torstai 12. huhtikuuta 2012

Joululahjat 2011: Luettavat ja tekstiilit

Viimeisenä ja tavallaan myös vähäisimpänä esittelyvuorossa ovat luettavassa muodossa olevat lahjat, sekä tekstiilit eli niin sanotut pehmeät paketit, jotka varsinkin lapsena olivat vähiten mieluisia lahjoja. Molemmissa kategorioissa on sen verran vähän jäseniä, että päätin yhdistää ne yhteen blogaukseen. Kuvia sentään on kaksi erillistä. Mutta aloitetaan siis lukemisista eli kirjoista sekä lehdistä.
  • GT 2011 Tiekartasto Suomi: Tätä koko Suomen kattava kartastoa tulee varmasti selailtua myös matkojen ulkopuolella, koska tykkään selailla karttoja. Tosin kotona homma hoituu kätevämmin koneella Google Mapsin sun muiden avulla, mutta tien päällä kartan lukijan paikalla katselee mieluummin paperikarttaa kuin virtaa ja/tai rahaa kuluttavaa kännykkää tjs. Erillistä navigaattoria kun ei vielä löydy vanhempieni autoista, joilla lähestulkoon kaikki pidemmät Suomen sisäiset matkat tulee tehtyä. Sitä paitsi perinteinen kartta on aina hyvä olla varalla jos GPS yhteys katkeaa tai muuten vaan sekoilee.
  • Suuri baari kirja – Alkoholin ja cocktailien maailma: Tämä raskaan sarjan tiiliskiviteos saa kyseenalaisen kunnian olla huonoin joululahja, ja syitä siihen löytyy jos jonkunlaista. Ensinnäkin en harrasta baareissa hengailua lähes yhtään, ja muutenkin alkoholin kulutukseni on vähäistä. Silti aihe on sinänsä ihan mielenkiintoinen, mutta kirja jäänee tästä huolimatta keräämään pölyä, koska suurin osa vapaa-ajan lukemissessioista tapahtuu paikoissa, joihin noin massiivista tiiliskiveä ei halua raahata, eli pytyllä ja matkustaessa.
  • Aku. 6/2010 ja Ilta-sanomat Aku juhlalehti: Nämä kaksi aikakauslehteä edustavat joululahjoista ehkä sitä kaikkein suurimpien pettymysten osastoa. Odotin nimittäin edellisten ainakin viiden joulun tavoin saavani jonkin akkarikirjan – mahdollisesti jopa mestaripiirtäjä Don Rosan tuotantoa. Pettymys oli siis melkoinen kun sain vain kaksi lehteä, joista Aku. -lehti on vieläpä vanha numero. Se keskittyy sitä paitsi sarjakuvien sijaan enemmän aika turhanpäiväisiin artikkeleihin, jotka pursuavat ökykalliiden designvaatteiden, asusteiden, kellojen, kosmetiikan, autojen ynnä muiden mainoksia. Onneksi sentään juhlalehdessä on Don Rosan haastattelu ja muita varsin mielenkiintoisia juttuja.
  • House Collection huopa: Tämä ihanan lämmin huopa on kirjailtu hauskasti päiväkirjamaisella positiivista ja avointa mielialaa ynnä muuta korostavalla mantralla, jota lukemalla saa varmasti synkät ja kylmät talvipäivät lähtemään iloisesti käyntiin.
  • Wagner villasukat: Lämpimän huovan täydentää samalta henkilöltä lahjaksi saadut Viivi ja Wagner -sarjakuvasta tutulla sialla koristetut villasukat, joissa Wagner toteaa menevänsä sohvalle leikkimään. 
  • Itse neulottu pipo: Neulomiseen muutama vuosi sitten täysin höyrähtäneeltä siskoltani sain lahjaksi tämän omin kätösin neulotun pipon, joka osoittautui mitoiltaan juuri sopivaksi suojaamaan kaaliani talvipakkasilta. Edellisenä jouluna sain villasukat, joten ehkäpä ensi jouluna luvassa ovat hanskat tai jotain.
Täten on vihonviimeisetkin joululahjakategoriat saatu käytyä läpi, joten on aika vihdoin siirtyä muiden blogausten pariin. Hullut päivät ovat alle viikon päästä, ja kuten aiemmin mainitsin, pitäisi sitä ennen ehtiä tehdä pari muuta ostosblogausta. Ajan säästämiseksi saatan yhdistää nekin yhdeksi blogaukseski. Mutta joululahjablogaukset olivat siis tässä, joten niiden pariin palataan vasta ensi joulun jälkeen.

Nyt soi: "David Guetta feat. Chris Brown & Lil Wayne - I Can Only Imagine" 3:29

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Joululahjat 2011: Keittiövälineet

