lauantai 1. lokakuuta 2011

Hullut videopäivät

Jatkaen hullua teemaa, niin blogaisenpa peräti neljä uutta lisäystä omatekoisiin YouTube-videoihini. Vanhin niistä on helmikuulta, mutta kolme uusinta latasin pari viikkoa sitten viiden päivän sisällä. Sitä putkea voi todellakin kutsua hulluiksi videopäiviksi, kun ottaa huomioon että edellinen video on helmikuulta ja sitä edellinen tammikuulta 2010! Kaikki neljä videota ovat pitkään työn alla olleen My RollerCoaster Tycoon Rollercoaster Heaven -sarjan videoita tutulla HD 720p laadulla.



Ensimmäisenä on helmikuussa julkaisemani Total Overdose -niminen vuoristorata, jonka video on nähtävissä yllä. Kyseinen vuoristorata kuuluu puiston huonoimpiin, joten motivaatiota videon tekemiseen oli harvinaisen vähän. Helmikuussa sain kuitenkin lopulta työn valmiiksi. Musiikkina videossa kuulaan Total Overdose: A Gunslingers Tale in Mexico -nimisen pelin tunnusmusiikki, josta vastaa Delinquent Habits.



Toinen video ja kolmanneksi uusin julkaisu sisältää kaksi erillistä mutta toistensa limittäin kiemurtelevaa vuoristorataa nimeltään Crouching Tiger ja Hidden Dragon. Musiikkina toimii samannimisen leffan eli kiinalaisittain Wo hu cang long -elokuvan lopputeksteissä soiva A Love Before Time CoCo Leen laulamana.



Kolmas video ja toiseksi uusin julkaisu on video Urban Jungle -nimisestä lattiattomasta vuoristoradasta, joka kuuluu puiston parhaimmistoon. Musiikkina soi teemaan hyvin sopiva Funkmaster Flash and the Furious Five -poppoon rap klassikko The Message vuodelta 1982. Kappaleen alkuintron biitit sopivat hyvin erilaisilla siirtymätehosteilla leikkimiseen, kuten videon alusta näkee.



Neljäs ja viimeisimpänä julkaistu video esittelee puiston viimeisen vuoristoradan eli Secret Place -nimisen moniulottuvuusvuoristoradan. Musiikkina kuullaan virolaisen konemusiikkipoppoo Caaterin samanniminen biisi... tai oikeastaan sen alku sillä koko kappale kestää lähes kahdeksan minuuttia. Kyseinen video on samalla sarjan viimeinen, joten olen luvastusti laittanut kyseisen Rollercoaster Heaven -puiston tallennukset ladattaviksi GameFrontiin. Nyt voin hyvällä omatunnolla tehtailla seuraavaksi videokseni jotain ihan muuta, eli jopa jotain mikä ei liity peleihin millään tavalla. Ideoita ja kuvamateriaalia kyllä riittää, mutta saa nähdä koska saan intoa edes aloittaa seuraavan videon editoinnin.

Nyt soi: "Maroon 5 feat. Christina Aguilera - Moves Like Jagger" 3:21

torstai 29. syyskuuta 2011

Hullut karkkipäivät

Kuten edellisessä blogauksessa varovaisesti lupailin, niin nyt olisi luvassa viimeaikaisten mässyostosten (karkit, suklaa, sipsit) blogaus. Nykyäänhän en enää sellaisia blogaile kuin Hullujen päivien yhteydessä, mutta nytpä niitä kertyi sen verran paljon kahden risteilyn ansiosta, että päätin tehdä poikkeuksen. Aloitetaan syyskuun alussa Tallinnaan suuntautuneen reissun ostoksista (1. kuva). Kuvaan on eksynyt jotain etäisesti terveellistäkin, nimittäin paketti Saarenmaa savujuustoa, jota ostin paikallisesta Prismasta. Sieltä mukaan lähtivät myös Milka valkosuklaalevy sekä Fazerin Tutti Frutti Smoothie ja Original -karkkipussit, joista puuttuvat suomalaisten ”rakastamat” salmiakit – Siis kuin meikäläiselle luodut tuotteet! Loput ostokset teinkin meren aalloilla Tallink Star -laivalla meno ja paluumatkalla. Mennessä ostin 32 patukan jättipaketin taivaallisen hyvää Kinder-suklaata sekä kolme Haribon karkkipussia kahden hinnalla. Kaksi niistä on maukkaita Tropi-Frutti -hedelmäkarkkeja, joita saa maissa vain naurettavan pienissä pusseissa. Kolmas pussi on täynnä myös ikisuosikkeihin kuuluvia persikkakarkkeja. Menomatkalta on myös purkillinen Pringles Xtreme Smokin Ribs sipsejä, mutta sitä en ostanut itse vaan vaihdoin siskoni kanssa muutamaan Kinderiin, koska hän ei pitänyt sipisen mausta. Minusta ne olivat ihan hyviä, mutta en varmaan ostaisi uudelleen kuin pilkkahintaan :p. Tulomatkalla hankin vielä megapussin Fazerin mainioita Tutti Frutti Passion -karkkeja, putkilon Skittlesejä sekä pussin kreikkalaisia Ferro Cheese Breadsticks -leipätikkuja matkaevääksi. Ikävä kyllä ne osoittautuivat täydeksi huijaukseksi, sillä juuston makua niissä ei ollut nimeksikään :|.

