Sid Meier's Civilization IV
Genre: Vuoropohjainen strategia
Kehittäjä: Firaxis
Julkaisija: 2K Games
Vuosi: 2005
Arvosana (asteikolla 0-10): 9,6
Civilization IV tai lyhennettynä CIV on menestyneen Civilization -sarjan tuorein ja myös eniten muista sen osista eroava osa. Näkyvin ero on täysin uusi ja kolmiulotteinen grafiikka. Kameran saa zoomattua portaattomasti ulos koko planeetan kattavaksi näkymäksi tai lähelle kaupunkien tasolle. Valittavissa on myös ensimmäisestä Civilizationista tuttu ylhäältä alas kulma tai uudempi isometrinen näkymä. Kartalla näkyvä joka ikinen joki, resurssi ja parannus ovat animoituja ja perinteinen kaupunkinäkymä on korvattu sillä että kaikki kaupunkinen rakennukset ja ihmeet näkyvät suoraan kartalla. Grafiikka vaatii toki vääntöä koneelta, mutta grafiikka-asetukset ovat monipuolisesti säädettävissä hitaimmillekin koneille. Kauas zoomatessaan paitsi että pilvet tulevat näkyviin ja valtioiden rajat sekä yksiköt sulautuvat pois näkyvistä, saa kartalle myös erilaisia apunäkymiä, kuten kulttuurien tai uskontojen levinneisyyden. Lisäksi mainiot ihmevideot tekevät paluun.
Pelin suurin pelillinen uutuus on uskonnot. Pelissä on seitsemän maailmanuskontoa: Buddhalaisuus, kristillisyys, juutalaisuus, konfutselaisuus, taolaisuus, islamilaisuus ja hindulaisuus. Jokainen uskonto kytkeytyy jonkin keksinnön keksimiseen ja ensimmäisestä keksinnön tehneestä kansasta tulee uskonnon perustajakansa ja jostain heidän kaupungeistaan uskonnon pyhä kaupunki. Realistisesti vanhimmat uskonnot ovat buddhalaisuus, hindulaisuus ja juutalaisuus, kun taas kristillisyys on uudempi ja islamilaisuus kaikista uusin. Uskonnot leviävät itsekseen nopeinten teitä ja jokia pitkin kaupunkeihin, joissa ei vielä harjoiteta mitään uskontoa, mutta niitä voi levittää myös lähetyssaarnaaja -yksiköillä.
Siinä missä aiemmin temppelien ja katedraalien rakentamisessa ei ollut mitään rajoituksia, CIV:ssä uskonnollisia rakennuksia voi rakentaa vain kaupunkeihin, joissa harjoitetaan jotain uskontoa. Teoriassa yhteen kaupunkiin voi siis rakentaa seitsemän eri uskonnon temppeliä, luostaria ja katedraalia, mutta käytännössä tämä on hankalaa, sillä uskonnon levittäminen kaupunkiin jossa on jo yksi tai useampi uskonto onnistuu vain lähetyssaarnaajilla ja silloinkin onnistuminen on arpapeliä. Omistaessaan jonkin uskonnon pyhän kaupungin, pystyy pelaaja näkemään kaikkien sen uskonnon kaupunkien ympärille, sekä rakentamaan pyhään kaupunkiin sen uskonnon pyhän ihmeen suuren profeetan synnyn kautta.
Valtakunnallisesti uskonnot antavat kaupungeille eri bonuksia riippuen valtion virallisesta uskonnosta sekä valtion poliittisesta suhtautumisesta uskontoon. Valtionuskonnon voi myös jättää valitsematta tai harjoittaa vapaa uskonto -politiikkaa, jolloin kaikki ei valtionuskontoa harjoittavat kaupungit saavat bonuksia. Toisaalta teokraattisessa yhteiskunnassa valtionuskontoa harjoittavat kaupungit saavat bonuksia eivätkä muut uskonnot leviä lainkaan pelaajan kaupunkeihin. Samaa uskontoa valtionuskontonaan käyttävät kansat ovat ystävällismielisempiä toisiaan kohtaan, kun taas eri uskontoa harjoittavat naapurit voivat närkästyä jatkuvasta ”vääräuskoisuudesta” ja julistaa pyhän sodan. Pyhän sodan julistaminen pelissä ei kuitenkaan ole mitenkään vain esim. islamin yksioikeus.
