Triple I :D! Olen jälleen kerran pistänyt YouTubeen kaiken kansan nähtäväksi yhden omistamani pelin alkuvideon eli intron. Tällä kertaa kyseinen peli on mainio fantasiastrategia Age of Wonders: Shadow Magic, jonka arvostelin jo jonkun aikaa sitten. Olen pistänyt YouTubeen aikaisemminkin monien pelien hienoja alkuvideoita, jotka nyt listaan tähän.
Tänään tai viimeistään viikonloppuna on luvassa jälleen kerran yksi omatekemä pelivideo. Tällä kertaa vaihteeksi pelistä Need for Speed: Most Wanted. Kaikestä tästä ja muista kiireistä johtuen en ole ehtinyt pariin päivään jatkamaan pelikokoelmani esittelysarjaa. Tänään koitan tsempata ehtiäkseni jatkamaan sitä.
Huomenna menen MatoApinan kanssa katsomaan Night at the Museum elokuvan, joten siitä on myöhemmin luvassa jonkinlainen pienimuotoinen arvostelu, mutta nyt siihen intensiiviseen intro istumaan:
Age of Wonders: Shadow Magic Intro
Master of Magic Intro
Sid Meier's Alien Crossfire Intro
Sid Meier's Alpha Centauri Intro
The Settlers II: Veni, Vidi, Vici Intro
perjantai 16. helmikuuta 2007
Intensiivinen intro istuma
tiistai 13. helmikuuta 2007
Pelikokoelmani esittely: Osa XXVI
Command & Conquer: Generals
Genre: Reaaliaikainen strategia
Kehittäjä: EA Pacific
Julkaisija: Electronic Arts
Vuosi: 2003
Arvosana (asteikolla 0-10): Ei arvosanaa
Command & Conquer: Generals on Command & Conquer jatkumon viides osa. Edeltäjiensä tavoin se on perinteistä tukikohdan rakentamista, resurssien keräystä ja massiivisen armeijan rakentamista vihollisen jyräämiseksi tai muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Täyspitkää arvostelua tai esittelyä en kuitenkaan rupea väsäämään, sillä olen pelin kelpoisuudenuskosta huolimatta pelannut sitä vain parin ensimmäisen tehtävän verran. Hankin pelin joskus sen ilmestymisvuonna, mutta en jostain syystä ehtinyt tai muistanut kokeilla sitä pitkään aikaan - Kenties muiden kiinnostavampien pelien pelaamisen takia. Kun lopulta kokeilin Generalsia, sen kolmiulotteinen grafiikka ei jostain syystä hirveästi vakuuttanut vaan vaikutti hieman tylsältä ja yksikertaiselta esim. Red Alert 2:een verrattuna. Muutenkin peli tuntui hieman väkinäiseltä ja teennäiseltä, joten pelasin sitä melko harvoin. Vielä kun tallennustiedostoni tuhoutuivat jossain vaiheessa yhden kovalevyn sanottua itsensä irti, niin en sittemmin ole koskaan jaksanut palata pelin pariin. Aina tuntuu olevan parempia, kiinnostavampia tai tuoreempia pelejä kesken myös samasta genrestä, kuten Age of Empires III ja Star Wars: Empire at War. Tosin Generalsia vanhempi Red Alert 2 on sittemmin tullut pelattua toisenkin kerran läpi, mutta se onkin aina ollut mielestäni paras ja hauskin Command & Conquer peli. Generals antaa sille varmaan mainion vastuksen, kunhan joskus ehtisin innostua sen pelaamisesta uudestaan. Kenties Command & Conquer: The First Decade:n myötä, jonka ostamista olen harkinnut.