Viime viikonloppuna MatoApinan porukalla tehdyltä Tukholman reissulta mukaan tarttui entistä enemmän mässyä, kuten MatoApinan blogin tarinablogauksesta näkee. Pidemmän matkan ja isomman laukun ansioista tein Tallinnan reissua selvästi enemmän sijoituksia. Osasyynä oli myös tuliaisten osto muillekin kuin itselleni. Kakkoskuvan tuotteista ostin sekä meno- että paluumatkalla perinteisen paketin taivaallista Kinder-suklaata. Mennessä ostin myös Jenkki Peppermint purkkapaketin sekä jättilevyn Milka Choco-Swing keksisuklaata, koska en tungoksessa onnistunut löytämään valkosuklaata mistään. Paluumatkalla tilaa oli myöhäisemmän ostosajankohdan ansiosta runsaasti enemmän, joten onnistuin löytämään jättilevyn Nestle Swiss valkosuklaata. Se ei ole aivan yhtä hyvää kuin Milkan vastaava, mutta hemmetin hyvää silti. Palatessa ostin myös kakkoskuvan muut tuotteet eli Pringles Original sipsit sekä isosiskolle ja faijalle tuliaisiksi tarkoitetut Daim- ja Toblerone-suklaapaketit. Kolmoskuvan jutuista ostin mennessä mutsille tuliaisiksi Malaco Snören narukarkit sekä itselleni megapussit Fazerin Tutti Frutti Passion ja Yoghurt Splash -karkkeja. Tallinnan reissun tavoin mukaan lähti myös kolme Haribon karkkipussia kahden hinnalla: Stjerne Mix, Ferskner Persikor sekä Tropi-Frutti, josta söin suurimman osan reissun aikana enkä siksi viitsinyt änkeä sitä kuvaan. Perillä Tukholmassa kasvatin magneettikokoelmaani kahdella erilaisella magneetilla: Kuninkaanlinnan Royal Gift Shopista ostin The Royal Palaces -tekstillä ja kruunun kuvalla varustetun klippimagneetin, ja myöhemmin eräästä matkamuistomyymälästä Gamla Stanin sydämessä löysin magneetin, jossa on kaupungin nimen lisäksi tuntomerkkejä kuten Globen-halli ja TV-torni Kaknästornet. Kolmoskuvassa on myös synttärilahjaksi saamani Verkkokauppa.com lahjakortti. Sain lahjaksi myös varsin mukavan kokoisen tukun käteistä, kuten MatoApinan blogin tarinablogauksesta näkyy. Rahoista onkin hyötyä tulevia Hulluja päiviä ajatellen, vaikka risteilyjen ansioista mässyostokset jäänevätkin selvästi tavallista vähäisemmiksi. Hulluja päiviä odotellessa kelpaa mussuttaa kuvissa näkyviä herkkuja, sekä miettiä mihin käyttäisi Verkkokaupan lahjakortin.

Nyt soi: "Paramore - Ignorance" 3:37

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Hullut pelipäivät

Koska Stockmannin Hulluihin päiviin on enää kaksi viikkoa aikaa, lienee hyvä päivittää blogi uusien leffa- ja peliostosten osalta. Niitä onkin taas kertynyt jonkun verran ja vieläpä täysin päivänvastaisessa suhteessa edelliseen blogaukseen verrattuna: monen monta peliä, mutta vain yksi leffa. Ainoa leffakokoelman lisäys on jo ennestään VHS-kokoelmastani löytyvä loistava sci-fileffa Pitch Black – Pimeän uhka Blu-raynä. Poimin sen Anttilasta (11,95€) ennen hyvin viihdyttäväksi osoittautuneen sci-filänkkäri Cowboys & Aliens katsomista leffateatterissa koko MatoApinan tiimin kera. Pelikokoelma sen sijaan onkin tosiaan laajentunut jos jonkunlaisella pelillä: sekä käsikosketeltavilla paketeilla (1. kuva) että bittiostoksilla (muut kuvat). Aloitetaan paketeista vanhimmasta eli LEGO Indiana Jones: The Original Adventure -tasohyppelystä, jonka poimin Citymarketista halvahkon hinnan takia (9,95€) jo heinäkuun lopulla. Se vain pääsi epähuomiossa unohtumaan edellisestä blogauksesta, joten liitinpä sen esittelyn sitten tähän blogaukseen. Pelissä on riittänyt runsaasti samaa hupaisaa meininkiä kuin toisessa omistamassani LEGO-pelissä, eli LEGO Star Wars: The Original Trilogy’ssä, mutta Indyn uskottavuus ei tosin ole ihan samaa tasoa tähtien sodan kanssa. Esimerkiksi yhtään hakaristiä ei pelistä löydy ja jotkin lapsille sopimattomat elokuvien kohdat – kuten sydämen repiminen elävän miehen rinnasta – on ohitettu täysin, vaikka niistä olisi varmasti voinut keksiä hauskat lapsille sopivat versiot.

