South Parkin tekijöiden uusi elokuva irvailee kaikelle ja kaikille: terroristeille, kiihkoisänmaallisille amerikkalaisille, Hollywood-tähdille, elokuvantekijöille. Team America, maailmanlaajuisen tasapainon ylläpitämiseen erikoistunut kansainvälinen poliisiyksikkö, saa selville, että vallannälkäinen diktaattori kaupittelee joukkotuhoaseita terroristeille. Sankarit suuntaavat suorittamaan tehtäväänsä maailman pelastamiseksi. Soluttautuakseen terroristiverkostoon Team America värvää peitetehtävään nousevan Broadway-tähden Gary Johnstonin. Vaikka Gary onkin aluksi varsin haluton uhraamaan lupaavaa uraansa, hän tajuaa lopulta, että hänen lahjojaan tarvitaan täyttämään tärkeämpää tehtävää, sillä "näyttelijät ovat täydellinen ase".
Kuten kuvaus kertoo, Team America - maailman poliisi irvailee aivan kaikelle. Jopa osittain omalle lajityypilleen mm. nukkejen ala-arvoisen uskottavalla
Myrskylinnut -tyyppisellä naruliikuttelulla ja känniseltä hoipertelulta vaikuttavalla kävely ja tappelutyylillään – jos niitä nyt tyyleiksi edes voi kutsua. Kasvoeleet sen sijaan ovat yksityiskohtaisia, ja lisämateriaalista selviääkin että kasvoliikkeet tehdään etukäteen ohjelmoituna tai radio-ohjauksella. Tekijät ovat kuitenkin tiedostaneen, että nuket eivät sovi aivan kaikkeen, kuten elokuvan seksikohtaukseen, joka on niin tökerön koomisen näköistä, että se viimeistään vie toivon minkään arvostetun animaatiopalkinnon voittamisesta. Myös lavastus on hoidettu hienosti kaikkia pieniä yksityiskohtia myöten, mutta eipä tätä hulvatonta satiiria katsellessa pahemmin ehdi naurun keskellä maisemia katsella, paitsi muutamissa tylsemmissä kohdissa ja joissain lisäominaisuuksissa. Maittavia nauruja irtoaa mm.
Kim Jong-il:in,
Michael Mooren,
Matt Damonin ja monen muun tunnetun näyttelijän kustannuksella, sekä kuvitteellisten Derka-Derkastanilaisten terroristien stereotyyppisestä puhetavasta, joka koostuu lähinnä sanoista kuten
allah,
muhammed,
jihad ja
derka-derka. Pohjois-Korealaiset sen sijaan tietenkin puhuvat hirvittävällä r-vialla ja hokevat vähän väliä sanoja kuten
ping-pong. Roppakaupalla hupia revitään myös Team American taipumuksesta eliminoida terroristeja ylipatrioottisen liippasinherkällä tavalla, jonka tuloksena joka kerta kymmenittäin sivullisia menehtyy ja useita nähtävyyksiä sekä kansallisaarteita tuhoutuu.