Vanhat kaiken määräävät hallitusmuodot on heitetty roskakoppaan ja hallitusmuoto muodostetaan nyt monesta yhteiskunnan peruspilarista Alpha Centaurin tapaan. Kolmen pilarin ja neljän vaihtoehdon sijaan CIV:ssä on viisi vaihtoehtoa jokaista viittä pilaria kohtaan: Hallinto, laki, työvoima, talous ja uskonto. Hallintomuotoja ovat Alpha Centaurin tapaan mm. poliisivaltio ja yleistä äänioikeutta harjoittava demokratia. Lakivaihtoehdot vaihtelevat kehityksen mukaan barbarismista sananvapauteen ja työvoima saadaan esim. orjavoimalla tai kastijärjestelmästä. Talouden voi hoitaa mm. merkantilismilla, vapailla markkinoilla tai valtionomistuksella. Uskontoa voi käsitellä jo mainittujen vapaan uskonnon ja teokratian lisäksi, pakanallisesti, pasifistisesti tai järjestettynä uskontona. Kaikkia osia voi yhdistellä vapaasti ja kaikki ovat osat kaikkien kansojen valittavissa, toisin kuin Alpha Centaurissa. Monitasoisuutensa ansiosta poliittiset valinnat vaikuttavat nyt entistä useampaan alueeseen, mutta ne eivät enää aiheuta mitään rajoituksia. Ainoastaan emansipaatio aiheuttaa levottomuutta kansoissa, joiden politiikkaan se ei kuulu. Jokaisen valinnan ylläpito maksaa joka vuoro joko mitään, vähän, jonkin verran tai paljon, ja kustannukset kasvavat valtion koon kasvaessa.
Rajoitetuiden hallitusmuotojen lisäksi pelistä on poistettu monia muita ominaisuuksia, kuten saasteet, korruptio ja mellakat, mutta ne on sulautettu sulavasti uusiin ominaisuuksiin, kuten kaupunkien terveys. Jotkin rakennukset, kuten saastuttavat tehtaat laskevat kaupungin terveyttä ja toiset kuten sairaalat ja akveduktit parantavat sitä. Monet maastosta löytyvät resurssit, kuten kala, vehnä ja karja parantavat terveyttä, kun taas viidakko ja tulvasuisto huonontavat sitä. Myös monet poliittisen valinnat vaikuttavat terveyteen, kuten ympäristöystävällinen talous, joka lisää terveyttä kaupungeissa ja saa viidakot ja metsät tekemään ihmisistä iloisempia.
Edeltäjästään poiketen kaikki kartalta löytyvät resurssit ovat nyt kaupattavissa eikä niiden haalimiseksi enää riitä pelkkä tie. Pelissä on valtava määrä uusia maastoon rakennettavia parannuksia, joista suurin osa liittyy resurssien hallintaan. Saadakseen esim. rautaesiintymän käyttöönsä tulee sen ruutuun tien lisäksi rakentaa kaivos. Uusia parannuksia ovat mm. plantaasi, leiri, laidunmaa ja louhimo. Suurimman osan näistä voi rakentaa vain yhden tai useamman resurssin päälle, kuten merellisiin öljyesiintyviin soveltuva öljynporauslautta tai mm. sokeria, banaaneja tai silkkiä kasvattava plantaasi. Toiset parannukset taas sopivat vain tiettyyn maastoon, kuten jokien varsille rakennettava vesimylly tai metsien tuotantoa parantava hakkuumaja. Merelle rakennettavat parannukset voi tehdä vain siihen soveltuvilla meriyksiköllä. Jokainen parannus aina teistä ja maatiloista lähtien kehitetään keksintöjen myötä ja myös osa resursseista menettää tehonsa kehityksen edetessä. Esimerkiksi teollistumisen keksiminen tekee norsunluun hyödyttömäksi. Jotkin ihmeet, kuten Broadway ja Hollywood, tuottavat rakennuskaupunkeihinsa keinotekoisia resursseja, kuten hittimusikaaleja ja -elokuvia. Rautatiet eivät enää mahdollista loputonta liikkumista, vaan ne vain nopeuttavat liikkumista kymmenkertaisesti.