Uudemmista ostoksista vanhin on mainion hiekkalaatikkopeli Just Cause 2:den edeltäjä Just Cause, jonka poimin Gigantista vaivaiseen 1,90€ hintaan. Vaikka peli onkin demon ja arvosteluiden perusteella jatko-osaa huonompi, en varmasti tule pettymään kun ajattelen kuinka vähän se maksoi. Giganttiin menon syynä oli 5€ leipägrillitarjous, jota ostin kaksin kappalein: toisen itselleni ja toisen lahjaksi sedälleni, jonka synttäreitä vietimme Tallinnassa Olde Hansassa mättäen mm. seitsemää erilaista lihaa. Monenlaista lihaa silvotaan myös uusimmassa peliostoksessani eli Dead Space 2:ssa, jonka hinta oli vihdoin Cittarissa laskenut noin kahteen kymppiin (19,95€). Toki olisin voinut saada pelin jo jonkun aikaa sitten halvemmalla Coolshop-nettikaupasta (16,25€), mutta ennestään tuntemattomasta kaupasta ostoa harkitessani ehti hinnanpudotus tapahtua tutussa kaupassa, josta sai vielä plussapisteet päälle. Viimeaikoina hyvinkin tutuksi tuleen Steam-nettikaupan kautta on digipelikokoelmani laajentunut loistavien tarjousten ansioista kolmella pelillä sekä viidellä lisäosalla – kaikki vieläpä viime viikon sisällä. Maanantaina vajaalla seitsemällä eurolla (6,80€) pelitililleni siirtyivät Need For Speed -kaahaussarjan tällä hetkellä vielä toiseksi uusimman pelin eli Need For Speed: Hot Pursuit’in vauhdikkaat bitit. En vielä ole hirveästi ehtinyt testata peliä, mutta ne muutamat kiinniotot jotka olen onnistunut tekemään, ovat olleet hyvin nautinnollisia. Kilometrikaupalla kiinniottoa vältelleen kaaharin pysäyttäminen jysäyttämällä 200 kilometrin tuntivauhdilla sen kylkeen on jokseenkin epärealistista, mutta ah niin tyydyttävää ja nautinnollista katseltavaa :D! Pidemmälle edetessä kaahareita pääsee pysäyttämään raa’an voiman lisäksi mm. tiesuluilla, piikkimatoilla, helikoptereilla ja elektromagneettisella pulssilla.

Keskiviikkona Steamissa alkoi viisipäiväinen Paradox Interactiven julkaisemiin peleihin keskittyvä alennuskampanja, jolloin sijoitin muutaman sentin enemmän (yhteensä 6,95€) viiteen eri lisäpakettiin Cities in Motion -peliin. Merkittävin niistä on Cities in Motion: Tokyo DLC (2,49€), joka tuo peliin paitsi uuden valtavan kokoisen uniikin suurkaupungin, myös uuden neljään eri aikakauteen sijoittuvia tehtäviä sisältävän kampanjan, sekä tietysti liudan uusia japanilaisia kulkuneuvoja. Erikoisuutena Tokiossa matkustajia voi ratikoiden sijaan kuljettaa ympäriinsä katujen ynnä muiden ylle sijoitettavilla monorail-junilla. Design Marvels, Design Now ja Design Classics -lisäpaketit (1,24€ kpl) tuovat peliin paljon uusia nykyaikaisia ja klassisia kulkuneuvoja sekä muutamia konseptimallejakin. Metro Stations -lisäpaketti (0,74€) sen sijaan tuo mukanaan uudenlaisia metroasemia vaativampien metroverkostojen suunnitteluun. Lisäksi peliin on olemassa vielä kaksi uutta kaupunkia sisältävä German Cities -lisäpaketti, mutta se olisi yksinään maksanut enemmän (6,99€) kuin viisi muuta tarjouslisäosaa yhteensä, joten jätin sen ostamisen toistaiseksi välistä. Sitä paitsi Tokiossa sekä juuri ostopäivänä ilmaiseksi julkaistuissa kolmessa uudessa suunnittelukilpailun kärkisijoille sijoittuneissa kaupungeissa riittää yllin kyllin pelattavaa pitkäksi aikaa. Puhumattakaan muista fanien tekemistä ilmaiskaupungeista, joita voi latailla miten lystää.