Tässä blogauksessa vuorossa ovat keittiövälinelahjat, joita kertyi edellisen joulun tavoin melko paljon. Suurin osa on astioita, mutta mukana on pari välinettäkin, sekä yksi syötävä, jota en kuitenkaan halunnut laittaa edelliseen blogaukseen, koska se oli yhden astialahjan sisällä, ja muutenkin liittyy siihen vahvasti. Siispä siirtykäämme esittelyihin selvittämään mikä tuo mysteerisyötävä oikein on.
  • Pyrex Classic kannellinen uunivuoka ja Knorr Lasagnette: Olin toivonut joululahjaksi uuninkestävää vuokaa lasagnen ym. ruokien tekoon ilman sen kummempia spesifikaatioita, ja yllätyksekseni sain kannellisen version, jonka sisältä löytyi vielä lisäyllätyksenä paketti lasagnette aineksia. Kannellinen versio sopii mainiosti pientaloudelle, jossa yhdestä vuoallisesta riittää ruokaa moneksi päiväksi. Olenkin käyttänyt tätä uutta vuokaa varsin ahkerasti, ja siihen tehty ruoka on säilynyt jääkappissa paremmin kuin esimerkiksi foliolla peitetyssä kannettomassa vuoassa.
  • Kaksi muovista kauhaa: Viime vuoden lopulla ainoa pienikokoisen kauhani varsi meni katkeamaan, joten lisäsin sellaisen joululahjatoivelistalle. Uunivuoan tavoin tämäkin toive toteutui yli odotusten, kun sain kaksi kauhaa yhden sijaan.
  • Taika astiaston lautaset, kulhot ja mukit: Kun nämä Klaus Haapaniemen suunnittelemat kauniisti kuvitetut astiat tulivat viime vuoden loppupuolella osaksi K-Supermarkettien keräilykampanjaa, päätin alkaa keräämään niitä, koska pidän kuvituksesta ja omistin ennestään jo yhden sinisen mukin. Muutenkin K-Supermarket on lähin ruokakauppani, joten siellä tulee käytyä usein. Ehdin kerätä leimoja vasta yhden astian verran, ja käyttää ne yhden kulhon ostoon, kun vanhempani tarjoutuivat ostamaan koko perheen keräämillä leimoilla (myös vanhempieni sekä siskoni lähistöllä on K-Supermarket) toivomiani astioita joululahjaksi. Jouluna sitten rysähti jättipotti, kun sain neljä leipälautasta, neljä kulhoa ja kolme mukia. Varsinkin kulhot ovat olleet ahkerassa käytössä, sillä muut omistamani kulhot ovat selvästi matalampia, eivätkä siksi sovi kovin hyvin kaikenlaisille ruuille. Myös leipälautaset tulivat tarpeeseen, sillä joulun tienoilla yksi vanhoista leipälautasista tipahti lattialle ja meni tuusan nuuskaksi. Onneksi se oli tylsän ja ruman näköinen näihin kaunokaisiin verrattuna.
Siinäpä oli joululahjojen keittiövälineosasto kokonaisuudessaan. Seuraavaksi vuorossa ovat kirjalahjat ja sen jälkeen vielä pehmeät paketit. Ajan säästämiseksi saatan tosin yhdistää ne yhdeksi blogaukseksi.

Nyt soi: "Jessie J feat. B.o.B. - Price Tag" 3:40

Joululahjat 2011: Syötävät

Syötävien lahjojen laatu ja määrä kasvoivat selvästi edellisestä joulusta, mutta määrä ei valitettavasti kasvanut tasapuolisesti. Erilaisten suklaalahjojen määrän kasvaessa kahdesta kuuteen, karkkien määrä väheni kahdesta yhteen. Onneksi sentään tuo yksi kuuluu huippusuosikkeihin, kuten seuraavaksi esittelyistä tullaan näkemään.
  • Fazer Present suklaakonvehtirasia: Pienoisena pettymyksenä sain siskoltani tämän suklaalajitelman sen sijaan, että hän olisi ostanut jotain niistä monista yksittäisistä suklaalajeista, joista hän tietää minun pitävän. Mutta ajatushan on se tärkein, ja paljon pahempia vaihtoehtojakin olisi ollut vaikka millä mitalla :p. Tässä Fazerin klassikkorasiassa on muutamia lajeja, joita ostaisin ilomielin irtokarkkeina, mutta myös monia joiden maku ei miellytä juuri yhtään. Vastaava ongelma tosin koskee lähestulkoon kaikkia tällaisia lajitelmia, joten siksi ne sopivat paremmin porukalla nautittavaksi.
  • Hershey’s Kisses – Mint Truffle pussi: Amerikan ”serkku” Janetilta rysähti vanhemmilleni viisi erilaista suklaapussia perheen kesken jaettavaksi. Valitsin itselleni niistä nämä minttutryffelit, koska Hershey's oli valikoiman ainoa ennestään tuttu merkki. Muutenkin lähestulkoon kaikenmerkkiset minttua ja/tai tryffeliä sisältävät suklaat ovat olleet herkullisia, eikä Hershey's osoittautunut kaavasta poikkeavaksi.
  • Fazer Joulusuklaarasia: Näitä kausimakuisia suklaita en muistaakseni ollut ennen maistanut, joten yllätys oli mukava, kun ne osoittautuivat juuri sopivaksi sekoitukseksi piparkakkua ja suklaata. Suurkiitos siis sille sukulaiselle – kuva lie olikaan – jolta nämä sain :p.
  • Kalev mansikkavalkosuklaalevy: Faijalta taisin saada tämän virolaisen valkosuklaan, joka sisältää mansikan palasia. Mikä tahansa valkosuklaa kuuluu ehdottomasti lemppareihini, mutta jos vertailemaan aletaan niin yleensä ottaen pidän itse enemmän Pandan ja Milkan valkosuklaista. Niiden valikoimissa en tosin ole nähnyt mansikkaa tai muutakaan marjavarianttia.
  • Fazer Tutti Frutti Passion pussi: Mutsilta sain kaksi pussillista näitä suursuosikkihedelmäkarkkeja. Toisen pussin tosin ehdin popsia melkein kokonaan ennen takaisin kotiin tuloa joulun vietosta. Muutenkaan en saanut sitä oikein mitenkään sopimaan kuvaan, joten päätinpä suosiolla jättää pois.
  • Panda Suklaasydän pussi: Nämä herkulliset suklaamunat kuuluvat Tutti Frutti Passionin tavoin suursuosikkeihin, joten oli mainio yllätys saada niitäkin joululahjaksi.
  • Fazer Geisha konvehteja: Perinteisessä jouluviettopaikassamme oli hiljattain järjestetty pippalot, joista oli ylijäänyt valtava määrä geishoja, joten lähtiessämme takaisin kotiin päin jakoi talon emäntä kaikille kasan geishoja, jotka ainakin itse otin ilolla vastaan.
  • Reformi vahva D-vitamin tabletit: D-vitamiini ravintolisä on muodostunut perinteiseksi lahjaksi mutsilta, tosin sillä erotuksella että tällä kertaa merkki on eri kuin viimeksi. Vielä en ole maistanut koska edellisiä on yhä muutama jäljellä, mutta eivätköhän nämäkin ole sen verran hyviä, että niitä viitsii popsia yhden päivässä.
Syötävät lahjat täten käyty läpi, ja myös syöty pois – vitamiineja lukuun ottamatta – koska jaksoin tehdä tämän blogauksen vasta nyt, kun joulusta on jo yli kolme kuukautta. Mutta ainahan on parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Vielä tosin pitäisi ennen Hulluja päiviä ehtiä blogata kolme joululahjaryhmää, joista seuraavana vuorossa ovat keittiövälineet. Niiden lisäksi tekolistalla olisi pari ostosblogausta, joten saapa nähdä jaksanko/ehdinkö väkertää kaikkia ajoissa.