Monet resursseista tuplaavat tiettyjen ihmeiden tai projektien rakentamisnopeuden. Esimerkiksi Pyramidit ja Stonehenge rakentuvat nopeammin kivien avulla ja Parthenon sekä Hagia Sofia marmorin avulla. Ihmeet on jaettu maailmanihmeisiin ja kansallisiin ihmeisiin sekä projekteihin. Kansallisia ihmeitä ja projekteja voivat kaikki kansat rakentaa yhden valtakuntaansa. Kansalliset ihmeet toimivat ennakkovaatimuksinensa Civilization III:n tavoin ja projekteja ovat avaruusaluksen osien lisäksi mm. Apollo ohjelma sekä Manhattan projekti ja internet, jonka rakennusvauhti kaksinkertaistuu kuparin avulla.
Kansalliset ihmeet ja maailmanihmeet toimivat muuten kuin ennekin, mutta nyt ne lisäävät erilaisten suurten henkilöiden syntymisen todennäköisyyttä rakennuskaupungeissaan. Jokaisessa kaupungissa voi ilman ihmeitäkin syntyä suuria henkilöitä myös tavallisten - erityisesti kulttuurillisten - rakennusten sekä kaupungin spesialistien vaikutuksesta, mutta ihmeet lisäävät tätä todennäköisyyttä paljon. Uusia spesialisteja ovat mm. viihdyttäjän korvaavat artisti ja pappi sekä insinööri ja kauppias. Suuren henkilön syntyessä on hän joko suuri profeetta, taiteilija, insinööri, keksijä tai kauppias riippuen kaupungin ihmeistä ja muista syntymisen todennäköisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Suuret henkilöt voivat alastaan riippuen esim. rakennuttaa pyhän rakennuksen jonkin uskonnon pyhään kaupunkiin, tuoda pelaajalle ilmaisen keksinnön tai tehdä kauppamatkan. Kaikki suuret henkilöt voivat myös asettua johonkin kaupunkiin asumaan nostamaan sen tuotantoa ja kahden suuren henkilön yhteisvoimilla voi aloittaa jonkun aikaa kestävän ja tuotantobonuksia antavan kansansa kukoistuskauden.
Suurin taktinen uudistus on se, että yksiköillä ei enää ole erillistä hyökkäys ja puolustusarvoa vaan yhteinen voima -arvo. monet yksiköt saavat silti erilaisia bonuksia, jotka auttavat niitä erikoistumaan puolustukseen tai hyökkäykseen. Yksiköiden voima-arvo vähenee yksikön kärsiessä vahinkoa taistelussa. Yksiköiden kerätessä kokemusta saa pelaaja aina tietyn rajapyykin ylittyessä valita yksikölle jonkin ylennyksen tuoman ominaisuuden, kuten voiman korotus kymmenellä prosentilla tai kahdenkymmenen prosentin bonuksen kukkuloilla puolustaessa. Ylennysten kasaantuessa tulee yhä parempia ylennyksiä valittaviksi, kuten kolmenkymmenen prosentin bonus kukkuoloilla puolustaessa sekä nopeampi liikkuminen kukkuloilla, molemmat yhdellä ylennyksellä. Vaikka valittavissa olevat ylennykset riippuvat yksikön tyypistä ja pääasiallisesta käyttötarkoituksesta, on mahdollisia valintoja silti aina todella paljon, yhteensä yli neljäkymmentä.