Perjantain ajan tarjouksessa (5€) oli mielenkiintoiselta vaikuttanut raamatullisiin maailmanlopun aikoihin sijoittuva toimintaseikkailu Darksiders, jonka en edes tiennyt ilmestyneen PC:lle. Peli ilmestyi alun perin vain konsoleille alkuvuodesta 2010, jolloin esim. Pelit-lehden arvostelussa alustoina mainittiin vain Xbox 360 ja PS3. PC-käännös saapuikin kauppoihin ilmeisesti vasta saman vuoden syksyllä. Harkitsin ostoa varsin pitkään, mutta hyvä etten harkinnut liian pitkään, sillä Darksiders paljastui hemmetin hyväksi peliksi. Olen edennyt siinä jo ehkä noin puolivälin tienoille saakka rakastaen lähes joka hetkeä :p. Darksiders on kuin PC:lle kaipaamani versio Sonyn konsoleiden yksioikeudeksi jääneistä God of War -peleistä. Jos God of War, Devil May Cry ja Prince of Persia saisivat lapsen, olisi se saatanallisen epäpyhä sikiämä Darksiders :D! Siinä pelaaja astuu maailmanlopun ensimmäisen ratsumiehen eli Sodan saappaisiin, kun tämä on kutsuttu maan päälle hoitamaan osansa maailmanlopun toteutuksesta. Pian hän kuitenkin huomaa tulleensa petetyksi, sillä maailmanlopun ei olisi pitänyt vielä alkaa, koska seitsemättä sinettiä ei olekaan rikottu. Rangaistukseksi ennenaikaisesti helvetin ja taivaan välisen sodan aloittamisesta Sota menettää voimansa, mistä saadaan oiva tekosyy kehittää pelaajan taito- ja asearsenaalia pelin kuluessa kerättävillä sieluilla. Hiukan huvittavana yksityiskohtana sieluja löytyy lyötyjen vihollisten sisusten lisäksi kaikennäköisistä esineistä huonekaluista ja autoista aina vesiposteihin ja lyhtypylväisiin saakka. Etsivä palkitaan sielujen lisäksi myös monilla muilla hyödyllisillä esineillä. Puolivapaa etenemistapa ja salapaikkojen etsintä onkin merkittävä osa Darksidersin viehätystä. Pelin edetessä oppimillaan taidoillaan Sota paitsi yltää uusiin salapaikkoihin vanhoillakin jo tutkituilla alueilla, myös mättää helvetin ja taivaan ilmestyksiä turpaan entistä tehokkaammin ja näyttävämmin. Taistelu onkin yksi pelin näyttävimmistä ja sujuvimmista osa-alueista Sodan suorittaessa vaivattomasti upeita liikesarjoja, jotka saavat isotkin mörököllit lakoamaan. Myös käsikirjoitus ja ääninäyttely on hoidettu pelissä esimerkillisen hyvin. Niistä jälkimmäinen ei olekaan mikään ihme, kun katsoo ääninäyttelijöiden listaa, josta löytyy mm. alkuperäisestä Star Wars -trilogiasta tuttu ja Batman: Arkham Asylum -pelissä jokerina loistanut Mark Hamill, MADtv:ssä nähty ja Futuramassa yhä esiintyvä Phil LaMarr, sekä Terminator Salvation -elokuvassa nähty Moon Bloodgood.

Viimeinen lisäys kokoelmaan tapahtui sunnuntaina, kun tarjouksessa (2,49€) oli hupaisa fantasiapeli Magicka lisäosineen. Ostin kuitenkin toistaiseksi ainoastaan itse pelin, sillä en vielä ole varma tykkäänkö siitä tarpeeksi ostaakseni maksullista lisäsisältöä, jotka voivat hyvinkin tulla uudestaan tarjoukseen. Lisäksi monet lisäosista vaikuttavat hyödyllisiltä lähinnä pelaajien välisistä taisteluista pitäville pelaajille, sen sijaan että niistä olisi hyötyä myös enemmän yhteistyöpelimuodoista pitäville. Joka tapauksessa Summer Camp -blogauksessa mainitsemani kisapalkinnoksi valitsemani The Lonely Cruise -lisäosa aktivoitui onnistuneesti kun latasin pelin. Tosin edelleenkään sille ei ole omaa sivua johon linkittää :p. Lisäksi ilmaisena päivityksenä peliin on näköjään saatu Caverns -niminen lisäpaketti. Kaikenlaista mielenkiintoista pelattavaa siis riittää Hulluja päiviä odotellessa. Myös mässyvarastot täyttyvät hyvissä ajoin ennen Hulluja päiviä peräti kahdella risteilyllä: aiemmin mainitsemani Tallinnan reissu kuun alussa sekä ensi viikonlopulla toteutuva matka Tukholmaan ja takaisin MatoApinan tiimin voimin. Mutta niistä mässyostoksista sitten myöhemmässä blogauksessa... ehkä :p.

