Näytetään tekstit, joissa on tunniste pika-arvostelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pika-arvostelu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 27. elokuuta 2012

Steam Summer Sale Success

Vihdoin kolmantena blogauksena vuorossa on pelikokoelmani päivitys, joka koostuu tällä kertaa poikkeuksellisesti pelkästään digitaalisessa muodossa tehdyistä hankinnoista. Kuten arvata saattaa, syyllinen on Steam-latauspalvelun jokavuotinen kesäale, joka järjestettiin tällä kertaa 12.–22. heinäkuuta. Vaikka tänä vuonna luvassa ei ollut arvontaa tai palkintoja, ei se estänyt pistämästä rahoja likoon bittimarkkinoilla. Päivittäin vaihtuvien lukuisten tarjousten lisäksi nimittäin tarjolla oli monia muita houkutteita rahojensa luovuttamiseksi, kuten neljä kappaletta kahdeksan tunnin välein vaihtuvaa pikatarjousta. Lisäksi käyttäjillä oli kahdeksan tunnin ajan mahdollisuus valita kolmesta eri tarjouksesta, mikä niistä tulisi ostettavaksi seuraavan äänestyksen ajaksi. Lisäksi uutena systeeminä esiteltiin Steam-saavutukset yhteen keräävät arvomerkit, jotka kertovat kuinka ahkera käyttäjä on ollut eri tapahtumien saavutusten keräämisessä. Uusien hankintojen tekoon oli siis vaikka minkälaista houkutinta, joten ei ole mikään ihme, että niitä kasaantui jälleen varsin paljon. Kokonaan uusia pelihankintoja kertyi yhtä paljon kuin viime vuonna, eli kuusi kappaletta. Lisärien määrä sen sijaan jäi vain viiteen, tai oikeastaan seitsemään, kun lasketaan mukaan myös muutama päivä kesäalen jälkeen päivätarjouksesta hankkimani kaksi lisäriä. Pitemmittä pöpinöittä on aika listata nuo hankinnat hullunhalpoine hintoineen ostopäivämäärän mukaan jaoteltuna.
Kesäalen ensimmäisenä päivänä en löytänyt sopivia tarjouksia, mutta seuraavana päivänä eli perjantai 13. päivänä onni suosi pahamaineisesta päivästä huolimatta, kun tarjouksessa oli ilmestymisestään lähtien toivelistallani ollut suomipeli Trine 2, joka jatkaa Amadeus-velhon, Pontius-ritarin ja Zoya-varkaan seikkailuja. Ykköseen verrattuna suurin lisäys on moninpeli, mutta samalla on tehty myös monia pieniä poistoja, kuten enemmän tai vähemmän salaisista arkuista löytyvät hyödylliset esineet. Nyt arkuista löytyykin itse pelaamisen kannalta hyödyttömiä keräilykuvia ja ‑runoja. Silti kyseessä on ykkösen tavoin erittäin laadukas ja viihdyttävä seikkailu, joka kelpaa mainiosti vientituotteeksi maailmalle. Seuraavana alepäivänä ostoksia kertyi triplasti enemmän, alkaen loistavan Dead Island ‑zombiepelin vähemmän loistavasta Ryder White ‑lisäosasta. Emopeliin avoimeen rakenteeseen verrattuna Ryder White on nimittäin yhtä putkimainen kuin putkinäköinen putkimies. Poissa ovat paitsi avoin maailman ja autot, myös sivutehtävät ja hahmonkehitys. Tilalla on lähitaisteluaseiden sijaan enemmän tuliaseilla räiskimiseen keskittyvä pelityyli ja osan pääpelin juonen avainkohdista kokeminen väärinymmärretyn pahiksen näkökulmasta. Onneksi ne tekevät hommasta tarpeeksi viihdyttävää oikeuttamaan oston alehinnalla, mutta ei missään nimessä täysihintaisena.

Päivän toisen ostoksen sen sijaan olisi hyvinkin voinut ostaa täydellä viiden euron hinnalla, koska siinä riittää omalaatuista viihdettä pitkiksi ajoiksi kiitos satunnaisesti luodun pelimaailman. Kiinnostukseni ainutlaatuiseen The Binding of Isaac ‑indiepeliin heräsi YouTube-julkkis UberHaxorNovan videoiden kautta, jotka saivat myöhemmin seurakseen uuden videosarjan Wrath of the Lamb ‑lisäosan ilmestyttyä. Se lisää peliin valtavasti uutta sisältöä mm. uusien tasojen, esineiden, hirviöiden ja loppuratkaisujen muodossa. Isaacin painajaisissa ei tunneta pelitallennuksia, joten kuolema tarkoittaa ensimmäisestä tasosta uudelleen aloittamista, ellei vastaan ole tullut harvinaisia lisäelämiä. Siksi 19 tunnin peluun jälkeen olen onnistunut läpäisemään pelin vasta kahdesti, mikä tosin pelin tilastoissa lasketaan vain kerraksi, koska voitettuaan loppupomon ensimmäistä kertaa, aukeaa kasa uusia tasoja, jotka vievät Isaacin syvälle loppupomon sisuskaluihin kohtaamaan entistä kamalampia hirvityksiä. Seuraava alepäivä toi mukanaan jälleen uuden sopivan lisäosatarjouksen, joka tällä kertaa kohdistui toiseen loistavaan avoimeen maailmaan sijoittuvaan peliin eli Batman: Arkham Cityyn. En tosin ole vielä pystynyt kokeilemaan päätarinaa jatkavaa Harley Quinn’s Revenge ‑lisäosaa, koska poistin emopelin Bat-asennuksen aikaisemmin vapauttaakseni levytilaa edellisessä blogauksessa mainituille videoprojekteille. Tarjouksessa oli samalla myös kaikki muu Arkham Cityn maksullinen lisäsisältö, mutta ne laajentavat tarinan sijaan bättiksen pukuvalikoimaa sekä Challenge Mode ‑haastetilaa, joten en viitsinyt sijoittaa pennosiani niihin.

Pennoseni saivat olla rauhassa pari päivää, kunnes alkoi neljän päivän ostoputki, jonka ensimmäinen kohde oli palkittu indiepeli Bastion. Peli keräsi sen verran paljon palkintoja ja huomioita viime vuonna, että oikeastaan aloin inhoamaan sitä, kuinka se vei palkintoja omien suosikkieni nenän edestä. Nyt kuitenkin päätin demoversion ja halvan hinnan houkuttelemana kokeilla, enkä ole katunut. Bastion on palkintonsa ansainnut, sillä varsinkin omaperäisyys kukoistaa tässäkin indiepelissä. Seuraava päivä jatkoi omaperäisten pelien ja suomipelien linjaa, kun pelikokoelmaani ilmestyi muuan Alan Wake sekä sen itsenäinen lisäosa Alan Wake’s American Nightmare. Samalla sain myös Collector’s Edition ekstrat, koska oli halvempaa ostaa kaikki kolme yhdessä paketissa sen sijaan, että olisin ostanut erikseen emopelin ja American Nightmare ‑lisäosan. Alan Waken kokeilua olen lykännyt tarkoituksella, koska se on yksi kymmenstä peliehdokkaasta, josta aloittaisin seuraavan Let's Play ‑videosarjan juutuubissa. Aion järjestää asiasta äänestyksen RCT2-videosarjani 37. jaksossa, joten yritän pitää siinä listaamani pelit pelaamattomina äänestyksen päättymiseen asti, jotta reaktioni olisivat sitten nauhoituksessa mahdollisimman aidot. Päivä jatkui myöhemmin jälleen uudella indiepelihankinnalla, joka on myös yksi seuraavan Let's Play sarjan ehdokkaista. Kyseessä on Hard Reset ‑niminen vanhan koulukunnan näyttävä sci-firäiskintä, jossa ei huohotella suojan takana terveyden palautuessa itsekseen, vaan kerätään perinteiseen tapaan parannuspaketteja ynnä muita vermeitä maastosta. Aseita pelissä on vain kaksi, mutta niihin saa päivitettyä vaikka minkälaisia tulitusmoodeja haulikosta ja rynkystä lähtien aina liekinheittimeen ja plasmapalloihin saakka. Kokeilin demoversiota pian sen ilmestymisen jälkeen, ja nautin siitä sen verran paljon, että päätin lisätä pelin toivelistalle sopivaa hintaa odottamaan. Nyt odotus palkittiin paitsi halvalla hinnalla, myös heinäkuussa ilmestyneellä ilmaisella Exile ‑lisäosalla.