Nyt soi: "Jessie J - Domino" 3:50

tiistai 21. helmikuuta 2012

Joululahjat 2011: Pe(i)lit ja vehkeet

Kolmantena esittelyvuorossa ovat pelit ja vehkeet, joista yksi on peili, mistä johtuu sanaleikki otsikossa. Kuvassa pelit ovat ylhäällä vasemmalla, josta yleensä aloitan, mutta viime vuoden tavoin jätän ne viimeiseksi, jotta ne osuisivat paremmin niistä otettujen yksittäiskuvien kohdalle. Molempien pelien paketit ovat avattuna sen verran hienoja, että ne ansaitsevat oman kuvansa sekä muutenkin erikoishuomiota. Mutta nyt siirrytään esittelyihin, jotka alkavat siis vehkeistä.
  • Philips PowerTouch PT860 parranajokone: Joululahjalistaa miettiessä tuli mieleen, että parranajokoneeni on jo kymmenen vuotta vanha ja muutenkin vanhaa teknologiaa. Ajojälki on  ajan myötä huonontunut ja akkukesto selvästi heikennyt. Siispä lisäsin toivelistalle uuden parranajokoneen, jossa olisi vanhat tavoin 3 pyöreää terää, mutta uutuutena kasvojen muotoa myötäilevä ja täysin vesipestävä rakenne. Vanhempani toteuttivat tuon toiveen ja täytyy sanoa että aparaatti ylitti huimasti  odotukset ajojäljen ja mukavuuden osalta. Vanha tuntuu melkein juustoraastimelta uuteen verrattuna. Äänikin on selvästi entistä hiljaisempi suuremmasta tehosta huolimatta, ja vesipestävyys on tietysti pelkkää plussaa.
  • 3-osainen maadoitettu 5 metrin jatkojohto: Aiemmassa blogauksessa esitellyt jouluvalot veivät viimeisen vapaan jatkojohdon, joka sekin oli välillä varattu esim. kännykkää ladatessa, joten laitoinpa toivelistalle uuden maadoitetun jatkojohdon. Tämäkin toive siis toteutui. Parimetrinenkin olisi riittänyt, mutta parempi olla vähän liikaa pituutta kuin liian vähän.
  • Käsipeili: Toivelistaa kasatessa tuli myös mieleen, että hiljattain on ollut usein tarvetta nähdä mm. ahtaisiin paikkoihin. Lisäsinpä siis toivelistalle käsipeilin, koska sopivan hillittyä mallia ei ollut sattunut eteen missään kaupassa, jossa olen sattunut tarpeen muistamaan. Onneksi joulupukki auttoi ja toi säkissään juuri sopivan peilin.
  • Nokia BL-5C käänykkäakku: Jo yli neljä vuotta vanhan kännykkäni akkukesto on vähentynyt melko heikoksi, joten laitoin toivelistalle joko uuden kännykän tai uuden akun nykyiseen. Uusi känny olisi tietysti ollut loistava, mutta akustakin olen tietysti hyvin kiitollinen. Vanha känny täyttää yhä mainiosti tarvittavat kriteerit – MP3 soitin, radio, kamera sekä tietysti soitto- ja tekstausominaisuudet – joten mitä sitä turhaan ainakaan omalla rahalla vaihtamaan. Ja nyt vanhan akun voi ottaa matkoille mukaan vara-akuksi. Sen verran siedettävästi se vielä kuitenkin toimii.
  • LED-taskulamppu ja kotelo: Tämä mutsiltani saamani markkinointilahjatuotteeksi yllättävän tehokas taskulamppu oli laitelahjoista ainoa jota en toivonut. Siksi se olikin varsin mukava yllätys, sillä tehokkaalle taskulampulle on aina välillä tarvetta. Edellinen samaa kokoluokkaa oleva taskulamppuni oli sininen Maglite Mini, jonka laitteisto taisi kärähtää joskus armeijan jälkeen seitsemän vuotta sitten – Liikaa tetsausta tai jotain :p. Sen jälkeen käytössä on ollut iso musta Maglite sekä PrincetonTec ja Maxell -merkkiset otsalamput. Jälkimmäisen niistä ostin 2011 uutta vuotta varten, koska luulin että PrincetonTec oli sanonut sopimuksensa irti. Myöhemmin se kuitenkin heräsi mystisesti eloon. Ylösnousustaan huolimatta se on jäänyt tehokkaamman Maxellin varjoon, joka oli varsinkin halpaan hintaansa nähden loistava löytö.
  • StarCraft II: Wings of Liberty: Ensimmäinen itselleni ostamista pelilahjoista on tämä jo vuoden 2010 kesällä ilmestynyt sci-fiaiheinen strategiapeli, joka on pitkään ollut toivelistalla. Hankinnan lykkäytyminen näinkin kauan selittyy sillä, että sen hinta pysyi tähän asti uutuushintaisena lähes kaikkialla. Pitkä odotus kuitenkin päättyi vihdoin joulun tienoille, kun hinta tippui Prismassa kahteen kymppiin. Siispä en epäröinyt ostosta kovin kauaa vaan kiiruhdin kassan kautta kotiin katsomaan mitä kaikkea erikoiskotelon sisältä paljastuisi. Kakkoskuvassa sisältö onkin lattialle ja seinää vasten aseteltuna. Kuva ei tosin tee oikeutta kotelolle, joka on koristeltu pelikuvin molemmin puolin. Hienosti kuvitetun erikoiskotelon sisältä paljastui siis normaali kotelo, jonka sisällä on ohjekirjan ja pelilevyn lisäksi peräti kolme ilmaiseen peliaikaan oikeuttavaa vieraspassia: Kaksi itse StarCraft kakkoseen ja yksi huippusuosittuun World of Warcraft -massiivimoninpeliin. Jälkimmäinen jäänee ainakin allekirjoittaneen osalta käyttämättä, mutta ainahan voin lahjoittaa sen jollekin. Valitettavasti en ole vieläkään ehtinyt asentamaan ja testaamaan peliä – osittain levytilan vähyyden vuoksi – mutta eiköhän tuo tule tässä kevään aikana testattua. Ties vaikka innostuisin jopa väsäämään omia tehtäviä, kuten aikanaan tein pian neljätoista vuotta vanhan ykkösosan kanssa. Kaikki väsäämäni tehtävät tosin sijoittuivat rakennusten sisälle ilman perinteistä tukikohdanrakennusrumbaa. Sen sanoista niissä olikin tavallista enemmän skriptattuja tapahtumia, kuten ansoja ynnä muita kivoja ylläreitä.
  • The Witcher 2: Assassins of Kings – Premium Edition: Toinen pelilahja/ostos on tämä noituri Geraltin seikkailuja jatkavan pelin erikoisversio. Erikoisversio valikoitui puolipakolla, sillä suurin osa kaupoista myi pelkästään sitä. Normiversion olisi joutunut tilaamaan jostain täysin vieraasta kaupasta tai ostamaan digitaalisena. StarCraft kakkosen tavoin tämänkin julkaisun hinta on pysytellyt lähtökuopissa varsin pitkään, mutta onneksi Prisman hinnanalennus tuli jälleen hätiin. Pelisarjan ykkösosa kolahti sen verran lujaa, että pulitin tästä ilomielin kolme kymppiä. Sitä paitsi rahalla sai selvästi ykköstä enemmän lisämateriaalia. Pelilevyjen, ohjekirjan ja pelioppaan lisäksi paketissa on useista muista erikoisversioista tuttuja juttuja, kuten soundtrack CD-levy, kulissien takaista materiaalia sisältävä bonus DVD sekä kartta pohjoisista kuningaskunnista, joihin pelin tapahtumat sijoittuvat. Harvinaisempaa erikoissisältöä edustaa ”sinetöity” pamfletti, joka kertoo aiemmassa pelissä vain nimeltä mainitun kuningas Henseltin edesottamuksista. Kirjeen tekstin sekä pelin alaotsikon (Assassins of Kings = kuninkaiden salamurhaajat) perusteella Henseltin päivät saattavat olla luetut. En siis vielä ole ehtinyt testata peliä, sillä ykkösosasta on vielä pelaamatta muutama irrallinen lisäseikkailu. Sitä paitsi kuten StarCraftin yhteydessä mainitsin, on levytila (käyttölevyasemilla) tällä hetkellä vähissä. Esim. Steam-pelit vievät yhteensä 120 gigatavua ja rapiat päälle, eikä niitä voi asentaa kuin sinne mihin alun perin asensi itse Steam-sovelluksen. Tuo onkin se ärsyttävin Steamin harvoista huonoista puolista. Onneksi The Witcherin tuleva poisto auttaa asiaa vapauttaen kahdeksan gigaa ja vielä seitsemän päälle, jos siirrän sen pelitallennukset jonnekin muualle. Toivoa sopii että kakkosen tallennusjärjestelmä olisi kompaktimpi jo senkin takia, että ykkösen tallennusten kertyessä niiden lataus myös hidastui huomattavasti. Mutta nyt homma alkaa mennä jo höpinän puolelle, joten takaisin noituri kakkosen sälän esittelyyn. Mainitsemani kirjeen sisällä oli myös pelissä käytettävää Oren -valuuttaa esittävä ”kirottu kolikko”, joka ilmeisesti esiintyy pelissä jossain vaiheessa. Jonkun aikaa sitten Captain America -leffaa katsoessa tulin huomanneeksi, että siinä esiintyvän pahisliiga Hydran logo on hyvin samanlainen kolikossa olevan mustekalapääkallon kanssa. Viimeisenä ja kenties oudoimpana juttuna paketissa on kaksi itse koottavaa paperinukkea (3. kuvassa kirjeen yläpuolella vielä kaksiulotteisen korkkaamattomina). Niiden kokoaminen onnistui varsin helposti ottaen huomioon hyvin yksinkertaistetun ohjeen, joka kuuluu suunnilleen näin: 1. Poista ja taittele osat. 2. Syötä osa 1 koloon 1 ja toista sama muilla osilla. 3. Pidä hauskaa! Toinen karikatyyreistä esittää itse Geraltia ja toinen hänen parasta kaveriaan eli bardi Dandelionia. Kaverukset päätyivät minnekäs muuallekaan kuin Ezion, Samin, Terminatorin ja muiden seuraan (4. kuva). Erityisesti Iso-Arska lienee innoissaan uusista kavereista, koska heilläkin on vartaloon verrattuna massiivisen kokoinen pää :D!
Siinäpä olivat sitten kaikki peli- ja vehjelahjat varsinkin pelien osalta kattavasti esiteltynä. Pelisaalis jäi selvästi edellistä joulua pienemmäksi, mutta ainakin molempien paketit ja niiden sisältö olivat normaalista poikkeavia. Lisää pelejä on luvassa lähiaikoina ainakin yksi, sillä tätä kirjoittaessa tilauksessa on eräs raivoisa peli, ja ostoharkinnassa eräs toinen salamurhaamisesta kertova peli. Joka tapauksessa seuraavaksi joululahjaesittelyvuorossa ovat syötävät lahjat.