Nyt soi: "David Guetta - The Future" 4:16

lauantai 27. elokuuta 2011

Californication & Steamification

Kuten MatoApinan blogista on saattanut huomata, oli Hulk jonkun aikaa sitten entisessä Kuvernaattorilandiassa eli Kaliforniassa lomailemassa. Tuliaisiksi hän toi sieltä meikäläiselle jotain makeeta, jotain hauskaa ja jotain hyödyllistä. Makeeta osastoa edustaa hieno miniversio Kalifornialaisesta rekisterikilvestä, jossa komeilee etunimeni – tai ainakin sen lähin jenkkiläinen vastine :p. Jenkeissähän rahalla saa vaikka minkälaisen rekisterikilven tietyn merkkimäärän puitteissa. Asuessani siellä lapsena, oli meillä kullanvärinen Volvo (muistaakseni 850 malli), jonka rekkarissa komeili sukunimemme. Sen perässä tosin on vielä väliviiva ja ykkönen, koska pelkkä sukunimi oli jo varattu. Kaikki sukunimeni sekä kuuluisimpia historian henkilöitä tuntevat tietävät miksi. Kyseinen rekkari yhdessä muiden jenkkirekkareiden (tilapäiset koerekkarit, erillinen eturekkari sekä samat toisesta autostamme) kanssa ovat yhä tallessa ja esillä vanhempieni kämpän seinällä. Mutta nyt kyllä eksyin aiheesta liikaa, joten äkkiä takaisin tuliaisten pariin. Hauskaa osastoa edustaa SFMOMA-brändätty superpallo, joka ei ole suinkaan mikään tavallinen superpallo. Se nimittäin alkaa hauskasti vilkkua ensimmäisestä pompusta lähtien. Hyödyllistä osastoa edustaa Joby Gorillapod Magnetic -kamerajalusta, jonka jalkoja voi väännellä melkein mihin asentoon tahansa, ja niiden päissä on voimakkaat magneetit. Hassuna sattumana mainittakoon, että paketin takakannessa sekä nettisivun mainoskuvassa jalustaan on kiinnitettynä sama digikamera kuin meikäläisellä, eli Canon Digital Ixus 65, tosin tietysti ilman merkki- ja mallimerkintöjä. Kakkoskuvassa näette jalustan toiminnassa kiinnitettynä JVC Everio GZ-MG330 videokameraani, jonka näytöllä ruma pärstäni komeilee :D! Tositoimissa testasin telinettä eräänä viikonloppuna, kun päätin siirtää uuden koneeni komponentit vanhaan koteloon ja päinvastoin. Asetin videokameran jalustan varassa hyllylle kuvaamaan alaviistoon koko ruljanssin, johon meni yli neljä tuntia. Ajattelin että siitä voisi ehkä joskus tehdä timelapse -videon juutuubiin.

Tuliaisista siirtykäämme ostoksiin, jotka ovat jälleen laajentaneet peli-, leffa- ja TV-sarjakokoelmaani (3. kuva). Vaikka otsikossa onkin Salaisista kansioista tutun David Duchovnyn tähdittämän mainion TV-sarjan nimi, en nyt kuitenkaan tullut ostaneeksi sen kausibokseja. Sen sijaan ostin torstaina Prismasta halvalla toisen mainion sarjan eli humoristisen sci-fisarja Eurekan ensimmäisen ja toisen kauden boksit. Tosin eipä noita oikein bokseiksi voi kutsua, sillä kotelot ovat tavallisen DVD-kotelon paksuisia, koska jaksojen vähyyden takia levyjä niiden sisällä on vain kolme ja neljä. Toisesta Prismasta poimin viikkoa aiemmin pari leffaa: Blu-ray kokoelmaa laajensi viime vuonna teatterissa nähty yllättävän kova rikosleffa The Town. DVD-kokoelma sen sijaan laajeni sekä ennennäkemättömän Funny People -nimisen komedian kahden levyn versiolla, että The Townin tavoin viimeksi leffateatterissa nähdyllä X-Files: Usko koetuksella trillerillä. Nyt omistan siis viimein molemmat näiden pitkään sienälläni olleiden julisteiden leffat. Blu-ray kokoelma laajeni myöhemmin myös Anttilan pimeät hinnat -kampanjan avulla, kun ostin sieltä kympillä loistavasti ylilyödyn Machete -toimintaleffan sekä kolme euroa halvemmalla menettelevän The Final Destination 3D -kauhuleffan.

Ainoa peliostos on edellisessä blogauksessa mainitsemani Steamissä ilmaisen viikonlopun avulla testaamani räiskintäpeli Brinkin erikoisversio, joka yllättäen maksoi Prismassa vain 19,90€. Steamissä vasta kolme kuukautta vanha peli oli kyseisen viikonlopun ajan 25€ tarjouksessa, joten olin hyvin yllättynyt kun bongasin pelin sitäkin halvemmalla käsin kosketeltavassa muodossa. Erikoisversiossa on vieläpä mukana kaksi lisäpakettia (Doom ja Spec-Ops Pack), jotka aiemmin sai vain tilaamalla pelin digiversion ennakkoon. Silloinkin sai vain yhden paketin neljästä eri vaihtoehdosta riippuen mistä kaupasta tilasi, ellei tietysti ennakkotilannut kaikista neljästä kaupasta. Nyt nuo neljä pakettia voi ostaa kahdessa erässä Steamistä. Lisähoukutteena pelin ostolle toimi myös tämän kuun alussa julkaistu Agents of Change -lisäosa, jonka mainostettiin olevan Steamissä ilmainen ilmaisviikonlopusta lähtien kaikille 17. päivään mennessä pelin ostaneille. Vaikka en ostanut peliä Steamistä, onnistuin saamaan lisärin ilmaiseksi aktivoimalla pelin juuri tuona viimeisenä mahdollisena päivänä. Lisäksi koin saman hyödyn kuin aikanaan esim. Left 4 Deadin ostaessani, eli peliä ei varsinaisesti tarvinnut asentaa ollenkaan, vaan sen mukana tulleen aktivointikoodin syöttäminen riitti, koska asensin jo kaikki tarvittavat pelitiedostot ilmaisviikonloppuna. Kyllä pelaaminen olisi huomattavasti tylsempää, epäkäytännöllisempää, epäsosiaalisempaa ja kalliimpaa ilman höyryvoiman keksimistä. Kuten olen varmasti aiemminkin maininnut, saisivat puolestani kaikki pelit vaatia Steamin toimiakseen :p. All hail Steam, our Lord and Savior :D!