Ostoputken kolmas päivä osoittautui kaikista halvimmaksi, kun nappasin Path To War ‑lisäosan Red Faction: Armageddon ‑peliin halvemmalla kuin juustopekonihampparin mäkkäristä. Valitettavasti emopelin asennuksen poiston takia en ole vielä päässyt kokeilemaan tätäkään lisäriä. Myös neljän päivän ostoputken ja samalla koko kesäalekampanja viimeisen hankinnan kokeilu on jäänyt odottamaan äänestyksen tulosta. Driver: San Francisco päätyi pelikokoelmaani hyvien arvosteluiden ja halvan hinnan houkuttelemana huolimatta siitä, että aiempi kokemukseni Driver-sarjan pelien kanssa ei ole ollut mairitteleva. Sarjan ensimmäinen osa nimittäin jäi kesken vaikeuden takia, ja kolmas osa oli arvosteluiden sekä kaverilla testatun demon perusteella lähinnä kuraa lokasuojissa. Onneksi arvostelut kertovat tästä osasta jotain aivan muuta, kuten myös se mielenkiintoinen pelimekaniikka, kuinka pelissä voi siirtyä minkä tahansa auton kuskin paikalle koska tahansa, sillä kaikki tapahtuu päähahmon unessa tämän maatessa koomassa. Ykkösosasta poiketen tässä osassa ei siis todellakaan tarvitse huolehtia auton hajoamisesta liiasta törmäilystä, koska aina voi napata uuden kumijalan alleen. Törmäilyä jopa suositaan, koska kaikki kerran on pelkkää unta, niin mikäs sen helpompi tapa pysäyttää takaa-ajettava, kuin ajaa täysillä tämän kylkeen rekalla? Steam-kesäalen hankinnat päättyivät siis tuohon, mutta vajaa viikko myöhemmin päivätarjouksessa oli jälleen Cities in Motion lisäosineen, joten päätin jatkaa suomipelien tukemista hankkimalla sen kaksi toiseksi uusinta lisäkaupunkia eli Pariisin ja Ulmin. Uusin lisäys Pietari ei ollut alennuksessa, joten sen hankinta jäi odottamaan itseään.

Nyt soi: "Global Deejays - Sounds of San Francisco" 3:31

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Hullut päivät kevät 2012: Päivä 5

Viime blogauksessa mainitsemani iso ostos toteutui tänään eli viidentenä ja viimeisenä Hulluna päivänä tehden siitä luultavasti myös kaikista kalleimman päivän. Mutta se ansaitsee kuitenkin tuttuun tapaan oman blogauksensa, joten tässä blogauksessa esittelen ainoastaan muut hankinnat, joita kertyi lähinnä ruokaostoksien muodossa. Tosin koska näiden HP-blogausten aikaan saamisessa meni muutama viikko, ehdin tehdä Hullujen päivien jälkeen vielä pari pelihankintaa, jotka päätin lisätä tähän blogaukseen ajan säästämiseksi. Pelitoivelistani top kympissä käy nimittäin hirmuinen kato, kun ensimmäisen Hullun päivän L.A. Noiren ja toisen päivän Red Faction: Armageddonin perään lisätään pian esiteltävät kolme peliä.

Pelit (1. kuva)
  • Dead Rising 2: Off the Record (Konebox 11,69€): Neljäntenä hulluna päivänä satuin uuden The Walking Dead TV-sarjan innoittamana bongaamaan tämän zombinlahtauspelin hullun halpaan hintaan Konebox ketjun nettikaupasta, joten laitoinpa sen saman tien tilaukseen. Tilaus saapui parin kilsan päässä olevasta liikkeestä noudettavaksi seuraavana tiistaina, ja sen jälkeen olenkin lahdannut innolla yli 12345 zombia toinen toistaan oudoimmilla improvisoiduilla aseilla. Kyseessähän on hiukan rahastukselta vaikuttava uusi versio Dead Rising 2 ‑pelistä muutamilla lisäyksillä ja uudistuksilla, kuten hiekkalaatikkomoodilla ja uudella päähenkilöllä (ensimmäisen osan sankari fotojournalisti Frank West) varustettuna, mutta näin halpaan hintaan rahastuksen maku on onneksi sopivan heikko. Pintaan nousee sen sijaan etenkin makoisa hiekkalaatikkomoodi, jossa voi esimerkiksi lukuisia haasteita suorittamalla kerätä tarinamoodiin siirtyvää rahaa ja kokemusta tarvitsematta huolehtia juonen pilaavista aikarajoista tai koheltavista selviytyjistä. Molemmissa tiloissa eläviä kuolleita pääsee kuolettamaan uusia aseita ja asuja hyödyntäen uudella Uranus Zone ‑huvipuistolla laajentuneella pelialueella. Hyvänä lisänä Off the Recordissa on ilmaiseksi Dead Rising kakkoseen maksullisena lisäsisältönä myytävät erikoisasut (ninja, psykopaatti, sotilas ja urheilufani), mutta ne täytyy tosin ensin löytää pelialueelta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että julkaisijan ahenus olisi hellittänyt, koska Off the Recordiin on tietysti saatavilla omat maksulliset lisäasunsa (BBQ-kokki, kyborgi, palomies ja pukuroolileikkisoturi).
  • Batman: Arkham City (Steam 13,99€): Kuin tilauksesta juuri Off the Recordin tarinamoodin läpäisyn jälkeen Steamiin saapui viikonlopun ajan mahtavaan bat-tarjoukseen tämä pitkään toivelistani kärjessä ollut bat-jatko-osa loistavalle Batman: Arkham Asylum ‑lisenssipelille. Hinta oli sen verran alhainen, että päätin sen takia lopettaa fyysisen version (jonka kannen photoshoppasin kuvaan) hinnan alennuksen odottelun ja tyytyä digiversioon. Sitä paitsi kun vaakalaudalla olivat vielä Steam-saavutukset ynnä muut herkut, niin eihän fyysisellä Games For Windows Live ‑versiolla ollut mitään saumaa lähes tuplasti kalliimmalla hinnallaan. Pelin asennettuani tosin yllätyin suuresti, kun huomasin että peli tukee sekä GFWL- että Steam-saavutuksia ja muita toimintoja. Ehkä vähän hölmö ratkaisu, mutta mikäs siinä kun saan joka kerta kaksi saavutusta yhden hinnalla.
  • Assassin’s Creed: Revelations (Coolshop 12,24€): Viimeisenä lisäyksenä vauhdilla laajenevaan pelikokoelmaan on tämä Assassin’s Creed ‑pelisarjan uusin osa, joka saattaa päätökseen kakkososasta lähin keskiössä olleen Ezio Auditoren kiehtovan tarinan. Tällä kertaa mukana pelattavana on myös ykkösosan sankari Altaïr Ibn-La'Ahad. Tähän mennessä halvin hinta minkä olin nähnyt kivijalkakaupoissa, oli kolme kymppiä, joten näinkin hullun halvan hinnan löytyminen Coolshopin valikoimista oli kerrassaan loistava sattuma. Se sai oikeastaan alkunsa toisena Hulluna päivänä Itiksen Prismasta, jossa erehdyin luulemaan pelin olleen halventunut kahteen kymppiin. Hetken päästä kuitenkin tajusin että kädessäni olikin edellinen osa Brotherhood, ja että Revelationsin hinta oli edelleen täydet viisi kymppiä. Tuon episodin innoittamana päädyin kuitenkin myöhemmin selailemaan pelin hintoja netissä. Silloin tosin hinta oli vielä liian korkea, mutta vajaat kaksi viikkoa myöhemmin se laski Coolshopissa loistavaan 12,95 euroon, josta sain vielä 71 senttiä alennusta aiemmalla Dead Island ostoksella kertyneillä palkintopisteillä.
Ruoat, suklaat, leivonnaiset ja muut (2. kuva)
  • 2 kpl Dr. Oetker Ristorante Prosciutto pakastepitsaa (2€ kpl): Jo monessa Hullut päivät blogauksessa mainitsemani Prosciutto lajikkeen metsästys saatiin vihdoin päätökseensä keskusten Herkun suuremman valikoiman ansiosta. Päätinpä vielä tällä kertaa ottaa kaksi kappaletta, kun tätä lajia saa niin harvasta paikasta näin hullun halvalla.
  • Emma Giordani capelletti ja tortelloni tuorepastat (1,49€ kpl): Tuttua pastatarjousta halusin hyödyntää vielä toisen ja viimeisen kerran, valikoiden tällä kertaa yhden paketin Prosciutto Crudo & Mozzarella cappelletteja sekä Bolognese tortelloneja.
  • Fazer vehnä paahtoleipä (1,59€): Toistuva paahtoleipätarjous koski tällä kertaa vehnäpaahtoleipää juustoisen sijaan, mutta hinta oli hiukan halvempi.
  • LU Fanipala tuplasuklaa suklaakeksit (2€): Toisena Hulluna päivänä ostamastani pussista on kulunut noin puolet, joten iski himo ostaa toinenkin hullunhalpa pussi. Samalla sain toisen koodin, jolla osallistua leffafani kilpailuun, jossa arvotaan matka Lontooseen.
  • Snellman pippurinen naudanpaistileikkele (2,19€): Kaipasin eilisen meetvurstin rinnalle jotain maukkaampaa ja terveellisempää leikkelettä, ja valinta osui lukuisista hullunhalvassa tarjouksessa olleista vaihtoehdoista pippuriseen naudanpaistiin, ja hyvin onnistunut valinta se olikin.
  • HK Amerikan pekoni (1,50€): Perinteinen pekonitarjous jatkui samalla hinnalla, joten otinpa sitä jälleen yhden paketin. Sopii vaikka leivän päälle tai pitsatäytteeksi.
  • Verbatim Premium Rechargeable AAA-paristot (7,90€): Alussa mainitsemani oman blogauksensa ansaitsema hankinta vaatii toimiakseen kaksi AAA-paristoa, joten tuntui sopivalta ostaa paketillinen uudelleen ladattavia paristoja hullunhalvan tarjouksen houkuttelemana.
  • Arla Gouda 17 % juusto (3,50€): Syksyllä hyödyntämäni Oltermanni tarjous ei toistunut tällä kertaa, joten jouduin tyytymään Arlan Gouda-juustoon. Täydentää mainiosti leivän kuin leivän oli sen päällä sitten meetvurstia, naudanpaistia, pekonia tai jotain ihan muuta.
  • 3 kpl Fazer Dallas-pullaa (2,79€): Ensimmäisenä päivänä ostamani suosikkipullat hupenivat pulla per päivä vauhdilla, joten tänään oli sopiva hetki ostaa niitä lisää.
  • Jäävuorisalaatti (0,72€): Jo parissa Hullut päivät blogauksessa mainitsemani salaatti tarvitsee tietysti salaatin pohjakseen, ja siihen parhaiten sopii hullunhalpa ja hyvä jäävuorisalaatti.
Viidennen Hullun päivän ostokset sekä muutama pelihankinta Hullujen päivien ulkopuolelta on täten esitelty, mutta kuten mainitsin, on luvassa vielä yksi vihoviimeinen Hullut päivät blogaus, jossa esittelen oman blogauksensa ansaitsevan suuren hankinnan. Hulluttelu jatkuu siis vielä tänään seuraavassa blogauksessa!