Nyt soi: "Avicii - Levels" 3:21

lauantai 21. tammikuuta 2012

Joululahjat 2011: DVDt

Toisena esittelyvuorossa ovat odotetusti DVD-joululahjat, jotka tällä kertaa ovat kaikki yhdeltä ja samalta henkilöltä. Kyseessä on tietysti kaukainen jenkkisukulaiseni Janet, joka pisti edellistä joulua paremmaksi lähettämällä kokokaista kuusi leffaa =)! Ja mikä parasta kaksi kyseisistä leffoista ei vielä jouluna ollut Suomessa edes myynnissä. DVD-lahjojen esittelyn lisäksi mukana on myös yksi leffoihin liittyvä hyvin ennalta arvattava lahja.
  • Horrible Bosses: Tämä ennennäkemätön komedia saapui täällä kotosuomessa myyntiin vasta tammikuun puolella, joten se on todellakin tervetullut lisäys kokoelmaan. Uuden vuoden tienoilla leffaillassa Tontsan kanssa se tulikin todettua oikein hauskaksi. Jälkikäteen jäi vain harmittamaan että yksi jossain trailerissa näkemäni kohtaus oli jäänyt pois sekä leffasta että poistetuista kohtauksista.
  • Paranormal Activity: Tämä simplistinen kauhuleffa oli ensi näkemällä vähän tylsähkö eikä pahemmin pelästyttänyt, mutta kyllähän tuo ilmaiseksi kokoelmaan kelpaa.
  • Seven Swords: Kaameiden pomojen tavoin tämäkin ennennäkemätön kinkkileffa katsottiin uudenvuoden tienoilla leffaillassa Tontsan kanssa. Sekin osoittautui hyvin viihdyttäväksi tapaukseksi, kunhan vaan jaksoi istua ja keskittyä koko leffan pitkän keston ajan. Varsinkin lopussa nähtiin rutkasti upeaa kinkkileffoille ominaista kamppailulajitaistelua, mutta päästäkseen siihen joutui odottamaan varsin kauan läpi monien vähän turhien ja pitkäveteisten kohtausten, jotka olisi voinut niin sanotusti jättää leikkaushuoneen lattialle. Joka tapauksessa kyseessä on tervetullut lisäys aasialaisfilmien kerhoon, varsinkin kahden levyn ultimate versiona.
  • Star Trek: Valitettavasti tämä upea avaruusspektaakkeli komistaa jo kokoelmaani, mutta vain vaatimattomana yhden levyn perusversiona, joten tämä 2-Disc Digital Copy Special Edition kelpaa mainiosti sen rinnalle tai jopa korvaajaksi. Maksoinhan yhden levyn versiosta alun perin vain kolme euroa ja 33 senttiä, joten siitä voisi saada jopa voittoa.
  • Captain America: The First Avenger: Tämä vasta vuoden alussa suomessa myyntiin tullut mainio supersankarileffa on ehdottomasti DVD-lahjojen kohokohta, vaikkei sen mukana tullutkaan kunnollista koteloa. Mutta senhän voin helposti korjata ostamalla tyhjän kotelon, ja printtaamalla siihen kannet itse :p.
  • Pirates of the Caribbean: On Stranger Tides: Tämän piraattileffan ehdin jo lainata Hulkilta jonkin aikaa sitten, mutta kyllähän tuo silti todellakin kelpaa kokoelmaan vaikkei neljäs osa ollutkaan yhtä hyvä kuin edeltäjänsä.
  • Finnkino Joululahjaliput: Perinteinen leffalippulahja kummitädiltä toistui tänäkin jouluna ja hyvä niin, sillä suunnitelmissa on käydä katsomassa ainakin Mission: Impossible – Ghost Protocol, Wrath of the Titans, Iron Sky ja The Avengers, jonka ensi-ilta tosin on sen verran kaukana, että siihen mennessä liput ovat varmasti jo menneet. Onneksi Hullut päivät Maalis-huhtikuun vaihteessa pelastaa kiskurihinnan maksamiselta.
DVDt sekä leffoihin liittyvät joululahjat olivat sitten viime joulun osalta siinä. Ihan mukava läjä vaikka jäikin viimevuotista pienemmäksi. Seuraavaksi esittelyssä ovat odotetusti pelit ja vehkeet.