Civilization III:een ja sen lisäosiin verrattuna ainoa uusi kansa on malilaiset ja kansoja on vain 18, mutta nyt monilla heistä on kaksi eri johtajaa joista valita. Erikoisominaisuudet eivät enää ole kansoista vaan johtajista riippuvaisia. Yhden kansan molemmilla johtajilla on keskenään kaksi täysin eri erikoisominaisuutta tai yksi yhteinen ja yksi eri. Uusia ominaisuuksia ovat mm. kulttuurin tuotantoa lisäävä luova ja anarkian eliminoiva henkinen. Lisäksi yksiköt puhuvat nyt reaaliaikastrategiapelien kuten Age of Empires III -tyyliin omalla kielellään kun niitä klikkaa tai käskee. Rauhan aikana eri kansojen yksiköt voivat olla yhtä aikaa samassa ruudussa ja avoimet rajat -sopimuksen ollessa voimassa yksikkönsä voi viedä vaikka vastustajan kaupunkeihin. Jokaisella yksiköllä on nyt värin lisäksi myös jokaisella kansalle ainutlaatuinen lippu mukanaan.
CIV on kaikista tähänastisista Civilization peleistä helposti muokattavin ja asetuksiltaan monipuolisin. Mukana tulee kattava skenaarioeditori ja XML kieltä osaavat voivat muokata peliä sen käyttöliittymästä alkaen. Vaikeustasoja on entistä enemmän sekä helpossa että vaikeassa päässä ja satunnaiskartan tyypin voi valita todella useasta vaihtoehdosta. Mm. litteän maailman tai vaihtoehtoisen maapallon simulointi on mahdollista, jolloin kartan länsi ja itärajat ovat läpäisemättömät tai kaikki kansat aloittavat pelin ”vanhalta mantereelta”. Sääntöjen muokkauskin on entistä helpompaa ja monipuolisempaa. Toimiva moninpelikin löytyy vakiona. Käyttöliittymä on monta harppausta sujuvampi ja helpompi oppia kuin aikaisemmin, jolloin se oli jo todella sulava. Nyt mm. yksiköitä liikutetaan reaaliaika naksujen tapaan valitsemalla vasemmalla hiirellä ja liikuttamalla oikealla. Kaiken kaikkiaan käyttöliittymä ja koko peli miellyttää hämmästyttävän hyvin sekä aloittelijoita että veteraaneja ja valinnaisesti neuvoja helpoimmalla tasolla antaa itse Sid omalla äänellään ja vaikeammilla tasoilla teksteillään. Tosin jo keskivaikeusasteella pärjääminen vaatii veteraaniltakin tavallista enemmän ponnistelua.
Lyhyesti sanottuna Civilization IV on paras peli ikinä tai ainakin paras strategia peli ikinä. Mahdolliseen viidenteen osaan on jo vaikea keksiä mitään uutta, mutta Sid Meieriltä eivät tunnetusti ideat hevillä lopu kesken. Uusia ominaisuuksia ja elementtejä on jälleen hämmästyttävän paljon edellisiin osiin verrattuna ja monta aiemmin hyväksi koettua asiaa on poistettu, mutta samalla sulautettu osiksi uusia entistäkin toimivampia konsepteja. Myös monet hyvät ominaisuudet kuten ihmevideota tekevät paluun. Grafiikkakin on vihdoin päivitetty nykyaikaan ja on näyttävyydessään samalla sekä todella hämmästyttävää että informatiivista. Musiikki lumoaa jo alkuvideosta lähtien ja äänet ovat entistä monipuolisempia ja parempia aina lintujen viserryksestä tuulen huminaan ja tykkien kuminaan. Pientenkin vikojen löytämiseen pelistä vaaditaan tehokasta mikroskooppia. Pahin vika on ehkä tehovaatimusten nousu suurien karttojen täyttyessä, mutta ainahan rahalla saa konetta päivitettyä. Hankin pelin pian sen ilmestymisen aikoihin ja leukani tipahti alemmas kuin koskaan aiemmin mitään uutta Civilization peliä kokeillessa, eikä leuan loksahtaminen suinkaan johtunut pelkästään mahtavasta grafiikasta. Itse peliä en ole sen uutuudesta ja muista kiireistä johtuen vielä pelata yhtä paljon kuin Civilization III:a, mutta kirimisvauhti on entistä huimempi ja olen myös harkinnut Warlords -lisäosan hankkimista.
