V niin kuin verikosto
(V for Vendetta)
DVD versio: 2-Disc Special Edition
Genre: Toimintatrilleri
Ohjaaja: James McTeigue
Pääosissa: Natalie Portman, Hugo Weaving, Stephen Rea, Stephen Fry, John Hurt
Maat: USA/Britannia/Saksa
Vuosi: 2005
Kesto: 2h 8min
Ikäraja: K-15
Arvosana (0-10): 9,1
Kuka on tämä mies, joka kätkee arpeutuneet kasvonsa naamion taakse? Sankari vai mielipuoli? Vapauttaja vai sortaja? Kuka V on - ja kuka liittyy V:n rohkeaan juoneen kansakuntaa dominoivan totalitaarisen hallituksen kukistamiseksi? Matrix-trilogian luojien elokuva V niin kuin verikosto on vangitseva ja ehdoton tulevaisuusvisio, joka perustuu vaikuttavan kumoukselliseen sarjakuvakirjaan. Natalie Portman esittää Eveyä, tavallista töissä käyvää naista, jonka täytyy päättää, onko hänen sankarinsa juuri se uhka, jota vastaan sankari itse taistelee. Hugo Weaving esittää V:tä - urheaa, karismaattista vapaustaistelijaa, jota ajaa vimma kostaa hänet vammauttaneille. Ja Stephen Rea näyttelee poliisia, joka johtaa epätoivoista yritystä napata V ennen kuin tämä saa aikaan vallankumouksen. Panokset nousevat. Jännitys tiivistyy. Toiminta räjähtää. Kenen puolella sinä olet? V:n maailmassa ei ole jotain siltä väliltä.
80-luvulla julkaistuun sarjakuvakirjaan perustuva V niin kuin verikosto sijoittuu kiehtovan vaihtoehtoisen lähitulevaisuuden Lontooseen, jossa äärioikeistolainen puolueen kautta valtaan vuosia sitten noussut Hitleriä temperamentiltaan ja manöövereiltään muistuttava John Hurtin upeasti tulkitsema ylikansleri Adam Sutler hallitsee rautaisella otteella totalitääriseksi poliisivaltioksi muokattua yhteiskuntaa. Ulkona ei saa liikkua myöhään, isoveli valvoo salakuuntelemalla kansaa kaduilla partioivilla autoilla, kulttuuria sensuroidaan rankalla kädellä, hallitus ohjailee mediaa mielensä mukaan ja salainen poliisi vie kaikki vähänkin terrorismista, kiihkoilusta, homoseksuaalisuudesta ja jopa sairaudesta epäillyt pois mustat säkit päässä, eikä heistä kuulla enää sen jälkeen koskaan mitään.
Jo lähtökohtaisesti V niin kuin verikoston taustatarina antaa mainiot puitteet hyvälle elokuvalle, joka nousee kiitettävälle tasolle hienolla toiminnalla, kiinnostavalla juonella, sekä pää- ja sivuhahmoilla. Taustatarina sallii myös sen harvinaisen tilanteen, että katsoja on terroristin puolella. Tarinan antisankari eli terroristi/vapaustaistelija V aloittaa pitkän henkilökohtaisen kostoretken ja kansankiihotusmission, jonka lopullisena tavoitteena on valtaapitävien kumoaminen. Vuoden päivät kestävä suunnitelma kulminoituu elokuvan huikeimman toimintakohtauksen ja päähahmojen välisen tragedian kautta hienoon tehostespektaakkeliin. Matkalla koetaan kaikennäköistä sopivasti vuorotellen toiminnan, jännityksen, komiikan ja hyvin tehdyn dialogin muodossa. Toimintaa tosin olisi voinut mahtua mukaan enemmän, kuten myös hidastuksia ja muita tehosteita, mutta toisaalta tällöin elokuva olisi voinut muistuttaa liikaa käsikirjoittajina ja tuottajina häärineiden Andy ja Larry Wachowskin aiempia teoksia.