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Hullut päivät kevät 2012: Päivä 1

Muutamissa edellisissä blogauksissa mainitsemani Hullut päivät ovat taas täällä, joten on aika tehdä hullunkurinen ostoblogausmaraton. Nämä blogaukset ovat tosin jälkikäteen tehtyjä, koska Hulluilla päivillä päivittäin ravaamisen lisäksi riitti monenlaista muuta menoa. Kävin muun muassa Matoapinan porukalla katsomassa neljässä päivässä peräti kolme leffaa. Alkutekstin kasvattamiseksi mainitsen jokaisesta leffasta jotain Hullut päivät blogauksen alussa sinä päivänä, kun kävimme kyseisen leffan katsomassa. Ensimmäisenä kävin tänään Hulkin kanssa katsomassa toimintatehosterymistely Battleshipin, joka yllätti positiivisesti paitsi huumorillaan, myös herkkyydellään. Pitkin leffaa sai repeillä hauskoille jutuille ja loppupuolella taas pääsi melkein tirahtamaan pieni kyynelenpoikanen :o, mikä on aikamoinen saavutus tämäntyyppiselle leffalle. Erityisesti siksi että se tuntui ajoittain leffaksi naamioidulta jenkkien merivoimien propagandalta. :p. Ehkä osittain sen ansiosta toimintakohtaukset sekä niitä ryydittäneet tehosteet olivat myös hienoja, mutta se nyt olikin odotettavissa. Odotettavissa oli myös että löytäisin Hulluilta päiviltä paljon hyviä tarjouksia, ja niin löysinkin, kun kävin kahdessa eri Stockassa sekä muutamassa muussa kaupassa. Erityisen kookas pino löytyi viihdeostoksia, joista tuttuun tapaan alkaa hullunhalpojen ostosten esittely.