Pelin suurin pelillinen uutuus on uskonnot. Pelissä on seitsemän maailmanuskontoa: Buddhalaisuus, kristillisyys, juutalaisuus, konfutselaisuus, taolaisuus, islamilaisuus ja hindulaisuus. Jokainen uskonto kytkeytyy jonkin keksinnön keksimiseen ja ensimmäisestä keksinnön tehneestä kansasta tulee uskonnon perustajakansa ja jostain heidän kaupungeistaan uskonnon pyhä kaupunki. Realistisesti vanhimmat uskonnot ovat buddhalaisuus, hindulaisuus ja juutalaisuus, kun taas kristillisyys on uudempi ja islamilaisuus kaikista uusin. Uskonnot leviävät itsekseen nopeinten teitä ja jokia pitkin kaupunkeihin, joissa ei vielä harjoiteta mitään uskontoa, mutta niitä voi levittää myös lähetyssaarnaaja -yksiköillä.
Siinä missä aiemmin temppelien ja katedraalien rakentamisessa ei ollut mitään rajoituksia, CIV:ssä uskonnollisia rakennuksia voi rakentaa vain kaupunkeihin, joissa harjoitetaan jotain uskontoa. Teoriassa yhteen kaupunkiin voi siis rakentaa seitsemän eri uskonnon temppeliä, luostaria ja katedraalia, mutta käytännössä tämä on hankalaa, sillä uskonnon levittäminen kaupunkiin jossa on jo yksi tai useampi uskonto onnistuu vain lähetyssaarnaajilla ja silloinkin onnistuminen on arpapeliä. Omistaessaan jonkin uskonnon pyhän kaupungin, pystyy pelaaja näkemään kaikkien sen uskonnon kaupunkien ympärille, sekä rakentamaan pyhään kaupunkiin sen uskonnon pyhän ihmeen suuren profeetan synnyn kautta.
Valtakunnallisesti uskonnot antavat kaupungeille eri bonuksia riippuen valtion virallisesta uskonnosta sekä valtion poliittisesta suhtautumisesta uskontoon. Valtionuskonnon voi myös jättää valitsematta tai harjoittaa vapaa uskonto -politiikkaa, jolloin kaikki ei valtionuskontoa harjoittavat kaupungit saavat bonuksia. Toisaalta teokraattisessa yhteiskunnassa valtionuskontoa harjoittavat kaupungit saavat bonuksia eivätkä muut uskonnot leviä lainkaan pelaajan kaupunkeihin. Samaa uskontoa valtionuskontonaan käyttävät kansat ovat ystävällismielisempiä toisiaan kohtaan, kun taas eri uskontoa harjoittavat naapurit voivat närkästyä jatkuvasta ”vääräuskoisuudesta” ja julistaa pyhän sodan. Pyhän sodan julistaminen pelissä ei kuitenkaan ole mitenkään vain esim. islamin yksioikeus.