maanantai 12. helmikuuta 2007
Pelikokoelmani esittely: Osa XXV
Sid Meier's Colonization
Genre: Vuoropohjainen strategia
Kehittäjä ja julkaisija: MicroProse
Vuosi: 1994
Arvosana (asteikolla 0-10): 9,2
Colonization on tavallaan historiallisesti tiivistetty versio Sid Meierin hittituote Civilizationista. Colonization alkaa vuodesta 1492 ja pelaajan tehtävänä on perustaa uudelle mantereelle siirtokunta Englannin, Ranskan, Espanjan tai Alankomaiden kruunun alaisuudessa. Lopullisena tavoitteena on julistaa siirtokunnalleen itsenäisyys emämaastaan ja voittaa itsenäisyyssota. Uuden pelin alussa valitaan vaikeusasteen ja kansan lisäksi joko kuvitteellinen uusi maailman Civilization tyyliin, tai aito Amerikan mantereiden kartta, johon sisältyy myös aidot aloitusalueet eri kansoille. Saapuessaan uuteen maailmaan pelaajalla on yksi laiva, jossa on sotilas ja pioneeri. Myös löytöretkeilijöiden nimet (pelaajan nimi) sekä siirtokuntien ja kylien nimet ovat historiallisesti oikeita, mutta ne voi toki nimetä haluamikseen. Esim. espanjalaisten siirtokuntaretkeä johtaa itse Christopher Columbus ja aloituspaikkana on Etelä-Amerikka. Tuttuja paikannimiä ovat mm. New Amsterdam (nykyinen New York), Montreal, Havanna ja Jamestown.
Pinnallisten erojen lisäksi jokaisella kansalla on oma erikoisominaisuutensa. Siinä missä espanjalaiset saavat bonuksia intiaanien kurmottamiseen ranskalaiset ovat parempia pitämään heidät tyytyväisinä ja ystävällismielisinä. Englantilaiset taas ovat herkempiä houkuttelemaan ihmisiä lähtemään ilmaiseksi uuteen maailmaan asumaan ja hollantilaiset ovat kovia kaupankävijöitä, joten heidän tuottamien hyödykkeiden myynti- ja ostohinnat eivät koe niin suuria ja nopeita markkinamuutoksia kuin muiden. Lisäksi hollantilaisilla on pelin alussa muita isompi laiva, kun taas espanjalaisilla kokeneempi sotilas ja ranskalaisilla ammattipioneeri.
Eurooppalaisten lisäksi pelissä on useita Amerikoissa eläviä tai eläneitä intiaaniheimoja jotka on jaettu sivistyneisiin, maataloudellisiin ja vaeltaviin kansoihin. Sivistyneitä ovat Inkat ja Atsteekit, maataloudellisia ovat Arawak-, Cherokee- ja Irokeesi-intiaanit, ja vaeltajakansoja Apachet, Siouxit sekä Tupit. Jokaisella intiaanikansalla on oma eurooppalaisten väreistä poikkeava värinsä ja lisäksi vaeltajat tunnustaa tiipii -teltoista ja maataloudelliset majoistaan. Atsteekit asuvat pyramidien näköisissä kivirakennelmissaan ja Inkat pengerviljelmistä koostesuissa kylissä. Nimestään huolimatta vaeltajakansat eivät koskaan siirrä kyliään pelin aikana vaan ne ovat samassa paikassa pelin alusta alkaen.
Intiaanien kanssa ei voi käydä minkäänlaista suoraa diplomatiaa, mutta intiaanien lähettiläät ilmestyvät välillä pelaajan kyliin kertomaan kuinka heidän heimonsa suhtautuu pelaajaan ja hänen toimiinsa. Toki intiaaneja voi lepytellä tuomalla heille ilmaiseksi jotain kauppatavaraa. Tutkimalla rauhanomaisia intiaanikyliä tiedustelijayksiköllä kertoo heimon edustaja he mitä kolmea kauppatavaraa he ovat valmiita ostamaan tai vaihtamaan, sekä mitä ammattia he voivat opettaa kyseisessä kylässä. Lisäksi he voivat antaa ystävälliselle tiedustelijalle tietoa lähiympäristöstä tai pienen rahasumman. Kylien kanssa voi käydä kauppaa laivoilla tai vankkuriyksiköillä ja kouluttamattomia kansalaisia voi käydä niissä kouluttautumassa mm. maanviljelijöiksi, kalastajiksi, turkismetsästäjiksi sekä sokeri-, tupakka- tai puuvillaviljelijöiksi. Pelin alusta alkaen intiaanit tuovat hyvien suhteiden vallitessa vähän väliä ilmaisia lahjoja, mutta yksittäinen intiaaniyksikkö voi myös hyökätä varoituksetta. Astuessaan vihamielisen heimon kylään kansalainen tai tiedustelija yleensä skalpeerataan eikä häntä nähdä sen kummemmin.