Leffat, TV-sarjat ja pelit (1. kuva)
  • Drive Angry Blu-ray (9,90€): Stockan viihdeosastolta nappasin heti ensimmäisenä kolme tarjoushintaisia Blu-ray leffaa, jotka ovat kaikki vieläpä ennen näkemättömiä. Niistä ehkä eniten kiinnostaa tämä kaahaustoimintaleffa, joka ei koskaan päätynyt teattereihin asti Suomessa. Syynä saattoi tietysti olla taloudellisesti tai arvostelullisesti huono menestys, mutta eiköhän tämä silti viihdytä kuten lähes kaikki Nicolas Cagen leffat tähän mennessä.
  • Green Lantern Extended Cut Blu-ray (9,90€): Toiseksi näkemättömäksi Blu-ray ostokseksi valikoitui tämä supersankarileffa, joka Drive Angryn tavoin ei ollut mikään arvostelumenestys. Silti sitä esitettiin kotosuomen leffateattereissa, mutta en koskaan innostunut tarpeeksi lähteäkseni sitä katsomaan.
  • Unknown Blu-ray (9,90€): Kolmas ja ensimmäisen hullun päivän viimeinen Blu-ray ostos on tämä ennennäkemätön jännäri, jonka pääosassa nähdään konkari Liam Neeson. Tämäkin taisi olla leffateattereissa nähtävissä, muttei Green Lanternin tavoin koskaan innostanut tarpeeksi. Hullun halpa hinta ja kotiteatterin rauha sen sijaan innostivat tarpeeksi ja kolmesta blu-ray leffasta tämä varmasti on vähiten vaarassa osoittautua pettymykseksi.
  • Apinoiden Planeetta 2-Disc Collector’s Edition DVD (4,90€): Perinteisessä DVD muodossa poimin ensimmäisenä tämän Tim Burtonin ohjaaman uusintafilmatisoinnin vanhasta sci-fiklassikosta. Motivaatioina toimivat paitsi halpa hinta ja kahden levyn erikoisversio, myös se etten muista olenko koskaan nähnyt leffaa kokonaan.
  • Just Go With It DVD (4,90€): Toinen hullunhalpa DVD leffaostos on tämä Adam Sandlerin, Jennifer Anistonin, Nicole Kidmanin sekä juuri Battleshipissä näkemäni Brooklyn Deckerin tähdittämä ennennäkemätön komedia. Hullunhalpa hinta yllätti varsinkin siksi, että leffa on vasta vuoden ja pari kuukautta vanha.
  • 24 5, 6, 7. ja 8. tuotantokausi DVD Collection boksit (Anttila 10€ kpl): Leffalippuja tennarista noutaessa poikkesin viereiseen Anttilaan, vaikka olinkin jo aiemmin sinä päivänä kerännyt mukavan kokoisen pinon viihdeostoksia Tapiolan Stockmannin Hulluilta päiviltä. Poikkeaminen kannatti, koska sain täydennettyä suosikkisarja 24:n kokoelmani neljän viimeisen kauden bokseilla. Sitten vaan kahdeksan kappaletta 24 tunnin 24-maratonia käyntiin :D... No ehkei sentään niin pitkää, varsinkin kun ilman mainoksia yhden kauden kesto on vain noin 17–18 tuntia. Silti jännittävien juonenkäänteiden takia kerralla saattaa hyvinkin hurahtaa vähintään yhden levyn verran eli neljä jaksoa.
  • L.A. Noire Complete Edition peli (19,90€): Ainoa päivän peliostos on tämä pelimaailman merkkipaalupelikokemus, jossa pelaaja pääsee rikosetsivän roolissa ratkaisemaan rikoksia 1940-luvun Los Angelesissa paitsi keräämällä todisteita, myös tulkitsemalla kuulusteltavien todistajien ja epäiltyjen kasvojen liikkeitä sekä eleitä selvittääkseen puhuvatko nämä totta vai eivät. Complete Editionissa mukana on kaikki konsoliversioille erikseen julkaistu maksullinen lisäsisältö. Lisäsin pelin toivelistalle heti, kun kuulin että siitä ollaan tekemässä käännöstä PC:lle. Käännös ilmestyi kauppoihin marraskuussa, joten hinnan lasku hullunhalpaan kahteen kymppiin näin pian oli todella mainio yllätys.
  • Gamereactor 3/2012 lehti (Citymarket 0€): Peliostosten vähyyttä kompensoimaan löysin Cittarista Gamereactorin vanhan numeron, jota en ollut vielä lukenut. Etukäteen eniten kiinnosti Mass Effect 3:sen arvostelu, vaikka olenkin pelannut pelin jo moneen kertaan puhki. Myös ennakkojutut sellaisista peleistä kuin Far Cry 3, Max Payne 3, Sleeping Dogs ja XCOM: Enemy Unknown luin innolla.
Snacksit ja nesteet (2. kuva)
  • Taffel Sips ja Hearts sipsipussit (1,65€ kpl): Toisin kuin muutamat muut tutut tarjoukset, tämän perinteisen sipsitarjouksen hinta oli onneksi pysynyt ennallaan. Harmikseni vain Tapiolan Stockmannilla oli tykkäämistäni lajeista jäljellä enää Sips megapusseja. Myöhemmin keskustassa käydessä siellä oli onneksi jäljellä muitakin lajeja, joten otin pussillisen aivan liian hyviä Hearts juustonachoja.
  • LU Tuc Cheese, Paprika ja Bacon suolakeksit (1€ kpl): Perinteeksi muodostuneen suolakeksitarjouksen valikoimassa olivat tällä kertaa kaikki lajit, joten otinpa saman tien yhden paketin kaikkia kolmea parasta lajiketta eli juuston, paprikan ja pekonin makuista.
  • Hartwall Jaffa Super citrus ja veriappelsiini limut (1,69€ kpl): Tuttu limpparitarjous oli kallistunut hiukan syksystä, mutta eipä se estänyt ottamasta pullollista molempia uusia Super -lajikkeita, joiden makeutusaineena käytetään aspartaamin sijaan Stevia-kasvista saatavia glykosidejä. Ilmeisesti Stevia on ollut hyötykäytössä Paraguayssa vuosisatoja ja monissa maissa muutaman vuosikymmenen, mutta vasta viime vuosina se on levinnyt maailmanlaajuiseksi ja saanut EU:n hyväksynnän juuri joulukuussa.
  • Marli Vital sekahedelmä ja appelsiini-mango mehut (1€ kpl): Näitä mehuja ei ole makeutettu tavallista sokeria terveellisemmin, mutta eipä se estänyt hyödyntämästä perinteistä tarjousta tuttuun tapaan kahdella suosikkimaulla.
  • Ekströms Deli päärynä-ananas smoothie (1,99€): Tästä herkullisesta smoothiesta voisi muodostua perinteinen ostos, jos vaan hinta pysyy jatkossa suunnilleen samana. Melko kalliin normaalihintansa takia sitä ei viitsi kovin usein ostaa, mutta ehkäpä nyt voin ostaa sitä useammin, kun Stockmann päätti tarjota sitä hullunhalvalla.
  • Bliw tyrni käsisaippuatäyttöpullo (2€): Tällä hullunhalvalla täyttöpullolla voin täydentää esimerkiksi tällä hetkellä melko vähissä olevaa Palmolive Aquarium nestesaippuapulloa, jonka ostin syksyn Hulluilta päiviltä. Eihän pullon entisellä sisällöllä nimittäin ole mitään väliä uudelleentäytön yhteydessä, kunhan pysytään saippuoissa eikä yritä esim. pestä vedellä astiaa, jossa saattaa olla vaikka kaliumin tai natriumin jäänteitä. Niitä tosin ei varmaan ole kovin monella kotona ellei satu olemaan hullu tiedemies :D!
Suklaat, karkit ja leivonnaiset (3. kuva)
  • Fazer Suffeli puffi snacks ja Susu Original pala suklaapalat (4€): Ensimmäisenä suklaaostosten esittelyssä on tämä uusi hullunhalpa tarjous, jota ostan jatkossakin jos se vaan pysyy vakiona. Tarjonta tosin on aika rajoittunut kun Suffeli puffi ja Susupalat olivat ainoat mahdolliset valinnat. Tosin jos tarjolla olisi ollut pelkkä Suffeli, niin olisin varmaan silti ostanut sitä kaksi pussia.
  • 2 kpl Kinder Maxi suklaapatukkapaketteja (1,49€ kpl): Tässäpä on todella herkullisen tervetullut uusi hullunhalpa tarjous, vaikkei se olekaan yhtä halpa kuin 2010 syksyllä Citymarketissa. Tietenkin myös laivalta tai Virosta tätä herkkua saa halvemmalla, mutta niissä ei yleensä tule käytyä yhtä usein kuin Hulluilla päivillä. Viimeiset noin kahdeksan kuukautta tosin ovat poikkeus sääntöön, koska olen mennyt laivalla kahdesti Viroon ja kerran Ruotsiin.
  • 5 kpl Fazer suklaapatukoita (2,50€): Tuttu patukkatarjous oli kallistunut jonkun verran, mutta eipä se estänyt kahmimasta kahta Geishaa, yhtä Mariannea sekä vadelmajogurtti- ja sitruunajogurttipatukkaa.
  • Lindt Creation Mousse Au Chocolat valkosuklaalevy (3,50€): Keskustan Stockmannin suklaaosaston tarjouksista silmään osui tämä valkosuklaan takia muista erivärinen paketti, jonka makuyhdistelmä (valkosuklaamoussea valkosuklaakuoren sisällä) osoittautui juuri niin taivaalliseksi kuin miltä se kuulostaa. Hintakin on tarjouksesta huolimatta pilvissä, mutta kyllähän tuota yhden tai kaksi kertaa vuodessa silti raskisi ostaa.
  • 2 kpl Fazer Tutti Frutti Passion karkkipusseja (Citymarket 3€): Itse Hulluilta päiviltä ei löytynyt muuta sopivaa karkkitarjousta kuin tutut irtokarkit, mutta onneksi Cittarissa oli tarjolla kaksi pussillista näitä lempparikarkkeja melko halvalla.
  • 432 + 258 grammaa irtokarkkeja (4,11€): Perinteinen irtaritarjous oli myös kallistunut hiukan eikä valikoimaan enää syksyn tavoin kuulunut matokarkkeja, mutta silti ostin tarjolla olleita lajeja sekä Tapiolasta että keskustasta. Välissä nimittäin vein Tapiolan ostokset kotiin ennen alussa mainittuun leffaan lähtöä, enkä muistanut ottaa mukaan mitään leffaevästä. Onneksi olin varannut aikaa keskustan Stockalla käymiseen, ja siellähän sai leffaevääksi sopivia irtokarkkeja halvalla.
  • 3 kpl Fazer Dallas-pullaa (2,79€): Jälleen löytyi perinteinen tarjous, joka oli kallistunut hiukan. Tuntuu kuin perinteisten tarjousten kallistuminen olisi perinne itsessään :p. Joka tapauksessa näitä herkkupullia ei voinut jättää pienestä hinnannoususta huolimatta välistä.
Ruoat (4. kuva)
  • 2 kpl Kariniemen kananpojan Juustonuggetteja (1€ kpl): Nämä syksyllä kateissa olleet herkulliset kananuggetit tekivät nyt paluun, joten ostin saman tien kaksi pakettia, koska nämä voi tarvittaessa pakastaa ja sulattaa helposti. Onneksi nämä sekä juustottomat nuggetit (tuon sanan saisi kyllä kirjoittaa yhdellä G:llä niin olisi kaikilla paljon helpompaa :p) ovat varsin usein tarjouksessa muissa kaupoissa, joten halvalla niitä saisi joka tapauksessa. Ei tosin näin hullunhalvalla, mutta lähestulkoon.
  • Kariniemen kananpojan hunajamarinoidut fileesuikaleet (2,89€): Tämä tuttu herkkukanatarjous oli onneksi pysynyt hinnan osalta ennallaan, vaikka paketti onkin uusiutunut hiljattain.
  • Uncle Ben’s pitkäjyväinen keitinpussiriisi (1,50€): Nämä kätevästi keittopussissa valmistuvat riisit sopivat kanan lisukkeeksi, mutta toki ne voi nauttia myös esim. pastan tai salaatin kera.
  • Atria juustoiset pekoniohukaiset (1,19€): Aluksi meinasin hyödyntää tuttua joskin hiukan kallistunutta lettutarjousta pinaattilettujen muodossa, mutta sitten bongasin tämän uuden makuyhdistelmän, joka kuulosti niin hullulta että sitä oli pakko ostaa kokeilumielessä. Kyllähän juusto ja pekoni käyvät yhteen kuin paita ja peppu, mutta entä sitten kun siihen lisää makeita juttuja, joita yleensä laitetaan lettujen päälle, kuten sokeri ja hillot? Enpä vielä ole ehtinyt maistaa, mutta ainahan voin laittaa päälle jotain muuta kuin edellä mainittuja, jos ne eivät makeutensa takia sovi suolaiselta kuulostavalle juustopekonilettualustalle.
  • Fazer vuoksen cocktailpiirakka (1,98€): Tätä karjalanpiirakkatarjousta hyödynsin jälleen pienten cocktailpiirakoiden muodossa, joten ehkäpä syksyllä pitäisi vaihtelun vuoksi ostaa taas niitä isoja.
  • Popsi grillinakit (1€): Tuttu nakkitarjous koski jälleen ainoastaan grillilajiketta, joten siihen oli tyytyminen vaikka Popsin Kevyt 10 olisi ollut paras vaihtoehto. Nämä sopivat mainiosti esimerkiksi pian esiteltävien juustosämpylöiden väliin.
  • De Cecco Linguine n°7 pasta (1,75€): Nakkien lisukkeena käy myös tämä tuttu pasta, joka tosin oli kallistunut selvästi syksystä. En ikävä kyllä huomannut sitä kuin vasta kuin kotona, koska olin ennen hulluttelemaan lähtöä unohtanut silmäillä syksyn ostosten hintoja :p.
  • Fazer juustosämpylät (1,90€): Perinteiseksi muodostunut sämpylätarjous oli sekin kallistunut muutamalla sentillä, mutta eipä se paina mieltä enää siinä vaiheessa kun välissä on vaikkapa sulanutta juustoa, nakkeja sekä ripaus ketsuppia… mmm :p.
  • 3 kpl Conference päärynöitä (0,48€): Ilokseni tämä viime Hulluilla päivillä aloittamani perinnetarjous teki paluun ja oli vieläpä halventunut jonkun verran. Lisäksi tarjolla oli maistiaisia, joiden avulla pääsin kätevästi varmistamaan että laatu oli kohdallaan.
  • 3 kpl Chiquita banaaneja (0,53€): Myös tuttu banaanitarjous oli halventunut syksystä, joten ei ollut mitään syytä olla tunkematta sopivan kokoista terttua ostoskärryyn.
Pakasteet (5. kuva)
  • Eldorado valkosipulivoi ja yrttivoi pakastepatongit (1,25€ kpl): Pakasteosastolta ensimmäisenä silmään osui tuttu patonkitarjous, jonka hinta oli ennallaan. Nappasin saman tien yhden molempia lajikkeita vaivan säästämiseksi.
  • Dr. Oetker Ristorante Hawaii ja Salame pakastepitsat (2€ kpl): Perinteisestä pitsatarjouksesta ei taaskaan voinut kieltäytyä, vaan kärryyn tiensä löysivät tutut Hawaii ja Salame lajit. Jälleen harvinainen Prosciutto jäi odottamaan löytäjäänsä. Luulenpa  että sitä on tarjolla vain keskustassa, joten täytynee käydä siellä sellaisena päivänä, kun ei ole tiedossa leffassa käyntiä heti hulluttelun jälkeen.
Siinäpä oli kokonaisuudessaan ensimmäisen Hullun päivän varsin massiivinen saalis, joka osittain johtui siis siitä, että kävin kahdessa eri Stockmannissa käyden välillä kotona viemässä jääkaappitavarat kylmään. Huomenna sellaista mahdollisuutta ei taida olla, kun ohjelmassa on Tontsan kanssa tapaaminen ja syömässä käynti Itiksessä sekä leffakäynti keskustassa vielä perään. Mutta Itiksessähän on tunnetusti Stockmann ja iso luita muita kauppoja, joten hulluttelu jatkuu siellä huomenna!