Nyt soi: "30 Seconds To Mars - Vox Populi" 5:43

maanantai 8. elokuuta 2011

Upgrade(s) complete!

Isosiskoni soitteli eräänä päivänä kysyen neuvoja koneensa päivittämisen suhteen. Koska minäkin olin ollut aikeissa päivittää konettani, päädyimme lopulta semmoiseen ratkaisuun, että myisin omat vanhat osani hänelle (emolevy, prosessori, muistit ja toinen vanhoista näytönohjaimista). Hänen vanhat osansa nimittäin olivat suunnilleen samalla tasolla vanhan koneeni kanssa, poislukien näytönohjain joka oli yli vuoden vanhempi malli. Lisäksi valitulla menettelyllä molemmat saavat koneensa päivitettyä halvemmalla. Siispä käytin osan eräästä töiden osalta hiljaisesta työpäivästä sopivien päivitysosien etsimiseen ja tein tilaukset ennen töistä lähtöä. Tilasin emolevyn (Asus P8P67 LE) Data-Systems Oy:sta ja prosessorin (Intel Core i5 2500K) CDon.com:sta, ja läksin hakemaan Verkkokauppa.comin myymälästä muistia (Kingston HyperX Genesis 2x4GB Dual Channel @1,6Ghz). Osat ovat ykköskuvassa paketeissaan ja kakkoskuvassa niistä purettuina.

Emolevy saapui Kauniaisissa olevaan myymälään noudettavaksi seuraavana päivänä, ja prosessori viikonlopun jälkeen maanantaina lähimpään postikonttoriin. Vaikka prosessorin mukana tuli Intelin valmistama karvalakkijäähdytin, jää se edellisen vastaavan (joka nyt siirtyi siskolleni) tavoin käyttämättä. Huomasin nimittäin että vanhojen Noctuan valmistamien prosessijäähdyttimen ostajat saavat ilmaiseksi sovitussarjan, jolla ne saa kiinni myös LGA 1155 -sarjan emolevyihin. Osan tilaus onnistui tällä lomakkeella, johon yhteystietojen lisäksi tarvittiin kuvat itse jäähdyttimen kuitista, sekä kuva joko 1155-kantaan sopivan prosessorin kuitista tai 1155-kannan sisältävän emolevyn kuitista. Myös kuva laitteesta henkilökortin kera hyväksyttiin omistustodistukseksi. Paketti saapui Itävallasta asti muutamassa päivässä ja sen avulla sain helposti asennettua vanhan NH-UF9 jäähdyttimeni uuteen emolevyyn. Sen jäähdytysteho on riittänyt mainiosti vaikka tehoa prosessorissa onkin huimasti vanhaa enemmän. Neljä ydintä hyrräävät 3,3 gigahertsin vauhdilla, mutta voivat nousta turbomoodissa 3,7 gigahertsiin asti tai ylikellottamalla korkeammallekin.

Tehoeron vanhaan verrattuna huomaakin selvästi, sillä päivityksen myötä kaikki tähän mennessä kokeilemani pelit toimivat täysillä grafiikka-asetuksilla sulavasti, fuck yeah =)! Myös pelitapahtumien tallennus videolle lähes alkuperäisellä laadulla toimii niissä hyvin. Aiemmin pullonkaulana toiminut neljä vuotta vanha prosessori rajoitti syksyllä ostamani näytönohjaimen tehoja, mutta nyt se pääsee täysin oikeuksiinsa. Esimerkiksi ilmaisen viikonlopun myötä kokeilemani tiimivetoinen räiskintäpeli Brink (3. kuva) toimi yllättäen kaikki nupit kaakossa, vaikka se on ensimmäinen kokeilemani peli, jonka suosituksena on Core i5 -prosessori. Osasyynä saattaa olla uusi keskusmuisti, jota on nyt huikeat kahdeksan gigaa, mikä vielä kuutisen vuotta sitten tuntui tavalliselle Windows PC:lle mahdottomalta, kun TKK:lla käytin Unix-koneita joissa oli 16 gigaa. Nyt voisin helposti saavuttaa tuon lukeman asentamalla toisen kahdeksan gigan muistikampaparin. Eikä se edes ole emolevyn maksimi, vaan neljällä kahdeksan gigan kammalla saisi yhteensä 32 gigaa! Lisäksi pääsin huomattavasti 2007 tekemääni päivitystä halvemmalla. Silloin emolevyyn, prosessoriin, ja muistiin hurahti yli 450 euroa, mutta nyt pääsin alle 370 euron, josta voi vielä vähentää siskoltani vanhoista osista saatavat rahat.

