Riddickin aikakirja
(The Chronicles of Riddick)
DVD versio: 2-Disc Unrated Director's Cut
Genre: Sci-fitoiminta
Ohjaaja: David Twohy
Pääosissa: Vin Diesel, Colm Feore, Thandie Newton, Judi Dench, Karl Urban, Alexa Davalos
Maa: USA
Vuosi: 2004
Kesto: 2h 8min
Ikäraja: K-15
Arvosana (0-10): 8,7
Vin Diesel (XXX, Hurjapäät) loistaa tässä sähäkässä ja mahtavassa, erikoistehosteita tulvivassa toimintaelokuvassa! Säälimättömiä palkkionmetsästäjiä vuosia paennut, tuomittu Riddick huomaa yhtäkkiä joutuneensa kahden voiman väliin taistelussa ihmisrodun tulevaisuudesta. Mahtavista ja kuolettavista maailmoista hurjaa taistelua käyvästä yksinäisestä ja vastahakoisesta sankarista tulee ihmiskunnan esitaistelija – ja tuhon partaalla olevan universumin viimeinen toivo. Tätä elokuvaa siivittävät uraauurtavat erikoistehosteet ja sykettä nostava, tauoton toiminta!
Riddickin aikakirja on loistavan Pimeän uhan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa jatko-osa. Se on kaikilta osin isompi, eeppisempi, vauhdikkaampi ja megalomaanisempi teos kuin edeltäjänsä. Siinä missä Riddick joutui ensimmäisessä osassa vastahakoisena antisankarina pelastamaan muutaman ihmisen, lepää jatko-osassa hänen harteillaan tavalla tai toisella koko ihmiskunnan pelastaminen. Aivopesuun, helvettiin, kuolemanjälkeiseen elämään ja muuhun ilkeään uskovat nekromangit kiertävät planeetalta toiselle käännyttäen kaikki omaan uskoonsa massiivisen armeijansa voimalla. Erinäisten vaiheiden kautta palkkionmetsästäjiä pakoileva universumin kovin tappaja ja viilein antisankari Riddick päätyy pelastamaan päivän.
Näitä vaiheita elokuvassa riittääkin. Tarina kulkee usean mutkan kautta planeetalta toiselle ja takaisin kuin Tähtien sota elokuvissa ikään. Tästä huolimatta tuntuu kuin kahteen tuntiin olisi yritetty änkeä liikaa tapahtumia ja varsinkin liikaa sisältöä ja eeppisyyttä sillä seikkailun ohessa on myös hurja määrä toimintaa, one-linereita ja keskusteluakin. Toisaalta on hyvä, että siinä missä ensimmäisen osa keskittyi Riddickin hahmon esittelyyn ja tapahtumiin yhdellä planeetalla, päästään jatko-osassa tutustumaan kiehtovaan universumiin jossa hän vaikuttaa. Myös Riddickin aiemmista vaiheista paljastuu kaikenlaista mielenkiintoista. Ensimmäisestä elokuvasta mukana ovat nyt isoksi kasvanut Jack sekä Riddickin pelastama Keith Davidin onnistuneesti tulkitsema Imaami. Ensimmäistä elokuvaa ei välttämättä tarvitse olla nähnyt, sillä hahmojen tärkeimmät vaiheet näytetään pikaisina takaumina. Tähtien sota elokuvien tapaan Riddickin universumi on tarkkaan harkitusti suunniteltu olemaan mahdollisimman kiehtovia omituisine yksityiskohtineen ja taustoineen.