Näyttelijäsuorituksista parhaiten mieleen jäävät edelle mainittu John Hurt tämän mahtipontisten puheiden värisyttäessä selkärankaa julman ylikanslerin jyristessä alempiarvoisilleen, sekä kulturellin, karismaattisen ja kielellisiltä lahjoiltaan ällistyttävän antisankarin roolissa loistava Hugo Weaving, vaikkei miehen kasvoista nähdä vilaustakaan koko elokuvassa. Myös Natalie Portman tulkitsee hienosti oman roolinsa, eli kaikenlaista kidutuksesta kidnappaukseen kokevan V:n aluksi vastahakoisen apurityttö Eveyn. Maininnan ansaitsee myös Stephen Fry piilohomojuontaja Dietrichin roolissa, jonka satiirisessa talk-showssa nähdään yksi elokuvan hauskimmista kohdista, kun valtaapitävien hyväksymä sketsin käsikirjoitus heitetään mäkeen ja tilalle otetaan ylikansleria rankasti parodioiva hyväksymätön versio. Kaikki elokuvan melko vähäinen komiikka on tyyliin mainiosti sopivaa ja hyvin hienovaraista. Huomio nimittäin kohdistuu enemmän tragiikkaan kuten V:n syntyhistoriaan ja kostoretkeen sekä Eveyn läpikäymiin mullistuksiin ja hahmonkehitykseen.
V niin kuin verikosto on hyvällä tavalla epätyypillinen Hollywood tuotos ja vahva osoitus siitä, että Wachovski veljekset osaavat tehdä useammankin kuin yhden tyyppisiä syvällisiä ja ajatuksia herättäviä sekä yhteiskuntaa kritisoivia toimintaelokuvia, jotka pitävät hyvin otteessaan alusta loppuun ja panevat miettimään asioita. Elokuvan toimintakohtausten näyttävyyden osalta jäädään etäälle Matrixin äärimmäistä viileyttä, mutta mistään tusinatoiminnastakaan ei todellakaan ole kyse kun V pilkkoo lähitaistelussa vastustajiensa suojauksia kuin veitsi voita. Näyttävät tehosteetkin ajavat asiansa hienosti kun mm. räjähdyksen pistävät tuhannen päreiksi Lontoon kuuluisia maamerkkejä. Pääpaino on kuitenkin toimintaelokuvalle epätyypillisesti syvällisemmässä dialogissa ja hahmonkehityksessä, sekä juonen onnistuneessa eteenpäin kuljetuksessa.
Lisämateriaalin määrän osalta kahden levyn painos on pettymys, joten korotusta arvosanaan tulee vain yksi kymmenys. Trailerin ja musiikkivideon lisäksi mukana on vain neljä keskimäärin alle 15 minuutin pituista making of -pätkää, joista kiinnostavin keskittyy V:n ihannoimaan Guy Fawkesiin ja ruutisalaliittoon. Toki lisämateriaalit ovat hyvin toteutettuja ja täysin suomeksi tekstitettyjä, mutta normaalisti kovin yleiset kommenttiraidat sekä poistetut kohtaukset loistavat poissaolollaan. Guy Fawkesista ja ruutisalaliitostakin olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmän kuin kymmenminuuttinen selonteko, sillä kyseiset aiheet eivät liene kovin tunnettuja Britannian ulkopuolella. Itse en ainakaan tiennyt ruutisalaliitosta aiemmin yhtikäs mitään.
80-luvulla julkaistuun sarjakuvakirjaan perustuva V niin kuin verikosto sijoittuu kiehtovan vaihtoehtoisen lähitulevaisuuden Lontooseen, jossa äärioikeistolainen puolueen kautta valtaan vuosia sitten noussut Hitleriä temperamentiltaan ja manöövereiltään muistuttava John Hurtin upeasti tulkitsema ylikansleri Adam Sutler hallitsee rautaisella otteella totalitääriseksi poliisivaltioksi muokattua yhteiskuntaa. Ulkona ei saa liikkua myöhään, isoveli valvoo salakuuntelemalla kansaa kaduilla partioivilla autoilla, kulttuuria sensuroidaan rankalla kädellä, hallitus ohjailee mediaa mielensä mukaan ja salainen poliisi vie kaikki vähänkin terrorismista, kiihkoilusta, homoseksuaalisuudesta ja jopa sairaudesta epäillyt pois mustat säkit päässä, eikä heistä kuulla enää sen jälkeen koskaan mitään.