Ainoa huono puoli päivityksessä on ajankohta, sillä oli juuri hiljattain asentanut Windowsin uudelleen, ja nyt kriittisten osien vaihdon takia sen joutui tekemään uudelleen. Seiskan asennus tosin sujuu jo rutiinilla, ja onnistuin jopa säilyttämään monien ohjelmien ja pelien asetuksen ynnä muut tiedot kopioimalla vanhat AppData, ProgramData ja Program Files -kansiot takaisin paikoilleen Windowsin asennuksen jälkeen. Siskollani saman toimivuutta ei voinut taata, koska aiempi käyttöjärjestelmä oli vanha kunnon Windows XP ja vieläpä 32-bittisenen versio. Samalla pääsi ikävästi käymään ilmeisesti niin, että hän menetti ostamansa Microsoft Officen kielipaketit. Itse Office oli onneksi tallella erikseen tilattavalla DVD-levyllä, joka todellakin tulee tarpeeseen koska netistä ostoksensa lataamiseen on ilmeisesti aikaa vain naurettavan absurdi 30 päivää! Peleissä tuollaista pelleilyä ei todellakaan ole, vaan digitaalisena esim. Steamista ostetut pelit saa ladattua uudelleen maailman (tai pelin jakelusta vastaavan firman) hamaan loppuun saakka.

Digitaalisista peliostoksista puheen olleen, pelikokoelmani kasvoi jälleen kahdella digi-ostoksella. Pian Steam Summer Camp Sale -ostosten jälkeen yhden päivän erikoistarjoukseen (6,75€) saapui suomalaisen Colossal Order -pelistudion tekemä joukkoliikennesimulaattori Cities in Motion (4. kuva vasemmalla), joka on ollut toivelistallani demon kokeilusta lähtien. Olenkin jo viettänyt lähes 35 tuntia Helsingin, Amsterdamin, Berliinin ja Wienin joukkoliikenneverkkoja rakentaen ja optimoiden. Massiivisilta ruuhkilta en tarmokkaasta optimoinnista huolimatta ole säästynyt :p (4. kuva oikealla alhaalla). Pelissä on mainittuihin kaupunkeihin sijoittuviin kahteentoista skenaarioon jakautuvan kampanjan lisäksi vapaa hiekkalaatikkomoodi sekä karttaeditori, jolla pelaajayhteisö onkin jo luonut lukuisia muita maailman kaupunkeja Tukholmasta Torontoon. Toinen digihankinta on juuri eilen Quakecon -tarjouksesta ostamani Fallout New Vegasin uusin lisäosa Old World Blues (4. kuva oikealla ylhäällä), joka maksoi karvan alle viisi euroa. Molemmat toimivat tietysti sulavasti parhailla grafiikka-asetuksilla, toisin kuin ennen konepäivitystä.

Nyt soi: "Kanye West feat. Dwele - Power" 4:53

torstai 21. heinäkuuta 2011

And Now for Something Completely Different

Vaihteeksi jotain ihan muuta, kuin mitä yleensä blogailen. Olen nimittäin saanut tahtomattani uuden lemminkin: Kuvissa näkyvä Onniksi ristimäni orava(npoikanen?) on vieraillut kämpässäni jo useaan otteeseen parin viime viikon aikana. Kerran se jopa veti rundin koko kämpän ympäri vessaa myöten. Oudon uhkarohkeaa käytöstä, sillä en ole ainakaan suoraan ruokkinut sitä millään, paitsi tänään parilla pähkinällä, jotta sain otettua kaksi viimeistä kuvaa. Muutaman sentin auki oleva parvekkeen ovi riittää kulkuväyläksi tälle kaverille. Olen joutunut sulkemaan oven esimerkiksi suihkuun mennessä, jottei Onni livahda huomaamatta sisälle. Kerran se nököttikin suihkusta tultuani innokkaan näköisenä etutassut ojossa aivan oven ulkopuolella :D!

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Let's Get Physical

Jotta kesäleirillä olisi myös jotain fyysistä toimintaa, niin käydäänpä läpi viime aikojen käpisteltävät lisäykset eri kokoelmiin. Edellisessä blogauksessa listattujen digitaalisten pelien lisäksi ostin myös yhden käsinkosketeltavan pelin. Siinä onkin tavallista enemmän kosketeltavaa, koska kyseessä on Splinter Cell: Conviction -agenttipelin Limited Collector's Edition -versio, johon kuuluu pelin päähenkilö Samuel "Sam" Fisheriä esittävä figuuri (1. kuva). Ennestään hyllystä löytyvät Ezio Auditore, Terminator, Crystal Skull ja Desktop Bouncer saavat Samista uuden leikkikaverin :p (kuva). Fantastic Four vaihtui siis Fabulous Five:ksi :D! Lisäksi itse pelikotelo on Steelbook-mallinen, ja sen sisältä paljastuu pelilevyn ja ohjekirjan lisäksi Soundtrack CD-levy sekä koodit, joilla saa avattua lisäsisältöä itse pelin sisältä. Anttilan Kodin Ykkösessä kierrellessä bongasin tuon keräilyversion nököttämästä yksinään hyllyssä sen verran halvalla hintalapulla (9,95€) varustettuna, etten voinut vastustaa, vaikka itse peli ei koskaan varsinaisesti millään toivelistalla olekaan ollut.