Riddickin aikakirjaa katsellessa ei missään nimessä pääse kyllästymään. Silloin kun ei seikkailla, heitetä läppää tai selitellä juonta, valkokangasta dominoi vauhdikas, näyttävä, eeppinen ja efektikylläinen toiminta. Toiminta vaihtelee upeasta vankilapakojaksosta äärioloissa kylpevän Crematoria planeetan pinnalla massiivisiin taisteluihin nekromangeja vastaan Helion Primen suurkaupungissa. Tältäkin osin kuljetaan vahvassa tähtien sota hengessä, kun välillä ollaan keskellä täyden skaalan sotaa ja välillä taas piestään pahiksia kasvotusten kaiken pysyen kuitenkin juonellisesti loogisena ja melko hyvin kasassa. Toimintaa ryydittävät tasaista tahtia pääosin upeat hidastukset, räjähdykset, lähitaisteluliikkeet, akrobaattiset temput ja muut efektit. Yksi näyttävimmistä kohtauksista on kun Riddick juoksee henkensä edestä pois maahan törmäävän lentoaluksen reitiltä.
Ehkä eniten Riddickin aikakirjan erottaa Tähtien sota elokuvista Riddickiä lukuun ottamatta vahvojen pää- tai sivuhahmojen puute. Toki kyynistä palkanmetsästäjä Toombsia esittävän Nick Chinlundin suoritus osuu nappiin ja sydämettöminä pahiksina Colm Feore, Karl Urban sekä Linus Roache ovat lyömättömiä, mutta samanlaista viha-rakkaus suhdetta heihin ei synny, kuten esimerkiksi Darth Vaderiin tai Keisari Palpatineen. Kyseessä ei siis ollenkaan ole näyttelijöiden riittämättömät taidot tai sopimattomuus rooleihinsa, vaan käsikirjoituksen ja osittain dialoginkin pienoinen heikkous. Vaikka kyllä vuorosanat kutkuttavat ja värisyttävät mukavasti siinä missä minkä tahansa muunkin hyvin käsikirjoitetun elokuvan. Riddickin heitot sen sijaan ovat muihin verrattuna lähes omaa luokkaansa. Mutta mikäs ollessa, sillä nimihän sen jo kertoo, että elokuvan on tarkoitus keskittyä Riddickiin. Muutenhan Tähtien sodan nimi olisikin esimerkiksi Luke Skywalkerin aikakirja.
Ekstrasisällöstä puhuttaessa kahden levyn julkaisun yhteydessä voidaan määrän olettaa olevan suuri ja mielellään laadunkin korkea. Näiltä osin Riddickin aikakirja täyttää oletukset. Ekstroja riittää niin tavallisimmista poistetuista kohtauksista ja ”making of” -lyhytdokumenteista interaktiivisempiin tuotantokalenteriin ja virtuaalioppaaseen. Mukana on muun muassa myös itsensä Vin Dieselin livenä juontama kuvauspaikkojen esittely. Hauskana yksityiskohtana valikoiden ulkonäkö riippuu valitseeko alussa taistelun vai kääntymisen. Ilahduttavasti kaikki ekstrat on tekstitetty myös suomeksi ja kuvasuhde on toteutettu oikein. Mielenkiintoista ja onnistuneesti toteutettua sisältöä siis varmasti riittää vaativammallekin katsojalle. Ainoa miinus tulee paketoinnista, sillä levyt ovat osittain toistensa päällä. Muuten DVD:n arvosana nousee ekstrojen ansiosta melko vahvasti yhdeksikön puolelle itse ohjaajan version elokuvasta jääden sinne rimaa hipoen. Alkuperäinen teatteriversio ei mielestäni aivan yhdeksikköä ansaitse, vaikka en sitä kokonaan nähnytkään.
