii myös prosessorin ja muistien uusimista, eli seuraavan sukupolven emolevyn hankintaan - Tarkemmin sanottuna 775 -kantaiseen täyteen x16+x16 SLI ratkaisuun pystyvään emolevyyn. Kiikarissa on ASUS P5N32-E SLI Plus (4. kuva vasen yläkulma) tai joku vastaava. Intelin kantaan päädyin Core 2 Duo -prosessorien alemman virrankulutuksen, lämmöntuotannon ja paremman hinta-teho suhteen takia. Olen alustavasti lyönyt lukkoon hinta-laatusuhteeltaan loistavan Core 2 Duo E6420 -mallin. Muistit ovat vielä harkinnassa, mutta melko varmasti päädyn emolevyn maksiminopeudella eli 800MHz taajuudella toimivaan 2 gigan kampaan. Siitä on sitten helppo muistien halvetessa laajentaa jopa 8 gigaan. Näyttiksestä on valmistajan lisäksi avoinna se ostanko 256 vai 512 megaa muistia sisältävän mallin ja aktiivi- vai passiivijäähdytteisen… luultavasti jälkimmäisen. Varmin olen siitä että päädyn nimenomaan hyvän teho-hinta suhteen omaavaan 8600-sarjaan. Vaikka 8800GTS houkuttelisi kovasti, en varmasti tule vuosikausiin tai jopa kymmeniin pelaamaan sellaisilla resoluutioilla kuin 1920x1200 tai 2560x1600 jo pelkästään sen takia, että 2 vuotta vanhan vieläkin loistavasti toimivan näyttöni maksimi on 1280x1024 ja kohta 9 kuukautisen littu-TV:n 1366x768 (lomitettuna 1920x1080). Lisäksi avoinna on ostanko kaikki kerralla vai esim. ensin näyttiksen koska se sopii vanhaankin emolevyyn.

Otsikko tulee sanoista quantic, (kahdesta tai useammasta muuttujasta muodostuva homogeeninen polynomi) dream (uni) ja fahrenheit (asteikko) :D!

Nyt soi: "Dallas Superstars - I Feel Love" 3:56

lauantai 25. elokuuta 2007

Sisällysluettelo: Elokuva-, televisio- ja pelisarjat

Tässä on ajan myötä kasvava lista eri elokuva-, televisio- ja pelisarjoista, joita olen blogissani käsitellyt esimerkiksi esittelyn, arvostelun, päivän kuvakaappauksen, videon tai vaikka ostoksen muodossa. Sarjaa klikkaamalla tulee näkyviin kaikki blogaukset joissa sen sarjan elokuvia, televisiosarjaa, pelejä tai jotain yhdistelmää edellä mainituista käsitellään. Sarjan nimen perässä on sulkeissa kyseisten blogausten määrä. Numerot saattavat olla pari numeroa todellisuutta jäljessä, jos en ole muistanut päivittää niitä.

Elokuvasarja (alkuperäinen nim) (blogausten määrä)

Televisiosarja (alkuperäinen nimi) (blogausten määrä)
Pelisarja tai -kokoelma (blogausten määrä)
Elokuva-, televisio- ja/tai pelisarja (alkuperäinen nimi) (blogausten määrä)
Linkki tähän sisällysluetteloon löytyy vasemmalla olevasta sivupalkista kohdasta "Sisällysluettelot" nimellä "Elokuva- ja pelisarjat". Kaikki sisällysluettelot saat näkyviin tästä sekä klikkaamalla blogin tunnisteluettelosta tai minkä tahansa sisällysluetteloblogauksen alta sisällysluettelo -tunnistetta.

DVD-kokoelmani esittely: Osa XXII

Saw II
DVD versio: Saw 1 + Saw 2 Collector's Edition Blood Box
Genre: Kauhutrilleri
Ohjaaja: Darren Lynn Bousman
Pääosissa: Tobin Bell, Shawnee Smith, Donnie Wahlberg, Erik Knudsen
Maa: USA
Vuosi: 2005
Kesto: 1h 29min
Ikäraja: K-18
Arvosana (0-10): 8,8

Tutkiessaan raakaa murhaa konstaapeli Eric Matthews (Donnie Wahlberg) alkaa epäillä, että sen taustalta löytyy pahamaineinen murhaaja Jigsaw, joka on jättänyt jälkeensä ruumiita - ja ruumiinosia. Matthews on oikeassa: Jigsaw on taas vauhdissa. Mutta tällä kertaa hänellä on panttinaan kahdeksan ihmistä, jotka jäävät pelaamaan julmaa peliä aikaa ja toisiaan vastaan.