Salaisena agenttina varjoissa hiipiessä on varmasti hyötyä hyvin tilaäänet toistavista laitteista, ja sellaiset kaiuttimethan minulla jo on, mutta nykyiset Philips SHP805-kuulokkeet toistavat vain stereoääniä. Siihen tuli muutos kun jonkun aikaa sitten hankin hyvin aidonoloiseen 5.1 äänitoistoon kykenevät Speedlink Medusa NX 5.1 Gaming Headset -kuulokkeet (2. kuva). Kuulokkeissa on lisäksi mikrofoni, joten yhteistyöpelimoodi toisen agentin kanssa helpottuu myös. Lisäksi pakettiin kuuluu ohje-CD, pikaopas, säilytyspussi, 3.5mm-RCA-adapterit ja USB-virtajohto, jos esim. läppärin USB-paikoista ei irtoa tarpeeksi virtaa. Olen jo pitkään harkinnut juuri näiden kuulokkeiden ostoa. Nyt kun vanhat Philipsini ovat alkaneet osoittamaan ikääntymisen merkkejä, päätin eräänä päivänä marssia Konebox-myymälään, josta Medusan sai halvimmalla. Philipseistä nimittäin on alkanut aina välillä katoamaan osa äänialoista. Onneksi tilanteen saa korjattua vetkuttelemalla liittimen sopivaan asentoon, jotta kontakti syntyy kokonaan eikä osittain. Myös plugin vääntäminen työkaluilla suoremmaksi korjaa tilanteen. Luulenpa tilanteen syntyvän nimenomaan siitä, että joudun usein vaihtelemaan niitä telkkarin ja tietsikan välillä, jolloin liitin vähitellen vääntyy jatkuvasta ulos ja sisään repimisestä. Kun liittimen vääntää suoraksi eikä Philipsejä siirtele laitteesta toiseen, ne toimivat moitteetta. Siksipä ne jäänevät yhä käyttöön, mutta vain TV:n katseluun, jolloin niitä ei tarvitse irrottaa ollenkaan uuden Medusan hoitaessa tietokoneen äänentoiston (ja nauhoituksen). Ja hyvin se tehtävänsä on hoitanutkin. Esim. Left 4 Deadiä pelatessa kuulee lähestulkoon täydellisesti mistä takasuunnasta puskissa piilotellut zombi juoksee yllättäen kohti, jolloin ehtii kääntyä kyseiseen suuntaa ja vähintäänkin tönäisemään raivohullun kauemmas, tai parhaimmassa tapauksessa tähtäilemään rauhassa sen päätä ennen aivojen ampumista pellolle. Myöskään tehosta ei ole puutetta, vaan pikemminkin päinvastoin, sillä sekä kuulokkeiden että Windowsin äänitason joutuu pitämään 20-40% teholla, jotteivät korvat halkea konekiväärin laulaessa.

Zombeista puheen ollen... Splinter Cellin kanssa samasta Kodin Ykkösestä poimin myös kaksi leffaa, joista toinen on täynnä zombeja: Syy jonka takia sinne yleensä lähdin, eli netistä bongaamani 11,95€ tarjouksessa ollut Resident Evil: Afterlifen Blu-ray versio. Samalla DVD-kokoelma kasvoi Monty Pythonin hullu maailma -komedialla. Blu-ray kokoelmaani kasvatti myös aiemmin Prismasta poimimani hupaisa toimintajännäri RED. Samasta Prismasta ostin myös Stargate: Atlantis spin-off TV-sarjan kaikki viisi tuotantokautta, koska ne maksoivat vain 9,95€ kappaleelta. Toinen syy oli Stargate: SG-1 -sarjan yhdeksännen ja kymmenennen kauden osto Anttilasta aiemmin. Ysikausi irtosi samaan 14.95€ hintaan kuin aiemmatkin kaudet, mutta kymppikaudesta jouduin pulittamaan peräti 17,95€, koska en jaksanut odottaa hinnan halpenemista enää hetkeäkään kauemmin. Nyt voin sitten kymppikauden katselun jälkeen siirtyä suoraan Atlantiksen pariin. Tosin periaatteessa olisi pitänyt aloittaa jo SG-1 kasikauden kohdalla, jolloin sarjoja alun perin esitettiin rinnakkain jolloin myös niiden tapahtumat sitoutuivat joissain jaksoissa toisiinsa. Nyt kokoelmastani puuttuvat enää sarjan päätökseksi tarkoitettu Stargate: The Ark of Truth -leffa sekä vaihtoehtoiseen aikajanaan sijoittuvan tarinan kertova Stargate: Continuum -leffa, mutta eiköhän nekin vielä tule ostettua sopivan tarjouksen sattuessa kohdalle. Lisäksi on vielä olemassa kahden kauden verran pyörinyt Stargate: Universe, mutta siitä en vielä nähnyt yhtään jaksoa, enkä aio ostaa sikaa säkissä.

Nyt soi: "Pendulum. feat Liam Howlett - Immunize" 4:36