maanantai 12. joulukuuta 2011

Joulu on taas... tulossa? (Redux)

Viime vuoden marraskuun lopun Blu-ray ja DVD-kokoelmien räjähdysmäinen kasvu toistui tänäkin vuonna, tosin sillä erotuksella, että nyt ollaan jo joulukuun puolella. Ensimmäisen kuvan kahdestatoista hankinnasta peräti yhdeksän löytyi kahdesta eri Prismasta. Siihen kun lisätään vielä edellisen blogauksen Prisma-hankinnat, niin kyseessähän on varsinainen Triple-Prisma-Jackpot :p! Kuvan kaksi ensimmäistä leffaa eli ennennäkemätön road trip komedia Due Date (12,95€) sekä viimeksi leffateatterissa koettu invaasioleffa World Invasion: Battle Los Angeles (14,95€) poimin marraskuun puolella Iso-Omenan Prismasta tuplabonuspisteiden houkuttelemana. Joulukuun alussa ennen Matoapina HQ:ssa vietettyä leffailtaa löytyi sitten varsinainen jättipotti Itiksen Prisman alehyllystä: Seitsemän Blu-raytä alle kuudella kympillä ja vielä tuplabonukset kaupan päälle. Alle kympin  kappalehinnalla irtosivat komea kaahausrymistely Fast (& Furious) 5, hauska toimintakomedia Katastrofikytät, ennennäkemätön luolaseikkailu Sanctum ja säväyttävä sci‑fiseikkailu Tron: Perintö. Vajaat kuusi erkkendaalia maksoivat hupaisat ysärikomediat Mrs. Doubtfire – Isä sisäkkönä sekä Yksin kotona ja Yksin kotona 2: Eksynyt New Yorkissa. Itäkeskusta MatoApinan kanssa kierrellessä löysin vielä Citymarketista ja Anttilasta sopivaan hintaan (14,95€) kuudennen kauden boksin sekä Täydelliset naiset että Lost -sarjoista. Näin ollen Lost-kokoelmani on nyt täydellinen, mutta Täydellisistä naisista puuttuu vielä seitsemäs ja meneillään oleva kahdeksas kausi. Anttilasta ostin vielä Stargate: Continuum -leffan täydentämään tähtiportti-kokoelmaani, ja jotta saisin käytettyä kymmenen euron alennuskupongin yhdessä Tontsan ostamien joululahjaleffalippujen kanssa. Leffaillassa sitten otimme kuvan, jossa Hulk poseeraa molempien ostosten kanssa. Siinä komeilee melkein kahdensadan euron edestä leffoja ja TV-sarjoja. Hulkilla taisi rysähtää satanen rikki, mutta koska kaikki leffat olivat Anttilasta, sai hän kupongilla kahden kympin alennuksen.