Nyt soi: "Your Favorite Martian - Epileptic Techno" 3:24

torstai 19. tammikuuta 2012

Joululahjat 2011: Blu-rayt

Uusi vuosi on jälleen aluillaan, joten on aika suorittaa viimeinen jouluun liittyvä perinne eli Joululahjojen blogaus. Leffojen ja pelien osalta mukana on taas vaivan säästämiseksi joulun molemmin puolin tehtyjä kokoelmalisäyksiä. Aloitetaan tuttuun tapaan Blu-ray leffoista, joita kertyi taas varsin kookas pino.
  • 127 tuntia: Aatonaattona ollessani Citymarketissa ostamassa joululahjamakeisia sekä leffaevästä Sherlock Holmes kakkosta varten, huomasin että tämä koskettava selviytymisdraama oli halventunut sopivasti (14,95€). Siksipä se päätyi ostoskorin kautta kotiin, jossa katsoin sen hiljattain. Toisin kuin vajaa vuosi sitten leffateatterissa – jossa satojen ihmisten ympäröimänä ei  aina eläydy samalla tavalla kuin omassa rauhassa – nyt lopussa silmät pääsivät kostumaan sopivan miehisen määrän verran :p... Taattua Danny Boyle -laatua siis. Mielestäni selvästi parempi kuin edellinen leffa Slummien miljonääri, muttei pärjää kuitenkaan sitä edeltäneelle Sunshinelle, joka sci-fifanina on mielestäni yhä Boylen paras leffa.
  • Tron: Samalla cittarireissulla päätin joulun kunniaksi napata myös tämän kasariklassikon, jonka modernin jatko-osan ostin joulukuun alussa. Silloin ajattelin odotella hinnan (9,95€) alentumista, mutta nyt joulumieli vei voiton kärsivällisyydestä. Hyvä päätös tuli tehtyä, sillä leffa on restauroitu teräväpiirtokuvalla ja monikanavaäänellä sen verran upeasti, ettei sitä meinaa tunnistaa kasarileffaksi kuin tosimaailmaan sijoittuvissa kohtauksissa olevista vaatteista, kampauksista ja musiikista.
  • Dante’s Peak: Kasvatin ysärileffojen kokoelmaani seuraavalla kolmella leffalla kolmesta eri kaupasta, kolmena eri reissuna ja vieläpä kolmeen eri hintaan. Niistä halvin (4,95€) ja myös viimeisin vasta joulun jälkeen tehty löytö oli tämä tulivuorikatastrofileffa, jonka pääosassa nähdään Pierce ”James Bond” Brosnan ja Linda ”Sarah Connor” Hamilton.
  • Hard Rain: Ensimmäinen ostos kolmesta ysärileffasta oli Kodin Ykkösestä kolmikosta kalleimmalla hinnalla (7,99€) ostamani Morgan Freemanin tähdittämä rikosleffa, jonka näin ensimmäistä kertaa vasta joskus viime vuonna telkkarista. Yksinään en varmasti olisi sitä ostanut, mutta kun samasta kaupasta löytyi samalla kerralla kolme muuta leffaa, niin menipähän siinä samalla :p.
  • Léon: Yäsrikolmikosta aakkosissa viimeisenä ja hankinta-ajan sekä hinnan (7,95€) osalta keskimmäisenä on laadulla mitattuna selkeä ykkönen. Tätä Luc Bessonin ohjaamaa klassikkoa olen harkinnut useasti ensin DVD-kokoelmaan ja sitten Blu-ray kokoelmaan, mutta hinta ja tilaisuus eivät tätä ennen ole koskaan kohdanneet.
  • Batman, Batman Returns, Batman Forever ja Batman & Robin: Joulun kunniaksi päätin paketoida itselleni kaikki neljä 80- ja 90-luvulla ilmestynyttä Batman-leffaa – jopa enemmän surkuhupaisan komedian puolelle menevän Batman & Robinin. Returnsin jouduin metsästämään toisesta Anttilasta, mutta muut kolme ostin yhdessä Hard Rainin kanssa Kodin Ykkösestä samaan hintaan (7,99€ kappale). Léonin tavoin näiden hankinta DVD-kokoelmaan on ollut pariin kertaan harkinnassa, mutta surkea ekstrojen määrä sekä kaikki neljä leffaa sisältävän boksin puute ovat kääntäneet pään. Blu-ray versioissa kuitenkin ekstroja riittää vaikka muille jakaa, joten boksin puute ei harmita niin paljon. Nyt sitten täytynee jossain vaiheessa pitää lepakkomies-putki ja toivottavasti myös hankkia ja pelata läpi Batman: Arkham City -peli ennen seuraavan bättisleffan ilmestymistä heinäkuussa.
Blu-ray joululahja/ostosten  esittely on täten saatu kunnialla päätökseensä, joten on aika alkaa keskittymään seuraavan blogauksen tekemiseen. Siinä luvassa ovat lisäykset DVD-kokoelmaan sekä muut leffoihin liittyvät joululahjat.