Vanhat kaiken määräävät hallitusmuodot on heitetty roskakoppaan ja hallitusmuoto muodostetaan nyt monesta yhteiskunnan peruspilarista Alpha Centaurin tapaan. Kolmen pilarin ja neljän vaihtoehdon sijaan CIV:ssä on viisi vaihtoehtoa jokaista viittä pilaria kohtaan: Hallinto, laki, työvoima, talous ja uskonto. Hallintomuotoja ovat Alpha Centaurin tapaan mm. poliisivaltio ja yleistä äänioikeutta harjoittava demokratia. Lakivaihtoehdot vaihtelevat kehityksen mukaan barbarismista sananvapauteen ja työvoima saadaan esim. orjavoimalla tai kastijärjestelmästä. Talouden voi hoitaa mm. merkantilismilla, vapailla markkinoilla tai valtionomistuksella. Uskontoa voi käsitellä jo mainittujen vapaan uskonnon ja teokratian lisäksi, pakanallisesti, pasifistisesti tai järjestettynä uskontona. Kaikkia osia voi yhdistellä vapaasti ja kaikki ovat osat kaikkien kansojen valittavissa, toisin kuin Alpha Centaurissa. Monitasoisuutensa ansiosta poliittiset valinnat vaikuttavat nyt entistä useampaan alueeseen, mutta ne eivät enää aiheuta mitään rajoituksia. Ainoastaan emansipaatio aiheuttaa levottomuutta kansoissa, joiden politiikkaan se ei kuulu. Jokaisen valinnan ylläpito maksaa joka vuoro joko mitään, vähän, jonkin verran tai paljon, ja kustannukset kasvavat valtion koon kasvaessa.
Rajoitetuiden hallitusmuotojen lisäksi pelistä on poistettu monia muita ominaisuuksia, kuten saasteet, korruptio ja mellakat, mutta ne on sulautettu sulavasti uusiin ominaisuuksiin, kuten kaupunkien terveys. Jotkin rakennukset, kuten saastuttavat tehtaat laskevat kaupungin terveyttä ja toiset kuten sairaalat ja akveduktit parantavat sitä. Monet maastosta löytyvät resurssit, kuten kala, vehnä ja karja parantavat terveyttä, kun taas viidakko ja tulvasuisto huonontavat sitä. Myös monet poliittisen valinnat vaikuttavat terveyteen, kuten ympäristöystävällinen talous, joka lisää terveyttä kaupungeissa ja saa viidakot ja metsät tekemään ihmisistä iloisempia.
Edeltäjästään poiketen kaikki kartalta löytyvät resurssit ovat nyt kaupattavissa eikä niiden haalimiseksi enää riitä pelkkä tie. Pelissä on valtava määrä uusia maastoon rakennettavia parannuksia, joista suurin osa liittyy resurssien hallintaan. Saadakseen esim. rautaesiintymän käyttöönsä tulee sen ruutuun tien lisäksi rakentaa kaivos. Uusia parannuksia ovat mm. plantaasi, leiri, laidunmaa ja louhimo. Suurimman osan näistä voi rakentaa vain yhden tai useamman resurssin päälle, kuten merellisiin öljyesiintyviin soveltuva öljynporauslautta tai mm. sokeria, banaaneja tai silkkiä kasvattava plantaasi. Toiset parannukset taas sopivat vain tiettyyn maastoon, kuten jokien varsille rakennettava vesimylly tai metsien tuotantoa parantava hakkuumaja. Merelle rakennettavat parannukset voi tehdä vain siihen soveltuvilla meriyksiköllä. Jokainen parannus aina teistä ja maatiloista lähtien kehitetään keksintöjen myötä ja myös osa resursseista menettää tehonsa kehityksen edetessä. Esimerkiksi teollistumisen keksiminen tekee norsunluun hyödyttömäksi. Jotkin ihmeet, kuten Broadway ja Hollywood, tuottavat rakennuskaupunkeihinsa keinotekoisia resursseja, kuten hittimusikaaleja ja -elokuvia. Rautatiet eivät enää mahdollista loputonta liikkumista, vaan ne vain nopeuttavat liikkumista kymmenkertaisesti.
Monet resursseista tuplaavat tiettyjen ihmeiden tai projektien rakentamisnopeuden. Esimerkiksi Pyramidit ja Stonehenge rakentuvat nopeammin kivien avulla ja Parthenon sekä Hagia Sofia marmorin avulla. Ihmeet on jaettu maailmanihmeisiin ja kansallisiin ihmeisiin sekä projekteihin. Kansallisia ihmeitä ja projekteja voivat kaikki kansat rakentaa yhden valtakuntaansa. Kansalliset ihmeet toimivat ennakkovaatimuksinensa Civilization III:n tavoin ja projekteja ovat avaruusaluksen osien lisäksi mm. Apollo ohjelma sekä Manhattan projekti ja internet, jonka rakennusvauhti kaksinkertaistuu kuparin avulla.