Saw II jatkaa siitä mihin mahtava ensimmäinen Saw jäi. Tällä kertaa kasvaneen budjetin myötä uhreina on kokonainen joukko ihmisiä ja suuressa talossa yhden huoneen sijaan. Suuri määrä hahmoja tuo elokuvaan pientä sekavuutta, mutta myös mielenkiintoa kun hahmojen taustat vähitellen avautuvat. Läpi elokuvan seurataan kuinka Donnie Wahlbergin esittämän rikostutkija David Matthews katsoo valvontakameroiden välityksellä voimattomana poikansa taistellessa aikaa vastaan muiden uhrien kanssa Jigsawin ansojen täynnä olevassa talossa, kiinni otetun Jigsawin saarnatessa vieressä. Välillä taas siirrytään seuraamaan talon tapahtumia, kuinka uhrit toinen toistensa jälkeen joutuvat ansojen uhriksi. Ansat ovat entistä kierompia ja monimutkaisempia, mutta niistä on silti reilu mahdollisuus selvitä hengissä. Uhrit menevät ansoihin pelastumisen toivossa, sillä niissä on vastamyrkkyä Jigsawin taloon levittämään hitaasti vaikuttavaan myrkkyyn.

Vuorottelu Matthewsin epätoivon sekä Jigsawin kuulustelun ja talossa olevien selviämistaistelun välillä tekee elokuvan seuraamisesta paitsi erittäin mielenkiintoista, myös tahdiltaan sopivasti loppua kohden kiihtyvää ja tiivistyvää. Muutenkin toinen Saw on toiminnallisempi kuin ensimmäinen, vaikka jännitystäkin on aivan tarpeeksi. Loppupuolella nähdään taas nerokkaita ja yllättäviä paljastuksia asioiden ja tapahtumien oikeasta laidasta, jotka tekevät juonesta lähes ensimmäisen elokuvan tasoista huippulaatua. Ensimmäisen elokuvien tapahtumista ei suoranaisesti jatketa, mutta joitain sen tapahtumia valotetaan jonkun verran. Aiemmassa osassa olevia hahmoja syvennetään reilusti ja heistä selviää mielenkiintoisia asioita. Ainostaan ensimmäisessä osassa avoimeksi jääneen Dr. Gordonin puuttuminen harmittaa. Huhun mukaan hänen kohtalonsa kuitenkin selviäisi syksyllä ilmestyvässä neljännessä Saw -elokuvassa.

Pääosien esittäjistä jälleen loistavan Tobin Bellin lisäksi erittäin uskottavia ovat paitsi Donnie Wahlberg epätoivoisena rikostutkijana, myös Shawnee Smith jälleen Jigsawin leikkiin joutuvana ex-narkkari Amandana. Sitä myötä kun Amandan osuus kaikesta loppua kohden selviää, syntyy hänen näyttelijäntyötään kohtaan uudenlainen kunnioitus. Pienempien osien esittäjistä ainakin Franky G, Glenn Plummer, Beverley Mitchell ja Tim Burd vetävät homman läpi tyylillä. Elokuvan dialogi on erityisesti Jigsawin ja Matthewsin välisten keskusteluiden osalta hyvin kirjoitettua. Plussana voi pitää Jigsawin ensimmäiseen elokuvaan verrattuna suurta vuorosanojen määrää ja muutenkin yleistä esillä oloa, vaikka suurimman osan ajasta hän istuukin vain tyynesti tuolissaan syöpäänsä potien samalla kertoen Matthewsille selkokielellä miten hän pystyy pelastamaan poikansa. Asia jota Matthews ei raivon sokaisemana tajua.