Nyt soi: "Professor Green feat. Emeli Sandé - Read All About It" 3:55

maanantai 12. joulukuuta 2011

Joulu on taas... tulossa? (Redux)

Viime vuoden marraskuun lopun Blu-ray ja DVD-kokoelmien räjähdysmäinen kasvu toistui tänäkin vuonna, tosin sillä erotuksella, että nyt ollaan jo joulukuun puolella. Ensimmäisen kuvan kahdestatoista hankinnasta peräti yhdeksän löytyi kahdesta eri Prismasta. Siihen kun lisätään vielä edellisen blogauksen Prisma-hankinnat, niin kyseessähän on varsinainen Triple-Prisma-Jackpot :p! Kuvan kaksi ensimmäistä leffaa eli ennennäkemätön road trip komedia Due Date (12,95€) sekä viimeksi leffateatterissa koettu invaasioleffa World Invasion: Battle Los Angeles (14,95€) poimin marraskuun puolella Iso-Omenan Prismasta tuplabonuspisteiden houkuttelemana. Joulukuun alussa ennen Matoapina HQ:ssa vietettyä leffailtaa löytyi sitten varsinainen jättipotti Itiksen Prisman alehyllystä: Seitsemän Blu-raytä alle kuudella kympillä ja vielä tuplabonukset kaupan päälle. Alle kympin  kappalehinnalla irtosivat komea kaahausrymistely Fast (& Furious) 5, hauska toimintakomedia Katastrofikytät, ennennäkemätön luolaseikkailu Sanctum ja säväyttävä sci‑fiseikkailu Tron: Perintö. Vajaat kuusi erkkendaalia maksoivat hupaisat ysärikomediat Mrs. Doubtfire – Isä sisäkkönä sekä Yksin kotona ja Yksin kotona 2: Eksynyt New Yorkissa. Itäkeskusta MatoApinan kanssa kierrellessä löysin vielä Citymarketista ja Anttilasta sopivaan hintaan (14,95€) kuudennen kauden boksin sekä Täydelliset naiset että Lost -sarjoista. Näin ollen Lost-kokoelmani on nyt täydellinen, mutta Täydellisistä naisista puuttuu vielä seitsemäs ja meneillään oleva kahdeksas kausi. Anttilasta ostin vielä Stargate: Continuum -leffan täydentämään tähtiportti-kokoelmaani, ja jotta saisin käytettyä kymmenen euron alennuskupongin yhdessä Tontsan ostamien joululahjaleffalippujen kanssa. Leffaillassa sitten otimme kuvan, jossa Hulk poseeraa molempien ostosten kanssa. Siinä komeilee melkein kahdensadan euron edestä leffoja ja TV-sarjoja. Hulkilla taisi rysähtää satanen rikki, mutta koska kaikki leffat olivat Anttilasta, sai hän kupongilla kahden kympin alennuksen.

Odotetusti myös pelikokoelmani kasvoi hiljattain, muttei sentään niin räjähdysmäisesti kuin leffakokoelma: Kaksi uutta peliä ja kaksitoista ladattavaa lisäpakettia. Kyseisistä hankinnoista ainoa käsin kosketeltava on aiemmin mainitussa leffaillassa Tontsan Xboxilla kokeilemani Dead Island. Ihastuin tuohon toivelistani kärjessä sen ilmestymisestä asti majailleeseen zombipeliin sen verran rankasti, että heti leffaillan jälkeen etsin mistä sen PC-version saisi halvimmalla. Valinta osui Coolshop ‑nimiseen nettikauppaan, josta tuote saapui 28,40 euroa vastaan luvatusti kahden vuorokauden sisään. Enkä todellakaan ole katunut ostopäätöstä, vaan nauttinut lähes joka hetkestä. Muutamia pieniä typeryyksiä lukuun ottamatta kyseessä on ehdoton pelitimantti. Toki se  lainaa paljon ideoitaan muista peleistä, mutta mikäs lainatessa kun lainaa parhailta. Esimerkiksi Borderlandsistä on napattu harvinaisuuden mukaan värikoodatut satunnaisgeneroidut aseet sekä niiden  poltto-, sähkö- tai myrkkyvahinkoa tekevät variantit. Kyseisten varianttien, erilaisten improvisoitujen pommien (esim. deodoranttipommi tai molotovin koktaili) sekä ammusten teko onnistuu hankkimalla Dead Rising 2:sen tyyliin rakennuspiirustukset ja Fallout 3/New Vegasin tapaan sopivat osat, jotka ovat sieltä täältä löytyviä enemmän tai vähemmän arkisia esineitä, kuten nauloja, magneetteja, sähköjohtoja, vöitä tai vaikka sitruunamehua. Vähän hölmösti kyseiset huostaan otetut esineet, rahat ja autot sekä itse zombitkin ilmestyvät aina takaisin paikoilleen kun pelihahmo siirtyy latausruudun kautta pelialueelta toiselle tai lataa tallennetun pelin. Kyseisen ominaisuuden olisi voinut jättää kopioimatta Dead Rising kakkosesta. Pelialueet ovat onneksi sen verran massiivisia, ettei latauksia tarvitse katsella kovin usein varsinkaan pelin alussa. Massiivisuuden takia kunnollinen tallennussysteemi olisi ollut kohdallaan, sillä nyt pelihahmo saattaa siirtyä peliä jatkaessa toiselle puolelle karttaa, jos ei ollut tarkkana siitä missä kohtaa lopetti pelaamisen.  Myös  vaikeustason säätömahdollisuus olisi ollut kätevä, koska nyt tuntuu että vaikeus riippuu  lähinnä siitä minkä neljästä valittavissa olevista pelihahmosta valitsee: Sam B, Logan, Xian Mei vai Purna järjestyksessä helpoimmasta vaikeimpaan. Lisäksi PC-version valikoiden käyttöliittymä kaipaisi viilausta ollakseen näppiksellä yhtä toimiva kuin pädiohjaimella. Mutta kuten sanoin ovat nuo kaikki lähinnä pikkuvikoja muuten loistavassa pelissä.