Kansalliset ihmeet ja maailmanihmeet toimivat muuten kuin ennekin, mutta nyt ne lisäävät erilaisten suurten henkilöiden syntymisen todennäköisyyttä rakennuskaupungeissaan. Jokaisessa kaupungissa voi ilman ihmeitäkin syntyä suuria henkilöitä myös tavallisten - erityisesti kulttuurillisten - rakennusten sekä kaupungin spesialistien vaikutuksesta, mutta ihmeet lisäävät tätä todennäköisyyttä paljon. Uusia spesialisteja ovat mm. viihdyttäjän korvaavat artisti ja pappi sekä insinööri ja kauppias. Suuren henkilön syntyessä on hän joko suuri profeetta, taiteilija, insinööri, keksijä tai kauppias riippuen kaupungin ihmeistä ja muista syntymisen todennäköisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Suuret henkilöt voivat alastaan riippuen esim. rakennuttaa pyhän rakennuksen jonkin uskonnon pyhään kaupunkiin, tuoda pelaajalle ilmaisen keksinnön tai tehdä kauppamatkan. Kaikki suuret henkilöt voivat myös asettua johonkin kaupunkiin asumaan nostamaan sen tuotantoa ja kahden suuren henkilön yhteisvoimilla voi aloittaa jonkun aikaa kestävän ja tuotantobonuksia antavan kansansa kukoistuskauden.
Suurin taktinen uudistus on se, että yksiköillä ei enää ole erillistä hyökkäys ja puolustusarvoa vaan yhteinen voima -arvo. monet yksiköt saavat silti erilaisia bonuksia, jotka auttavat niitä erikoistumaan puolustukseen tai hyökkäykseen. Yksiköiden voima-arvo vähenee yksikön kärsiessä vahinkoa taistelussa. Yksiköiden kerätessä kokemusta saa pelaaja aina tietyn rajapyykin ylittyessä valita yksikölle jonkin ylennyksen tuoman ominaisuuden, kuten voiman korotus kymmenellä prosentilla tai kahdenkymmenen prosentin bonuksen kukkuloilla puolustaessa. Ylennysten kasaantuessa tulee yhä parempia ylennyksiä valittaviksi, kuten kolmenkymmenen prosentin bonus kukkuoloilla puolustaessa sekä nopeampi liikkuminen kukkuloilla, molemmat yhdellä ylennyksellä. Vaikka valittavissa olevat ylennykset riippuvat yksikön tyypistä ja pääasiallisesta käyttötarkoituksesta, on mahdollisia valintoja silti aina todella paljon, yhteensä yli neljäkymmentä.
Civilization III:een ja sen lisäosiin verrattuna ainoa uusi kansa on malilaiset ja kansoja on vain 18, mutta nyt monilla heistä on kaksi eri johtajaa joista valita. Erikoisominaisuudet eivät enää ole kansoista vaan johtajista riippuvaisia. Yhden kansan molemmilla johtajilla on keskenään kaksi täysin eri erikoisominaisuutta tai yksi yhteinen ja yksi eri. Uusia ominaisuuksia ovat mm. kulttuurin tuotantoa lisäävä luova ja anarkian eliminoiva henkinen. Lisäksi yksiköt puhuvat nyt reaaliaikastrategiapelien kuten Age of Empires III -tyyliin omalla kielellään kun niitä klikkaa tai käskee. Rauhan aikana eri kansojen yksiköt voivat olla yhtä aikaa samassa ruudussa ja avoimet rajat -sopimuksen ollessa voimassa yksikkönsä voi viedä vaikka vastustajan kaupunkeihin. Jokaisella yksiköllä on nyt värin lisäksi myös jokaisella kansalle ainutlaatuinen lippu mukanaan.