Odotetusti myös pelikokoelmani kasvoi hiljattain, muttei sentään niin räjähdysmäisesti kuin leffakokoelma: Kaksi uutta peliä ja kaksitoista ladattavaa lisäpakettia. Kyseisistä hankinnoista ainoa käsin kosketeltava on aiemmin mainitussa leffaillassa Tontsan Xboxilla kokeilemani Dead Island. Ihastuin tuohon toivelistani kärjessä sen ilmestymisestä asti majailleeseen zombipeliin sen verran rankasti, että heti leffaillan jälkeen etsin mistä sen PC-version saisi halvimmalla. Valinta osui Coolshop ‑nimiseen nettikauppaan, josta tuote saapui 28,40 euroa vastaan luvatusti kahden vuorokauden sisään. Enkä todellakaan ole katunut ostopäätöstä, vaan nauttinut lähes joka hetkestä. Muutamia pieniä typeryyksiä lukuun ottamatta kyseessä on ehdoton pelitimantti. Toki se  lainaa paljon ideoitaan muista peleistä, mutta mikäs lainatessa kun lainaa parhailta. Esimerkiksi Borderlandsistä on napattu harvinaisuuden mukaan värikoodatut satunnaisgeneroidut aseet sekä niiden  poltto-, sähkö- tai myrkkyvahinkoa tekevät variantit. Kyseisten varianttien, erilaisten improvisoitujen pommien (esim. deodoranttipommi tai molotovin koktaili) sekä ammusten teko onnistuu hankkimalla Dead Rising 2:sen tyyliin rakennuspiirustukset ja Fallout 3/New Vegasin tapaan sopivat osat, jotka ovat sieltä täältä löytyviä enemmän tai vähemmän arkisia esineitä, kuten nauloja, magneetteja, sähköjohtoja, vöitä tai vaikka sitruunamehua. Vähän hölmösti kyseiset huostaan otetut esineet, rahat ja autot sekä itse zombitkin ilmestyvät aina takaisin paikoilleen kun pelihahmo siirtyy latausruudun kautta pelialueelta toiselle tai lataa tallennetun pelin. Kyseisen ominaisuuden olisi voinut jättää kopioimatta Dead Rising kakkosesta. Pelialueet ovat onneksi sen verran massiivisia, ettei latauksia tarvitse katsella kovin usein varsinkaan pelin alussa. Massiivisuuden takia kunnollinen tallennussysteemi olisi ollut kohdallaan, sillä nyt pelihahmo saattaa siirtyä peliä jatkaessa toiselle puolelle karttaa, jos ei ollut tarkkana siitä missä kohtaa lopetti pelaamisen.  Myös  vaikeustason säätömahdollisuus olisi ollut kätevä, koska nyt tuntuu että vaikeus riippuu  lähinnä siitä minkä neljästä valittavissa olevista pelihahmosta valitsee: Sam B, Logan, Xian Mei vai Purna järjestyksessä helpoimmasta vaikeimpaan. Lisäksi PC-version valikoiden käyttöliittymä kaipaisi viilausta ollakseen näppiksellä yhtä toimiva kuin pädiohjaimella. Mutta kuten sanoin ovat nuo kaikki lähinnä pikkuvikoja muuten loistavassa pelissä.

Muut pelihankinnat ovatkin sitten digitaalisia, ja kuten arvata saattaa Steamin kautta tehtyjä. Kaikki niistä tein marraskuun lopulla järjestetyn syysalekampanjan aikana. Ensimmäisenä niistä oli toinen uusi kokonainen lisäys pelikokoelmaani hupaisan Orcs Must Die! ‑tornipuolustuspelin (3,49€) muodossa. Siinä pelaajan tavoite on hyvin yksinkertainen: Estä örkkien ja niiden liittolaisten pääsy velhojen maailmaan vievään portaaliin. Matkalle voi asettaa erilaisia lattia-, seinä- ja kattoansoja sekä puolustajia tekemään örkeistä hakkelusta. Pelaaja voi ansojen virittelyn lisäksi osallistua lahtaukseen erilaisilla aseilla ja loitsuilla. Örkkien teurastus oli sen verran hauskaa puuhaa, että ostin vielä samana päivänä Artifacts or Power (0,62€) ja Lost Adventures (0,87€) ‑nimiset lisäpaketit, jotka tuovat peliin lisää karttoja, vihollisia, ansoja ja aseita. Nuo olivat siis ensimmäiset peräti kahdestatoista hankitusta lisäpaketista. Seuraavana päivänä vuorossa olivat Fallout New Vegasin neljäs lisäseikkailu Lonesome Road sekä rutkasti uusia aseita ja muita varusteita sisältävät Gun Runner's Arsenal ja Courier's Stash. Seuraavaksi laajennusvuorossa oli Deus Ex: Human Revolution, jonka lisäseikkailu The Missing Link oli alennuksessa puoleen hintaan (5,49€). Sen ehdinkin jo vetäistä sopivasti emopelin läpäisyn jälkeen kahdesti läpi. Niistä toisella en edes tappanut ketään enkä käyttänyt yhtään asetta, räjähdettä tai taitopistettä B)! Sam Fisher, eat your heart out :D! Määrällisesti suurimman laajennusoperaation kohteeksi valikoitui Sid Meier's Civilization V, johon ostin alesta peräti viisi lisäpakettia: Civilization Pack: Babylon (1,17€), Civilization and Scenario Pack: Korea (1,17€), Civilization and Scenario Pack: Polynesia (1,17€), Cradle of Civilization Map Pack: Mesopotamia (1,01€) ja Wonders of The Ancient World Scenario Pack (1,17€). Viimeisenä muttei vähäisimpänä ostin alen viimeisenä päivänä kaksi kokonaista saksalaista kaupunkia B)... Cities in Motion ‑pelin German Cities ‑paketin (2,39€) muodossa :D! Köln tai Leipzig ei yksinään vedä vertoja syyskuussa ostamalleni hyvin eksoottiselle ja massiiviselle Tokiolle, mutta yhdessä niissä on saman verran tai enemmänkin vetovoimaa ja pelattavaa.

Siinäpä olivat kaikki kokoelmienlaajennusostokset, mutta mitäpä olisi joulunodotus ilman joulukalentereita, joululahjapaperia ja jouluvaloja ynnä muita? No jouluhan se yhä olisi :D, mutta vähemmän jouluinen sellainen :p! Neloskuvassa näkyvät paitsi ostamani joululahjapaperit, myös tämänvuotiset joulukalenterini: Vanhemmiltani saamani suklaakalenteri sekä lapsena suosikkeihini kuuluneen animaatiohahmo Myyrän kalenteri – myöskin vanhemmilta saatu :p. Kyseisen hahmon luoja Zdeněk Miler menehtyi hiljattain :(, joten pyhitänpä luukkujen avauksen hänen muistolleen. Vanhempani antoivat lisäksi kaksi ikkunaan laitettavaa Revontuli-merkkistä jouluvalokoristetta: Lumihiutaleen muotoinen koristevalo ja enkeli lasipallossa, jonka sisällä on väriä vaihtava LED-valo. Molemmat kuulemma olivat parin euron tarjouksessa Tarjoustalossa, ja valitettavasti laatu – tai pikemminkin sen puute – näkyy enkelissä. Kun yritin vaihtaa sen paristoja, irtosi paristoluukun sijaan koko valosysteemi lasipallosta. Liimaa on ruiskittu ihan väärää paikkaan: Lasin ja valokomponentin välin sijaan suurin osa on nähtävästi mennyt paristoluukun reunoihin, joten se ei suostu aukeamaan ollenkaan.

Nyt soi: "Ice MC - It's a Rainy Day (Christmas Remix)" 4:40

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Hullut pelipäivät

Koska Stockmannin Hulluihin päiviin on enää kaksi viikkoa aikaa, lienee hyvä päivittää blogi uusien leffa- ja peliostosten osalta. Niitä onkin taas kertynyt jonkun verran ja vieläpä täysin päivänvastaisessa suhteessa edelliseen blogaukseen verrattuna: monen monta peliä, mutta vain yksi leffa. Ainoa leffakokoelman lisäys on jo ennestään VHS-kokoelmastani löytyvä loistava sci-fileffa Pitch Black – Pimeän uhka Blu-raynä. Poimin sen Anttilasta (11,95€) ennen hyvin viihdyttäväksi osoittautuneen sci-filänkkäri Cowboys & Aliens katsomista leffateatterissa koko MatoApinan tiimin kera. Pelikokoelma sen sijaan onkin tosiaan laajentunut jos jonkunlaisella pelillä: sekä käsikosketeltavilla paketeilla (1. kuva) että bittiostoksilla (muut kuvat). Aloitetaan paketeista vanhimmasta eli LEGO Indiana Jones: The Original Adventure -tasohyppelystä, jonka poimin Citymarketista halvahkon hinnan takia (9,95€) jo heinäkuun lopulla. Se vain pääsi epähuomiossa unohtumaan edellisestä blogauksesta, joten liitinpä sen esittelyn sitten tähän blogaukseen. Pelissä on riittänyt runsaasti samaa hupaisaa meininkiä kuin toisessa omistamassani LEGO-pelissä, eli LEGO Star Wars: The Original Trilogy’ssä, mutta Indyn uskottavuus ei tosin ole ihan samaa tasoa tähtien sodan kanssa. Esimerkiksi yhtään hakaristiä ei pelistä löydy ja jotkin lapsille sopimattomat elokuvien kohdat – kuten sydämen repiminen elävän miehen rinnasta – on ohitettu täysin, vaikka niistä olisi varmasti voinut keksiä hauskat lapsille sopivat versiot.