Jo lähtökohtaisesti V niin kuin verikoston taustatarina antaa mainiot puitteet hyvälle elokuvalle, joka nousee kiitettävälle tasolle hienolla toiminnalla, kiinnostavalla juonella, sekä pää- ja sivuhahmoilla. Taustatarina sallii myös sen harvinaisen tilanteen, että katsoja on terroristin puolella. Tarinan antisankari eli terroristi/vapaustaistelija V aloittaa pitkän henkilökohtaisen kostoretken ja kansankiihotusmission, jonka lopullisena tavoitteena on valtaapitävien kumoaminen. Vuoden päivät kestävä suunnitelma kulminoituu elokuvan huikeimman toimintakohtauksen ja päähahmojen välisen tragedian kautta hienoon tehostespektaakkeliin. Matkalla koetaan kaikennäköistä sopivasti vuorotellen toiminnan, jännityksen, komiikan ja hyvin tehdyn dialogin muodossa. Toimintaa tosin olisi voinut mahtua mukaan enemmän, kuten myös hidastuksia ja muita tehosteita, mutta toisaalta tällöin elokuva olisi voinut muistuttaa liikaa käsikirjoittajina ja tuottajina häärineiden Andy ja Larry Wachowskin aiempia teoksia.
Näyttelijäsuorituksista parhaiten mieleen jäävät edelle mainittu John Hurt tämän mahtipontisten puheiden värisyttäessä selkärankaa julman ylikanslerin jyristessä alempiarvoisilleen, sekä kulturellin, karismaattisen ja kielellisiltä lahjoiltaan ällistyttävän antisankarin roolissa loistava Hugo Weaving, vaikkei miehen kasvoista nähdä vilaustakaan koko elokuvassa. Myös Natalie Portman tulkitsee hienosti oman roolinsa, eli kaikenlaista kidutuksesta kidnappaukseen kokevan V:n aluksi vastahakoisen apurityttö Eveyn. Maininnan ansaitsee myös Stephen Fry piilohomojuontaja Dietrichin roolissa, jonka satiirisessa talk-showssa nähdään yksi elokuvan hauskimmista kohdista, kun valtaapitävien hyväksymä sketsin käsikirjoitus heitetään mäkeen ja tilalle otetaan ylikansleria rankasti parodioiva hyväksymätön versio. Kaikki elokuvan melko vähäinen komiikka on tyyliin mainiosti sopivaa ja hyvin hienovaraista. Huomio nimittäin kohdistuu enemmän tragiikkaan kuten V:n syntyhistoriaan ja kostoretkeen sekä Eveyn läpikäymiin mullistuksiin ja hahmonkehitykseen.
V niin kuin verikosto on hyvällä tavalla epätyypillinen Hollywood tuotos ja vahva osoitus siitä, että Wachovski veljekset osaavat tehdä useammankin kuin yhden tyyppisiä syvällisiä ja ajatuksia herättäviä sekä yhteiskuntaa kritisoivia toimintaelokuvia, jotka pitävät hyvin otteessaan alusta loppuun ja panevat miettimään asioita. Elokuvan toimintakohtausten näyttävyyden osalta jäädään etäälle Matrixin äärimmäistä viileyttä, mutta mistään tusinatoiminnastakaan ei todellakaan ole kyse kun V pilkkoo lähitaistelussa vastustajiensa suojauksia kuin veitsi voita. Näyttävät tehosteetkin ajavat asiansa hienosti kun mm. räjähdyksen pistävät tuhannen päreiksi Lontoon kuuluisia maamerkkejä. Pääpaino on kuitenkin toimintaelokuvalle epätyypillisesti syvällisemmässä dialogissa ja hahmonkehityksessä, sekä juonen onnistuneessa eteenpäin kuljetuksessa.
Lisämateriaalin määrän osalta kahden levyn painos on pettymys, joten korotusta arvosanaan tulee vain yksi kymmenys. Trailerin ja musiikkivideon lisäksi mukana on vain neljä keskimäärin alle 15 minuutin pituista making of -pätkää, joista kiinnostavin keskittyy V:n ihannoimaan Guy Fawkesiin ja ruutisalaliittoon. Toki lisämateriaalit ovat hyvin toteutettuja ja täysin suomeksi tekstitettyjä, mutta normaalisti kovin yleiset kommenttiraidat sekä poistetut kohtaukset loistavat poissaolollaan. Guy Fawkesista ja ruutisalaliitostakin olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmän kuin kymmenminuuttinen selonteko, sillä kyseiset aiheet eivät liene kovin tunnettuja Britannian ulkopuolella. Itse en ainakaan tiennyt ruutisalaliitosta aiemmin yhtikäs mitään.