CIV on kaikista tähänastisista Civilization peleistä helposti muokattavin ja asetuksiltaan monipuolisin. Mukana tulee kattava skenaarioeditori ja XML kieltä osaavat voivat muokata peliä sen käyttöliittymästä alkaen. Vaikeustasoja on entistä enemmän sekä helpossa että vaikeassa päässä ja satunnaiskartan tyypin voi valita todella useasta vaihtoehdosta. Mm. litteän maailman tai vaihtoehtoisen maapallon simulointi on mahdollista, jolloin kartan länsi ja itärajat ovat läpäisemättömät tai kaikki kansat aloittavat pelin ”vanhalta mantereelta”. Sääntöjen muokkauskin on entistä helpompaa ja monipuolisempaa. Toimiva moninpelikin löytyy vakiona. Käyttöliittymä on monta harppausta sujuvampi ja helpompi oppia kuin aikaisemmin, jolloin se oli jo todella sulava. Nyt mm. yksiköitä liikutetaan reaaliaika naksujen tapaan valitsemalla vasemmalla hiirellä ja liikuttamalla oikealla. Kaiken kaikkiaan käyttöliittymä ja koko peli miellyttää hämmästyttävän hyvin sekä aloittelijoita että veteraaneja ja valinnaisesti neuvoja helpoimmalla tasolla antaa itse Sid omalla äänellään ja vaikeammilla tasoilla teksteillään. Tosin jo keskivaikeusasteella pärjääminen vaatii veteraaniltakin tavallista enemmän ponnistelua.
Lyhyesti sanottuna Civilization IV on paras peli ikinä tai ainakin paras strategia peli ikinä. Mahdolliseen viidenteen osaan on jo vaikea keksiä mitään uutta, mutta Sid Meieriltä eivät tunnetusti ideat hevillä lopu kesken. Uusia ominaisuuksia ja elementtejä on jälleen hämmästyttävän paljon edellisiin osiin verrattuna ja monta aiemmin hyväksi koettua asiaa on poistettu, mutta samalla sulautettu osiksi uusia entistäkin toimivampia konsepteja. Myös monet hyvät ominaisuudet kuten ihmevideota tekevät paluun. Grafiikkakin on vihdoin päivitetty nykyaikaan ja on näyttävyydessään samalla sekä todella hämmästyttävää että informatiivista. Musiikki lumoaa jo alkuvideosta lähtien ja äänet ovat entistä monipuolisempia ja parempia aina lintujen viserryksestä tuulen huminaan ja tykkien kuminaan. Pientenkin vikojen löytämiseen pelistä vaaditaan tehokasta mikroskooppia. Pahin vika on ehkä tehovaatimusten nousu suurien karttojen täyttyessä, mutta ainahan rahalla saa konetta päivitettyä. Hankin pelin pian sen ilmestymisen aikoihin ja leukani tipahti alemmas kuin koskaan aiemmin mitään uutta Civilization peliä kokeillessa, eikä leuan loksahtaminen suinkaan johtunut pelkästään mahtavasta grafiikasta. Itse peliä en ole sen uutuudesta ja muista kiireistä johtuen vielä pelata yhtä paljon kuin Civilization III:a, mutta kirimisvauhti on entistä huimempi ja olen myös harkinnut Warlords -lisäosan hankkimista.
Hyvää:+ Todella paljon lisää vanhaa sekä uutta
+ Uskonnot ja hallitusmuodon muodostaminen monesta osasta
+ Vanhoja konsepteja poistettu ja sulautettu osaksi uusia entistä parempia konsepteja
+ Helppo oppia, mutta vaikea hallita mestarillisesti
+ Sopii yhtä hyvin pelisarjan aloittelijoille kuin veteraaneillekin
+ Yhtä aikaa sekä todella hieno että informatiivinen grafiikka
+ Musiikki, äänet ja muokattavuus
+ Skenaarioeditori ja toimiva moninpeli heti mukana eikä vasta lisälevyssä
Huonoa:
- Kovat konevaatimukset erityisesti pitkissä peleissä isoilla kartoilla