Riddickin aikakirjan näin ensimmäisen kerran armeijassa ollessani, mutta vain osittain ja pieneltä kannettavan tietokoneen ruudulta sekä erinäisistä häiritsevistä tekijöistä kärsien. Leffasta jäi silloin ihan hyvä maku, joten kun vuoden alussa törmäsin sen kahden levyn ohjaajan versioon en voinut jättää tilaisuutta käyttämättä. Ja hyvä ostos tuli tehtyä. Riddickin aikakirja on kelpo jatko-osa, joka on näyttävä sci-firymistely täynnä upeaa toimintaa, seikkailua ja eeppistä tunnelmaa, mutta kärsii myös hiukan liian vauhdikkaasta juonesta noustakseen Pimeän uhan loistavalle tasolle. Kyseessä on kaksiteräinen miekka, sillä toisaalta kovan vauhdin ansioista ei missään vaiheessa pääse kyllästymään ja toisaalta hahmoihin ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta juurikaan ehdi kiintyä. Kokonaisuutena Riddickin aikakirja on kritiikistä huolimatta hyvin onnistunut jatko-osa, joka kannattaa ehdottomasti hankkia nimenomaan kahden levyn ohjaajan versiona.
Riddickin aikakirja on loistavan Pimeän uhan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa jatko-osa. Se on kaikilta osin isompi, eeppisempi, vauhdikkaampi ja megalomaanisempi teos kuin edeltäjänsä. Siinä missä Riddick joutui ensimmäisessä osassa vastahakoisena antisankarina pelastamaan muutaman ihmisen, lepää jatko-osassa hänen harteillaan tavalla tai toisella koko ihmiskunnan pelastaminen. Aivopesuun, helvettiin, kuolemanjälkeiseen elämään ja muuhun ilkeään uskovat nekromangit kiertävät planeetalta toiselle käännyttäen kaikki omaan uskoonsa massiivisen armeijansa voimalla. Erinäisten vaiheiden kautta palkkionmetsästäjiä pakoileva universumin kovin tappaja ja viilein antisankari Riddick päätyy pelastamaan päivän.
Näitä vaiheita elokuvassa riittääkin. Tarina kulkee usean mutkan kautta planeetalta toiselle ja takaisin kuin Tähtien sota elokuvissa ikään. Tästä huolimatta tuntuu kuin kahteen tuntiin olisi yritetty änkeä liikaa tapahtumia ja varsinkin liikaa sisältöä ja eeppisyyttä sillä seikkailun ohessa on myös hurja määrä toimintaa, one-linereita ja keskusteluakin. Toisaalta on hyvä, että siinä missä ensimmäisen osa keskittyi Riddickin hahmon esittelyyn ja tapahtumiin yhdellä planeetalla, päästään jatko-osassa tutustumaan kiehtovaan universumiin jossa hän vaikuttaa. Myös Riddickin aiemmista vaiheista paljastuu kaikenlaista mielenkiintoista. Ensimmäisestä elokuvasta mukana ovat nyt isoksi kasvanut Jack sekä Riddickin pelastama Keith Davidin onnistuneesti tulkitsema Imaami. Ensimmäistä elokuvaa ei välttämättä tarvitse olla nähnyt, sillä hahmojen tärkeimmät vaiheet näytetään pikaisina takaumina. Tähtien sota elokuvien tapaan Riddickin universumi on tarkkaan harkitusti suunniteltu olemaan mahdollisimman kiehtovia omituisine yksityiskohtineen ja taustoineen.
Riddickin aikakirjaa katsellessa ei missään nimessä pääse kyllästymään. Silloin kun ei seikkailla, heitetä läppää tai selitellä juonta, valkokangasta dominoi vauhdikas, näyttävä, eeppinen ja efektikylläinen toiminta. Toiminta vaihtelee upeasta vankilapakojaksosta äärioloissa kylpevän Crematoria planeetan pinnalla massiivisiin taisteluihin nekromangeja vastaan Helion Primen suurkaupungissa. Tältäkin osin kuljetaan vahvassa tähtien sota hengessä, kun välillä ollaan keskellä täyden skaalan sotaa ja välillä taas piestään pahiksia kasvotusten kaiken pysyen kuitenkin juonellisesti loogisena ja melko hyvin kasassa. Toimintaa ryydittävät tasaista tahtia pääosin upeat hidastukset, räjähdykset, lähitaisteluliikkeet, akrobaattiset temput ja muut efektit. Yksi näyttävimmistä kohtauksista on kun Riddick juoksee henkensä edestä pois maahan törmäävän lentoaluksen reitiltä.