Muutenkin tiimin jäsenet eivät ole mitään ruudinkeksijöitä, mutta miespuolisten jäsenten osalta sitäkin hävyttömämpiä ja räävittömiä, joten tavallisten vitsien lisäksi myös hervotonta alapää- ja vessahuumoria viljellään rutkasti. Kim Jong-il sen sijaan on ainakin omasta mielestään nero, joka kärsii muiden tyhmyyden takia yksinäisyydestä, jota hän yrittää lieventää laulun voimalla. Naurua irtoaakin useista hupaisista lauluista, joiden sanoitukset seuraavat samantapaista linjaa kuin
South Park -elokuvan kappaleet. Hävyttömyyksiä vilisevistä lauluista paras on alkuvalikoissakin soiva
America, Fuck Yeah -tunnusmusiikki, kun taas dialogin ehdoton kohokohta on loistava
dicks, pussys and assholes -puhe. Yksi hauskimmista draamakohtauksista on kohtaus, jossa elokuvan päähahmo on vajonnut pohjalle ja oksentaa sisukalujaan ulos hämäräkujalla baarin takana. Varsinkin tuossa kohtauksessa elokuvan musiikki on sovitettu nousu- ja laskukohtiin loistavasti. Toimintakohtausten eliittiä on loppupuolen taistelu Kim Jong-il:in palatsissa, jossa mm. erään näyttelijän pää räjähtää ja tapahtuma kuvataan useasta kuvakulmasta muutamaan kertaan. Hupaisaa nukkeihin kohdistuvaa väkivaltaa ja verisyyttä nähdäänkin runsaasti. Hauskoina yksityiskohtina elokuvassa käytetään kissoja esittämään panttereita ja Kim Jong-il:in kala-altaassa ui pienikokoisen hailajin edustajia.
Viimeistään lisäominaisuuksissa paljastuu, että myös lavastuksessa on käytetty ihailtavaa kekseliäisyyttä, sillä lavasteiden seasta löytyy mm. juustoraastimista tehtyjä lyhtyjä ja kolikoita vyönsolkina. DVD-julkaisun ekstrat ovat melko lailla vakiokamaa. Niistä löytyy erinäisiä making of -pätkiä, kuvaustestejä, trailereita, pidennettyjä kohtauksia, sekä poistettuja kohtauksia valmiinaversiona ja kuvakäsikirjoituspiirroksina. Kuusi erilaista noin viiden minuutin kestoista making of -pätkää käsittelevät mm. Kim Jong-il hahmoa, pyrotekniikkaa, lavasteita, nukkejen ohjaamista ja niiden valmistamista. Ekstrat ovat lyhyehköjä, mutta hyvin tehtyjä ja runsaslukuisia, joten yhden kymmenyksen korotus on selviö. Itse elokuva on hyvin käsikirjoitettu ja kuvattu draamaa, toimintaa ja tehosteitakin myöten, mutta pääosassa on tietenkin kaikenlainen huumori, ja sitähän ammutaan tasaiseen tahtiin täyslaidallinen, joka pistää ainakin ensimmäisellä katselukerralla naurulihakset koville, mutta kestää toki useammankin katselukerran. Team America ei yllä hauskuudellaan aivan South Park elokuvan loistavalla tasolle, mutta on silti ainutlaatuisuutensa takia klassikkokamaa, joka kannattaa ehdottomasti katsastaa. Kävinkin
MatoApinan kanssa katsomassa elokuvan jo elokuvateatterissa ja ostin DVD:n kokoelmaani Extreme Comedy Collectionin muodossa
noin vuosi sitten.
Tässä on lista blogauksista, joissa esittelen lyhyesti yhden New Jerseyssä, Yhdysvalloissa sijaitsevan Six Flags Great Adventure -huvipuiston vuoristoradoista, koska aiomme MatoApinan porukalla käydä kyseisessä puistossa New Yorkin matkallamme heinäkuussa. Jokaisessa esittelyssä on paitsi kuva ja tietoja esittelyvuorossa olevasta vuoristoradasta, myös mahdollisia omia ajatuksiani laitteesta sekä useimmissa YouTube -video sen kyydistä. Helpoiten kaikki blogaukset saa näkyville Vuoristorataesittely -tunnisteen avulla, kun taas kaikki videot näkee kätevästi tästä soittolistasta ja kuvat niiden Picasa-albumista, joka löytyy myös diaesityksenä tämän blogauksen lopusta. Vuoristoratojen nimet on värikoodattu radan ja/tai junien värityksen mukaan. Jokaisessa listan kohdassa on linkki itse blogaukseen, vuoristoradan tyyppi, blogauspäivämäärä, sekä kyseisen vuoristoradan ennakko- ja jälkiarvosana yhdestä kymmeneen.