Näin myös toisen Sawin ensimmäisen kerran elokuvateatterissa, jossa sen näkeminen oli loppuratkaisun ansioista hieno, joskin ei ensimmäisen osan tapaan aivan tajunnanräjäyttävä kokemus. Sain sen sekä ensimmäisen Saw elokuvan sisältävän Collector’s Edition Blood Boxin kaikkien aikojen parhaaksi elokuvalahjaksi viime jouluna MatoApinalta. Ekstrojen osalta Saw II on ykköstä selvästi parempi. Mukana on normi trailereiden ja kommenttiraitojen lisäksi useita pikkupätkiä elokuvan teosta ja synnystä. Mielenkiintoisimmat näistä ovat Jigsawia sekä hänen ansojaan käsittelevät pätkät ”Jigsaw’s Game” ja ”The Traps of Jigsaw”, jossa käsitellään myös ensimmäisen elokuvan ansoja ja niiden tekemistä. Ekstrojen osalta Saw II on siis edeltäjäänsä parempi, mutta elokuvana ei yllä sen tasolle. Kaikkien osien hyvästä toteutuksesta huolimatta ensimmäisestä osasta jälkeen jääminen ei ole yllätys, sillä ensimmäinen osa hipoi sellaista täydellisyyttä johon on vaikea päästä olematta liian samanlainen. Tähän Saw II ei onneksi sorru, vaan on hyvällä tavalla erilainen kuin edeltäjänsä säilyttäen kuitenkin sen parhaita osia, kuten hyisen tappajan sekä loistavan loppuratkaisun, tehden siitä erittäin hyvin onnistuneen jatko-osan.

Sisällysluettelo: Elokuva- ja peligenret

Tässä on lista eri elokuva- ja peligenreistä, joita olen blogissani käsitellyt joko esittelyn tai arvostelun muodossa. Genreä klikkaamalla tulee näkyviin kaikki blogaukset, joissa siihen genreen kuuluvaa elokuvaa tai peliä käsitellään. Genren perässä on sulkeissa kyseisten blogausten määrä. Numerot saattavat olla pari numeroa todellisuutta jäljessä, jos en ole muistanut päivittää niitä. Merkkaan leffat yleensä 1-3:lla niiden ns. päägenreistä, enkä IMDb:n tapaan jokaisella genrellä, jota elokuvassa edes hitusen esiintyy. Pelien jaottelussa käytän Wikipedian hyväksi todettua jaottelua. Pelkät elokuva- ja peliarvostelut on listattu omiin sisällysluetteloihinsa sekä aakkos- [elokuvat, pelit] että paremmuusjärjestyksessä [elokuvat, pelit]. Myös pelikokoelmani esittelyblogauksille on oma sisällysluettelonsa.

Elokuvagenre (blogausten määrä)
Peligenre (blogausten määrä)

Linkki tähän sisällysluetteloon löytyy vasemmalla olevasta sivupalkista kohdasta "Sisällysluettelot" nimellä "Elokuva- ja peligenret". Kaikki sisällysluettelot saat näkyviin tästä sekä klikkaamalla blogin tunnisteluettelosta tai minkä tahansa sisällysluetteloblogauksen alta sisällysluettelo -tunnistetta.

perjantai 17. elokuuta 2007

Leffailta Vol. 5: Déjà Vu

Déjà Vu
(Deja Vu)

Genre: Toimintatrilleri
Ohjaaja: Tony Scott
Pääosissa: Denzel Washington, Paula Patton, Val Kilmer, James Caviezel, Adam Goldberg, Elden Henson, Erika Alexander
Maa: USA
Vuosi: 2006
Kesto: 2h
Ikäraja: K-15
Arvosana (0-10): 7,3

Oscar®-palkittu Denzel Washington (Paras miespääosa, Training Day, 2001) on lyöttäytynyt yhteen menestyselokuvien tuottaja Jerry Bruckheimerin ja huippuohjaaja Tony Scottin kanssa elokuvassa Déjà Vu. Tämä tunne on tuttu meille kaikille, mutta mitä jos se onkin menneestä lähetetty varoitus tai vihje tulevasta? Agentti Doug Carlin (Washington) kutsutaan keräämään todistusaineistoa New Orleansissa tapahtuneen vakavan lauttaturman jälkeen, mutta hänet vedetään sivuun tutkimuksista ja viedään huippusalaiseen hallituksen laboratorioon, jossa on käytössä vakoilusatelliittien lisäksi aikaikkuna, jonka avulla näkee menneeseen. Mutta auttaako se Carlinia muuttamaan tapahtuneen? Unohda hetkeksi tieteelliset tosiasiat ja anna vahvan toimintatrillerin viedä mukanaan ja pidellä otteessaan aina alkumetreiltä loppuratkaisuun asti!