Uudemmista ostoksista vanhin on mainion hiekkalaatikkopeli Just Cause 2:den edeltäjä Just Cause, jonka poimin Gigantista vaivaiseen 1,90€ hintaan. Vaikka peli onkin demon ja arvosteluiden perusteella jatko-osaa huonompi, en varmasti tule pettymään kun ajattelen kuinka vähän se maksoi. Giganttiin menon syynä oli 5€ leipägrillitarjous, jota ostin kaksin kappalein: toisen itselleni ja toisen lahjaksi sedälleni, jonka synttäreitä vietimme Tallinnassa Olde Hansassa mättäen mm. seitsemää erilaista lihaa. Monenlaista lihaa silvotaan myös uusimmassa peliostoksessani eli Dead Space 2:ssa, jonka hinta oli vihdoin Cittarissa laskenut noin kahteen kymppiin (19,95€). Toki olisin voinut saada pelin jo jonkun aikaa sitten halvemmalla Coolshop-nettikaupasta (16,25€), mutta ennestään tuntemattomasta kaupasta ostoa harkitessani ehti hinnanpudotus tapahtua tutussa kaupassa, josta sai vielä plussapisteet päälle. Viimeaikoina hyvinkin tutuksi tuleen Steam-nettikaupan kautta on digipelikokoelmani laajentunut loistavien tarjousten ansioista kolmella pelillä sekä viidellä lisäosalla – kaikki vieläpä viime viikon sisällä. Maanantaina vajaalla seitsemällä eurolla (6,80€) pelitililleni siirtyivät Need For Speed -kaahaussarjan tällä hetkellä vielä toiseksi uusimman pelin eli Need For Speed: Hot Pursuit’in vauhdikkaat bitit. En vielä ole hirveästi ehtinyt testata peliä, mutta ne muutamat kiinniotot jotka olen onnistunut tekemään, ovat olleet hyvin nautinnollisia. Kilometrikaupalla kiinniottoa vältelleen kaaharin pysäyttäminen jysäyttämällä 200 kilometrin tuntivauhdilla sen kylkeen on jokseenkin epärealistista, mutta ah niin tyydyttävää ja nautinnollista katseltavaa :D! Pidemmälle edetessä kaahareita pääsee pysäyttämään raa’an voiman lisäksi mm. tiesuluilla, piikkimatoilla, helikoptereilla ja elektromagneettisella pulssilla.

Keskiviikkona Steamissa alkoi viisipäiväinen Paradox Interactiven julkaisemiin peleihin keskittyvä alennuskampanja, jolloin sijoitin muutaman sentin enemmän (yhteensä 6,95€) viiteen eri lisäpakettiin Cities in Motion -peliin. Merkittävin niistä on Cities in Motion: Tokyo DLC (2,49€), joka tuo peliin paitsi uuden valtavan kokoisen uniikin suurkaupungin, myös uuden neljään eri aikakauteen sijoittuvia tehtäviä sisältävän kampanjan, sekä tietysti liudan uusia japanilaisia kulkuneuvoja. Erikoisuutena Tokiossa matkustajia voi ratikoiden sijaan kuljettaa ympäriinsä katujen ynnä muiden ylle sijoitettavilla monorail-junilla. Design Marvels, Design Now ja Design Classics -lisäpaketit (1,24€ kpl) tuovat peliin paljon uusia nykyaikaisia ja klassisia kulkuneuvoja sekä muutamia konseptimallejakin. Metro Stations -lisäpaketti (0,74€) sen sijaan tuo mukanaan uudenlaisia metroasemia vaativampien metroverkostojen suunnitteluun. Lisäksi peliin on olemassa vielä kaksi uutta kaupunkia sisältävä German Cities -lisäpaketti, mutta se olisi yksinään maksanut enemmän (6,99€) kuin viisi muuta tarjouslisäosaa yhteensä, joten jätin sen ostamisen toistaiseksi välistä. Sitä paitsi Tokiossa sekä juuri ostopäivänä ilmaiseksi julkaistuissa kolmessa uudessa suunnittelukilpailun kärkisijoille sijoittuneissa kaupungeissa riittää yllin kyllin pelattavaa pitkäksi aikaa. Puhumattakaan muista fanien tekemistä ilmaiskaupungeista, joita voi latailla miten lystää.

Perjantain ajan tarjouksessa (5€) oli mielenkiintoiselta vaikuttanut raamatullisiin maailmanlopun aikoihin sijoittuva toimintaseikkailu Darksiders, jonka en edes tiennyt ilmestyneen PC:lle. Peli ilmestyi alun perin vain konsoleille alkuvuodesta 2010, jolloin esim. Pelit-lehden arvostelussa alustoina mainittiin vain Xbox 360 ja PS3. PC-käännös saapuikin kauppoihin ilmeisesti vasta saman vuoden syksyllä. Harkitsin ostoa varsin pitkään, mutta hyvä etten harkinnut liian pitkään, sillä Darksiders paljastui hemmetin hyväksi peliksi. Olen edennyt siinä jo ehkä noin puolivälin tienoille saakka rakastaen lähes joka hetkeä :p. Darksiders on kuin PC:lle kaipaamani versio Sonyn konsoleiden yksioikeudeksi jääneistä God of War -peleistä. Jos God of War, Devil May Cry ja Prince of Persia saisivat lapsen, olisi se saatanallisen epäpyhä sikiämä Darksiders :D! Siinä pelaaja astuu maailmanlopun ensimmäisen ratsumiehen eli Sodan saappaisiin, kun tämä on kutsuttu maan päälle hoitamaan osansa maailmanlopun toteutuksesta. Pian hän kuitenkin huomaa tulleensa petetyksi, sillä maailmanlopun ei olisi pitänyt vielä alkaa, koska seitsemättä sinettiä ei olekaan rikottu. Rangaistukseksi ennenaikaisesti helvetin ja taivaan välisen sodan aloittamisesta Sota menettää voimansa, mistä saadaan oiva tekosyy kehittää pelaajan taito- ja asearsenaalia pelin kuluessa kerättävillä sieluilla. Hiukan huvittavana yksityiskohtana sieluja löytyy lyötyjen vihollisten sisusten lisäksi kaikennäköisistä esineistä huonekaluista ja autoista aina vesiposteihin ja lyhtypylväisiin saakka. Etsivä palkitaan sielujen lisäksi myös monilla muilla hyödyllisillä esineillä. Puolivapaa etenemistapa ja salapaikkojen etsintä onkin merkittävä osa Darksidersin viehätystä. Pelin edetessä oppimillaan taidoillaan Sota paitsi yltää uusiin salapaikkoihin vanhoillakin jo tutkituilla alueilla, myös mättää helvetin ja taivaan ilmestyksiä turpaan entistä tehokkaammin ja näyttävämmin. Taistelu onkin yksi pelin näyttävimmistä ja sujuvimmista osa-alueista Sodan suorittaessa vaivattomasti upeita liikesarjoja, jotka saavat isotkin mörököllit lakoamaan. Myös käsikirjoitus ja ääninäyttely on hoidettu pelissä esimerkillisen hyvin. Niistä jälkimmäinen ei olekaan mikään ihme, kun katsoo ääninäyttelijöiden listaa, josta löytyy mm. alkuperäisestä Star Wars -trilogiasta tuttu ja Batman: Arkham Asylum -pelissä jokerina loistanut Mark Hamill, MADtv:ssä nähty ja Futuramassa yhä esiintyvä Phil LaMarr, sekä Terminator Salvation -elokuvassa nähty Moon Bloodgood.

Viimeinen lisäys kokoelmaan tapahtui sunnuntaina, kun tarjouksessa (2,49€) oli hupaisa fantasiapeli Magicka lisäosineen. Ostin kuitenkin toistaiseksi ainoastaan itse pelin, sillä en vielä ole varma tykkäänkö siitä tarpeeksi ostaakseni maksullista lisäsisältöä, jotka voivat hyvinkin tulla uudestaan tarjoukseen. Lisäksi monet lisäosista vaikuttavat hyödyllisiltä lähinnä pelaajien välisistä taisteluista pitäville pelaajille, sen sijaan että niistä olisi hyötyä myös enemmän yhteistyöpelimuodoista pitäville. Joka tapauksessa Summer Camp -blogauksessa mainitsemani kisapalkinnoksi valitsemani The Lonely Cruise -lisäosa aktivoitui onnistuneesti kun latasin pelin. Tosin edelleenkään sille ei ole omaa sivua johon linkittää :p. Lisäksi ilmaisena päivityksenä peliin on näköjään saatu Caverns -niminen lisäpaketti. Kaikenlaista mielenkiintoista pelattavaa siis riittää Hulluja päiviä odotellessa. Myös mässyvarastot täyttyvät hyvissä ajoin ennen Hulluja päiviä peräti kahdella risteilyllä: aiemmin mainitsemani Tallinnan reissu kuun alussa sekä ensi viikonlopulla toteutuva matka Tukholmaan ja takaisin MatoApinan tiimin voimin. Mutta niistä mässyostoksista sitten myöhemmässä blogauksessa... ehkä :p.