Mitään selvää sota tai rauhan tilaa intiaanien ja pelaajan välillä ei ole. Suhteen lämmitessä sekä lähetystöjen tekemisen vaikutuksesta intiaaniyksiköt saattavat myös liittyä pelaajan siirtokuntaan. Käännynnäisyksiköt ovat tavallista parempia monien raaka-aineiden tuotannossa, mutta muita huonompia jalostustehtävissä. Tuhoamalla erityisesti kehittyneiden kansojen kyliä niistä löytää suuriakin aarteita. Peloissaan olevat intiaaniyksiköt voivat myös liittyä pelaajan siirtokuntaan. Vaikka intiaanikylien tuhoaminen tuo mukavasti rahaa ja paljon tilaa, niin se ja varsinkin kokonaisten heimojen tuhoaminen näkyvät negatiivisesti loppupisteissä. Intiaaneja tuhoavaa vastustajaa kiusatakseen voi intiaaneille toki myydä tai antaa musketteja ja hevosia.
Intiaanikylien lisäksi kartalta löytyy muinaisia raunioita, joista voi löytää mm. pieniä tai suuria aarteita, lähialueen karttoja, eksyneitä matkailijoita tai jopa nuoruuden lähteen. Nuoruuden lähde aiheuttaa massiivisen rynnäkön Euroopan kotisataman laiturilla uuteen maailmaan ilmaiseksi asumaan pyrkivien osalta. Kaikki aarteet tulee kuljettaa suurella kaljuuna laivalla takaisin Eurooppaan, jotta ne saa muutettua rahaksi. Kalliin kaljuunan puutteessa kuninkaallinen laivasto tarjoutuu viemään aarteen Eurooppaan tietyllä osuudella sen arvosta. Päästäkseen takaisin Eurooppaan tulee laivojen mennä kartan länsi ja itä reunalla oleviin erityisiin ruutuihin. Laivasta riippuen matka Eurooppaan kestää muutaman vuoron. Siirtokunnan kotisatamaa Euroopassa edustaa kaupparuutu, jossa pelaaja voi mm. ostaa laivoja ja tykkejä, palkata kalliita ammattityöläisiä ja -sotilaita tai päästä halvemmalla maksamalla halukkaiden muuttajien matkapiletin omasta pussistaan. Halukkaiden joukossa voi olla kaikkea ammattisotilaista ja -pioneereista pikkurikollisiin ja orjatyöläisiin.
Tärkein toiminto Euroopassa on laivojen uudesta maailmasta tuomien raaka-aineiden ja hyödykkeiden myynti. Tämä on pelin alkupuolella pelaajan selvästi tärkein rahanlähde. Rahaa saa myös aarteiden ja intiaanien kanssa käytävän vaihtokaupan muodossa, mutta eniten rahaa tuottaa kauppa vanhan mantereen kanssa. Hyödykkeiden hinnat nousevat ja laskevat itsekseen ja sitä mukaa kun pelaaja rahtaa sitä uudesta maailmasta. Kallein kauppatavara on hopea, joka tosin voi liian tiheällä myynnillä laskea jopa kaikista halvimmaksi. Kaikkia hyödykkeitä voi myös ostaa loputtomiin Euroopasta hieman tai selvästi myyntihintaa kalliimmalla, mutta tähän on harvoin tarvetta sillä kaikkia niitä paitsi intiaanien rakastamia helyjä voi valmistaa uudessa maailmassa. Ainoastaan hevosia kasvattaakseen tulee pelaajan rakentaa johonkin kylään tallit ja tuoda sinne muutama hevonen Euroopasta. Tosin hevoset voi hankkia myös jonkin yksikön kuten tiedustelijan tai ratsuväkisotilaan mukana kaupan päälle tulevina ratsuina laittamalla ne joksikin aikaa talleille poikimaan ennen yksikön ratsuksi palaamista.