Muut pelihankinnat ovatkin sitten digitaalisia, ja kuten arvata saattaa Steamin kautta tehtyjä. Kaikki niistä tein marraskuun lopulla järjestetyn syysalekampanjan aikana. Ensimmäisenä niistä oli toinen uusi kokonainen lisäys pelikokoelmaani hupaisan Orcs Must Die! ‑tornipuolustuspelin (3,49€) muodossa. Siinä pelaajan tavoite on hyvin yksinkertainen: Estä örkkien ja niiden liittolaisten pääsy velhojen maailmaan vievään portaaliin. Matkalle voi asettaa erilaisia lattia-, seinä- ja kattoansoja sekä puolustajia tekemään örkeistä hakkelusta. Pelaaja voi ansojen virittelyn lisäksi osallistua lahtaukseen erilaisilla aseilla ja loitsuilla. Örkkien teurastus oli sen verran hauskaa puuhaa, että ostin vielä samana päivänä Artifacts or Power (0,62€) ja Lost Adventures (0,87€) ‑nimiset lisäpaketit, jotka tuovat peliin lisää karttoja, vihollisia, ansoja ja aseita. Nuo olivat siis ensimmäiset peräti kahdestatoista hankitusta lisäpaketista. Seuraavana päivänä vuorossa olivat Fallout New Vegasin neljäs lisäseikkailu Lonesome Road sekä rutkasti uusia aseita ja muita varusteita sisältävät Gun Runner's Arsenal ja Courier's Stash. Seuraavaksi laajennusvuorossa oli Deus Ex: Human Revolution, jonka lisäseikkailu The Missing Link oli alennuksessa puoleen hintaan (5,49€). Sen ehdinkin jo vetäistä sopivasti emopelin läpäisyn jälkeen kahdesti läpi. Niistä toisella en edes tappanut ketään enkä käyttänyt yhtään asetta, räjähdettä tai taitopistettä B)! Sam Fisher, eat your heart out :D! Määrällisesti suurimman laajennusoperaation kohteeksi valikoitui Sid Meier's Civilization V, johon ostin alesta peräti viisi lisäpakettia: Civilization Pack: Babylon (1,17€), Civilization and Scenario Pack: Korea (1,17€), Civilization and Scenario Pack: Polynesia (1,17€), Cradle of Civilization Map Pack: Mesopotamia (1,01€) ja Wonders of The Ancient World Scenario Pack (1,17€). Viimeisenä muttei vähäisimpänä ostin alen viimeisenä päivänä kaksi kokonaista saksalaista kaupunkia B)... Cities in Motion ‑pelin German Cities ‑paketin (2,39€) muodossa :D! Köln tai Leipzig ei yksinään vedä vertoja syyskuussa ostamalleni hyvin eksoottiselle ja massiiviselle Tokiolle, mutta yhdessä niissä on saman verran tai enemmänkin vetovoimaa ja pelattavaa.

Siinäpä olivat kaikki kokoelmienlaajennusostokset, mutta mitäpä olisi joulunodotus ilman joulukalentereita, joululahjapaperia ja jouluvaloja ynnä muita? No jouluhan se yhä olisi :D, mutta vähemmän jouluinen sellainen :p! Neloskuvassa näkyvät paitsi ostamani joululahjapaperit, myös tämänvuotiset joulukalenterini: Vanhemmiltani saamani suklaakalenteri sekä lapsena suosikkeihini kuuluneen animaatiohahmo Myyrän kalenteri – myöskin vanhemmilta saatu :p. Kyseisen hahmon luoja Zdeněk Miler menehtyi hiljattain :(, joten pyhitänpä luukkujen avauksen hänen muistolleen. Vanhempani antoivat lisäksi kaksi ikkunaan laitettavaa Revontuli-merkkistä jouluvalokoristetta: Lumihiutaleen muotoinen koristevalo ja enkeli lasipallossa, jonka sisällä on väriä vaihtava LED-valo. Molemmat kuulemma olivat parin euron tarjouksessa Tarjoustalossa, ja valitettavasti laatu – tai pikemminkin sen puute – näkyy enkelissä. Kun yritin vaihtaa sen paristoja, irtosi paristoluukun sijaan koko valosysteemi lasipallosta. Liimaa on ruiskittu ihan väärää paikkaan: Lasin ja valokomponentin välin sijaan suurin osa on nähtävästi mennyt paristoluukun reunoihin, joten se ei suostu aukeamaan ollenkaan.

Nyt soi: "Ice MC - It's a Rainy Day (Christmas Remix)" 4:40