Nyt soi: "David Guetta - The Future" 4:16

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Summer Camp!

En todellakaan ole menossa mihinkään halvatun kesäleirille :D, vaan kyseessä on Steam-kaupassa 30.6.-10.7. järjestetty kesäleiriteemainen Summer Camp Sale -alennusmyynti. Miljoonien muiden käyttäjien tavoin sorruin hullunhalpojen tarjousten lumoon: Ostin yhteensä kuusi kokonaista peliä ja neljätoista lisäriä. Listataanpa ne kaikki tähän älyttömän halpoine hintoineen ostopäivän mukaan lajiteltuna.
Joka päivä vaihtuvien tarjousten lisäksi leiriin kuului päivittäin vaihtuvat kesäteemaiset erikoissaavutukset, kuten vaikka palavana veteen pulahtaminen viime kuussa ilmaiseksi muuttuneessa Team Fortress 2:ssa, yli 30 sekunnin sukellus Trinessä tai ilotulituspommin osto Spiral Knights -ilmaispelissä jenkkien itsenäisyyspäivän kunniaksi neljäs heinäkuuta. Pelikohtaisten saavutusten lisäksi yksi jokaisen päivän saavutuksista liittyi jotenkin Steamin toimintoihin. Saavutuksen sai esimerkiksi niinkin helpoista asioista kuin pelidemon pelaamisesta, pelikuvakaappauksen julkaisemisesta, kaverin profiilin kommentoimisesta tai Youtube ja Facebook -tilien linkittämisestä Steamin kanssa. Itse onnistuin keräämään tarjolla olevista 72 saavutuksesta viisitoista (2. kuva), joista kymmenen liittyi Steamin toimintaan ja vain viisi peleihin. Suurin osa pelisaavutuksista nimittäin oli sellaisissa peleissä, joita en omista tai halua hullun halvasta hinnastakaan huolimatta ostaa.

Saavutukset eivät suinkaan olleet pelkkiä egonpullistelua varten, vaan jokainen niistä antoi käyttäjälle yhden arpalipun, joka oikeuttaa kahteen asiaan: Päävoiton arvontaan osallistumiseen sekä jonkin lisäpalkinnoista lunastukseen kolmella lipulla. Päävoiton arvontaan osallistui automaattisesti jokaisella keräämällään arpalipulla huolimatta siitä, kuinka monta niistä käytti lisäpalkintojen lunastukseen. Sata onnellista voittajaa saivat eilen itselleen toivelistansa kymmenen ensimmäistä peliä! Aikanaan myös sellaiset, joita ei ole vielä julkaistu. Löysin lahjoitettujen pelien joukosta kaikki paitsi yhden toivelistani top kympissä olleen pelin (Cities in Motion). Varsin läheltä siis kenties liippasi :p. Lohdutukseksi lunastin alla listatut ja kolmannessa kuvassa ympyröidyt viisi lisäpalkintoa 15 arpalipullani. Valitettavasti suurin osa tarjolla olleista 24 palkinnoista oli saavutusten tavoin peleihin, joita en omista tai halua ostaa ainakaan kovin helpolla.
En (vielä?) omista, Portal 2, Homefront tai Magicka -pelejä, joten niiden palkinnot aktivoituvat vasta sitten aikanaan kun/jos ostan kyseiset pelit. Portal 2 on satavarma nakki, kunhan hinta on kohdallaan, mutta kaksi muuta saattavat hyvinkin jäädä ostamatta. Homefrontin demoa en vielä ole kokeillut, mutta Magickan vastaavaa kokeilin ja tykkäsin kyllä monesta asiasta, kuten huumorista, hupaisan kuuloisesta mielikuvituskielestä sekä omaperäisestä elementtien ketjuttamisella toimivasta taikomissysteemistä. Valitettavasti myös turhauduin pääosin suunnittelumokista johtuvasta vaikeudesta melkoisesti. Esimerkiksi hahmonsa terveyttä nimittäin ei näe kuin pienenpienestä palkista, joka taistelun keskelle hukkuessaan aiheuttaa liian usein kuoleman, kun ei huomaa olevansa parannusloitsun tarpeessa.

Mutta ei sen enempää palkinnoista ynnä muista, vaan nyt puhutaan itse varsinaisista ostoksista. Suurimassa osassa hankinnoista syynä on halvan hinnan lisäksi saatavuus pelkästään digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat ilman jo omistamaani alkuperäistä emopeliä toimiva lisäosa Red Alert 3: Uprising, toimintahyppely Lara Croft and the Guardian of Light lisäosineen sekä kaikki lisäsisällöt Civilization V, Fallout: New Vegas ja Just Cause 2 -peleihin. Käsin kosketeltavassa muodossa etsivä löytäisi Star Wars: Knights of the Old Republic -roolipelin, Torchlight -luolastomättöpelin sekä ajan kelauksella kikkailevan Braid -hyppelypelin, mutta niistä ensimmäinen on varsin harvinainen (ja siten melko kallis niin vanhaksi peliksi), ja jälkimmäiset vain olivat niin pirun halpoja koteloversioihin verrattuna, etten voinut vastustaa tarjouksia. Räiskintää ja roolipeliä sekoittava Borderlands sen sijaan on erikoistapaus. Aiemmista blogauksista saatatte muistaa, että omistan jo pelin normiversion sekä kaksi ensimmäistä lisäosaa. Game of the Year -versio sisältää niiden lisäksi kaksi puuttuvaa lisäosaa, The Secret Armory of General Knoxx ja Claptrap's Robot Revolution, joita ei myydä kahden ensimmäisen lisärin tavoin kouriintuntuvassa muodossa ollenkaan. Koska aiemmin ostamani koteloversio Borderlandsistä ei ole Steam-yhteensopiva, ei siihen myöskään voi ostaa lisäosia muualta kuin suoraan Gearbox Software:n sivuilta eli Steamin kesäleiritarjousta selvästi kalliimmalla. Jos olisin tiennyt sen sekä kuinka mahtava ja koukuttava peli onkaan kyseessä, olisin aikanaan odottanut GOTY-version ilmestymistä ja ostanut sen koteloversion mahdollisimman pian. Mutta onneksi sentään pääsin kaikki ostokset yhteen laskettuna yhä alle uutuuspelihinnan, ja nyt sain uusien lisäosien lisäksi hyvän syyn pelata peli jo kolmannen kerran läpi: Steam ja sen kaikki ihanuudet, kuten saavutukset ynnä muut. Kuten viimeisestä kuvasta näkee, onnistuinkin jo yllättäen avaamaan silmänräpäyksessä 24 saavutusta, kun latasin vanhan normiversiolla tehdyn tallennuksen. Täällä pitämäni kirjanpidon mukaan niitä olisi kertynyt 48, joten ihan täysin yhteensopiva tallennus ei ollut. Samasta kuvasta ilmenee myös, että olen viimeisen kahden viikon sisällä pelannut todella montaa eri Steam peliä. Tästä on kiittäminen tietysti kesäleiriä, jonka ansiosta olen pelannut useita demoversioita (merkattu vihreällä), juuri hankittuja pelejä (sinisellä) sekä sellaisia pelejä, joista oli mahdollista ansaita saavutuksen kautta arpalippu arvontaan (keltaisella). Ainoastaan Duke Nukem Forever ja Just Cause 2 eivät varsinaisesti sovi mihinkään mainituista kolmesta kategoriasta. Just Cause 2:sessa aloitin juuri uuden lisäsisällön tuomalla innolla toisen läpipeluukerran korkeimmalla vaikeustasolla. Saman tempun tein Duken kanssa aiemmin ihan ilman mitään lisämotivaattoria, paitsi tietysti läpipeluusta saatava Damn, I'm Good -niminen saavutus B)... :D!

Nyt soi: "Alexis Jordan - Happiness" 4:03