Ehkä eniten Riddickin aikakirjan erottaa Tähtien sota elokuvista Riddickiä lukuun ottamatta vahvojen pää- tai sivuhahmojen puute. Toki kyynistä palkanmetsästäjä Toombsia esittävän Nick Chinlundin suoritus osuu nappiin ja sydämettöminä pahiksina Colm Feore, Karl Urban sekä Linus Roache ovat lyömättömiä, mutta samanlaista viha-rakkaus suhdetta heihin ei synny, kuten esimerkiksi Darth Vaderiin tai Keisari Palpatineen. Kyseessä ei siis ollenkaan ole näyttelijöiden riittämättömät taidot tai sopimattomuus rooleihinsa, vaan käsikirjoituksen ja osittain dialoginkin pienoinen heikkous. Vaikka kyllä vuorosanat kutkuttavat ja värisyttävät mukavasti siinä missä minkä tahansa muunkin hyvin käsikirjoitetun elokuvan. Riddickin heitot sen sijaan ovat muihin verrattuna lähes omaa luokkaansa. Mutta mikäs ollessa, sillä nimihän sen jo kertoo, että elokuvan on tarkoitus keskittyä Riddickiin. Muutenhan Tähtien sodan nimi olisikin esimerkiksi Luke Skywalkerin aikakirja.
Ekstrasisällöstä puhuttaessa kahden levyn julkaisun yhteydessä voidaan määrän olettaa olevan suuri ja mielellään laadunkin korkea. Näiltä osin Riddickin aikakirja täyttää oletukset. Ekstroja riittää niin tavallisimmista poistetuista kohtauksista ja ”making of” -lyhytdokumenteista interaktiivisempiin tuotantokalenteriin ja virtuaalioppaaseen. Mukana on muun muassa myös itsensä Vin Dieselin livenä juontama kuvauspaikkojen esittely. Hauskana yksityiskohtana valikoiden ulkonäkö riippuu valitseeko alussa taistelun vai kääntymisen. Ilahduttavasti kaikki ekstrat on tekstitetty myös suomeksi ja kuvasuhde on toteutettu oikein. Mielenkiintoista ja onnistuneesti toteutettua sisältöä siis varmasti riittää vaativammallekin katsojalle. Ainoa miinus tulee paketoinnista, sillä levyt ovat osittain toistensa päällä. Muuten DVD:n arvosana nousee ekstrojen ansiosta melko vahvasti yhdeksikön puolelle itse ohjaajan version elokuvasta jääden sinne rimaa hipoen. Alkuperäinen teatteriversio ei mielestäni aivan yhdeksikköä ansaitse, vaikka en sitä kokonaan nähnytkään.
Riddickin aikakirjan näin ensimmäisen kerran armeijassa ollessani, mutta vain osittain ja pieneltä kannettavan tietokoneen ruudulta sekä erinäisistä häiritsevistä tekijöistä kärsien. Leffasta jäi silloin ihan hyvä maku, joten kun vuoden alussa törmäsin sen kahden levyn ohjaajan versioon en voinut jättää tilaisuutta käyttämättä. Ja hyvä ostos tuli tehtyä. Riddickin aikakirja on kelpo jatko-osa, joka on näyttävä sci-firymistely täynnä upeaa toimintaa, seikkailua ja eeppistä tunnelmaa, mutta kärsii myös hiukan liian vauhdikkaasta juonesta noustakseen Pimeän uhan loistavalle tasolle. Kyseessä on kaksiteräinen miekka, sillä toisaalta kovan vauhdin ansioista ei missään vaiheessa pääse kyllästymään ja toisaalta hahmoihin ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta juurikaan ehdi kiintyä. Kokonaisuutena Riddickin aikakirja on kritiikistä huolimatta hyvin onnistunut jatko-osa, joka kannattaa ehdottomasti hankkia nimenomaan kahden levyn ohjaajan versiona.