Vaikka elokuvan kuvausteksti toisin väitetään, Deja Vu ei pitele otteessaan alkumetreiltä loppuun saakka. Alkupuolella nähdään upeaan räjähdykseen lautalla päättyvä jakso, mutta sen jälkeen homma hidastuu matelutasolle joksikin aikaa. Lopulta kun päästään vauhtiin ja kysymyksiin saadaan vastauksia, niin mielenkiinto nousee mukavasti mm. kiinnostavien aikamatkustuselementtien ansiosta. Toimintakin tiivistyy ja keskivaiheen paikoin melko turha lässytys vähenee ja leffa pääsee kunnolla vauhtiin. Loppumatkan leffa pitää ihan hyvin otteessaan. Siltä osin siis kuvaus osuu kohdalleen, mutta muuten ei juurikaan, koska mielenkiintoisen juonen, muutaman yllättävän käänteen sekä parin upean räjähdyksen lisäksi muuta erityisen mieleenpainuvaa ei oikein nähdä. Toki kaikki osa-alueet on hyvin toteutettuja, näyttelijäsuorituksen onnistuneita kautta linjan ja leffaa on keksivaihetta lukuun ottamatta mukava seurata, mutta jotain selvästi puuttuu. Se jo kertoo jotain että en meinaa millään keksiä enempää sanottavaa arvosteluun. Huonosta leffasta ei kuitenkaan ole kyse, mutta odotin kyllä enemmän - Istuihan ohjaajan pallilla sentään mm. Top Gunin ja Dominon ohjannut Tony Scott. Déjà Vu on ihan kelpoa viihdettä ainakin yksin katseltavaksi, mutta kaveriporukalla tylsistyminen saattaa alun jälkeen iskeä.

torstai 16. elokuuta 2007

Luotettavia luetteloita ja komeita kokoelmia

Kuten nopeimmat ehkä jo huomasivat, jaksoin/muistin vihdoin jatkaa pelikokoelmani esittely –sarjaa. Se on nyt edennyt jo 46. osaansa. Siitä sainkin sitten pontta tehdä lisää sisällysluetteloita. Nyt vanha Peliarvostelut –luettelo on saatavilla myös arvosanan mukaan paremmuusjärjestyksessä, samaan tapaan kuin elokuva-arvostelut. Lisäksi tein peliarvosteluista blogausjärjestyksessä olevan version, jossa ovat myös pelkät esittelyt mukana. Näin koska pelikokoelmani esittelyssä on kertynyt sen verran monta pelkkää pelin esittelyä, joissa ei siis ole varsinaista arvostelua eikä arvosanaa, niin pitäähän nekin pystyä jotenkin kätevästi löytämään. Samalla otin sängylläni uudet kuvat DVD- sekä pelikokoelmistani (kuvat alla), tosin pelien osalta vain DVD koteloissa olevista peleistä. Pari DVD:tä vielä lisää, niin joudun joko ostamaan leveämmän sängyn, laajakuvakameran tai tekemään kattoon reiän :D! Nytkin oli pakko pistää osa nojaamaan seinään. Eipä muuten ihme, että aiemmin laitoin väärän Half-Life pelin kuvaan, sillä nytkin ne menivät aakkosellisesti väärin päin.

Nyt soi: "Armand Van Helden - My My My (Radio Edit)" 3:27


Sisällysluettelo: Pelikokoelmani esittely

Tässä on luettelo pelikokoelmani esittely -sarjan blogauksista. Esittelyt on numeroitu roomalaisin numeroin. Blogauksen nimessä on linkki itse blogaukseen eli pelin esittelyyn tai arvosteluun ja sen perässä genre, bogauspäivämäärä sekä mahdollinen arvosana. Pelkät arvostelut löytyvät sekä aakkos- että paremmuusjärjestyksessä. Tiettyä pelisarjaa tai -genreä etsiessä kannattaa käyttää Elokuva- ja pelisarjat sekä Elokuva- ja peligenret -luetteloita.

Blogaus - genre -päivämäärä - arvosana
Linkki tähän sisällysluetteloon löytyy vasemmalla olevasta sivupalkista kohdasta "Sisällysluettelot" nimellä "Pelikokoelmani esittely". Kaikki sisällysluettelot saat näkyviin tästä sekä klikkaamalla blogin tunnisteluettelosta tai minkä tahansa sisällysluetteloblogauksen alta sisällysluettelo -tunnistetta.