Pelin kylät eivät koostu erityisesti kansalaisista, vaan voivat koostua myös sotilaista, sillä pelin jokainen yksikkö voi liikkua vapaasti kartalla tai asua kylässä ja jokainen heistä voi myös harjoittaa mitä ammattia tahansa, pois lukien tietenkin tykki- ja laivayksiköt. Koukku on siinä että ammattilaiset osaavat homman parhaiten. Eli esim. ammattiräätäli voi yhtä hyvin viljellä ruokaa, kalastaa, valmistaa takkeja tai vaikka poimia musketin ja ryhtyä sotilaaksi, mutta kaikki nämä hän tekee vain keskinkertaisella tehokkuudella, kun taas vaatteita hän valmistaa tuplasti enemmän joka vuoro, kuin kukaan muu. Ammattilaisten lisäksi pelissä on tavallisia kouluttamattomia kansalaisia. Euroopasta vapaaehtoisesti uuteen maailmaan muuttavat tai ruokavaraston täyttyessä kylissä syntyvät kouluttamattomat kansalaiset hoitavat kaikki ammatit keskinkertaisesti, mutta heidät voi siis kouluttaa joihinkin ammatteihin intiaanikylissä. Omissa kylissä koulutus onnistuu mihin tahansa ammattiin, kunhan opettamassa on jokin ammattilainen, jolle koulurakennus on tarpeeksi kehittynyt. Pikkurikolliset ja orjat toimivat alkutuotannossa yhtä hyvin, kuin kouluttamattomat kansalaiset, mutta ovat huonompia jalostuksessa. Rikolliset ja orjat muuttuvat koulutuksen myötä tavallisiksi kansalaisiksi ja orjia voi myös lähettää intiaanikyliin oppimaan. Yksittäiset intiaanikylät tosin suostuvat kouluttamaan yleensä vain muutaman kansalaisen koko pelin aikana.
Civilizationista poiketen jokainen kylä voi työstää vain sen viereisiä ruutuja. Ympäristöä työstämään mahtuu siis vain kahdeksan kansalaista, mutta kylän sisälle sitäkin enemmän. Jokaisessa rakennuksessa voi työskennellä yhtä aikaa kolme kansalaista. Uusissa kylissä on valmiina perusrakennukset mm. rommin, vaatteiden, takkien, sikareiden ja työkalujen valmistamiseen. Olemassa olevia rakennuksia voi parantaa tuotannon tehostamiseksi, mutta jotkin tuotantorakennukset kuten ristejä tuottava kirkko tai työkaluja aseiksi muuttava varustama sekä kalastuksen mahdollistava laituri, tulee rakentaa jälkikäteen. Rakentaminen onnistuu laittamalla jonkun puunhakkaajan hommiin johonkin metsäruutuun tai tuomalla puuta toisesta kaupungista, ja pistämällä ammattilainen tai kuka tahansa kansalainen rakentajan mökkiin. Civilizationin tapaan jokainen rakennus vaatii jonkun määrän rakennuspisteitä valmistuakseen, mutta Colonizationissa kehittyneimmät rakennukset vaativat myös jonkin verran työkaluja. Työkalut valmistetaan rautamalmista ja niitä tarvitsevat myös pioneerit sekä asesepät. Aseseppä pystyy muuttamaan jokaisen työkalun musketiksi, joita jokainen sotilas tarvitsee siis viisikymmentä. Pioneeri taas voi kantaa sata työkalua kerralla ja kuluttaa kaksikymmentä jokaisen tienpätkän tai pellon rakentamiseen sekä metsän kaatamiseen.
Valitettavasti kylien maksimimäärä per kansa on 38, joten Civilization tyylistä koko maailman asuttamista ei tueta. Muutenkin kylät kannattaa yleensä rakentaa meren rannalle, jotta niihin pääsee laivalla, sillä muuten kaikki hyödykkeet pitää kuljettaa laivoja pienemmillä ja hitaammilla vankkureilla. Toki pelin edetessä kyliin voi rakentaa tullikamarin, jolloin hyödykkeet myydään itsekseen eikä niitä tarvitse erikseen rahadata Eurooppaan. Kylät voi vapaasti purkaa heittämällä kaikki kansalaiset ulos kaupungissa, paitsi jos kylän suojaksi on rakennettu puolustusbonuksia antava paaluaita tai muu kehittyneempi kylän ympäröivä muuri.
Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden lisäksi jokainen kylä voi rakennuksista ja työläisten määrästä ja ammattitaidosta riippuen tuottaa jonkin määrän ristejä ja periamerikkalaisia itsenäistymisen sanomaa levittävää mediaa symboloivia itsenäisyyskirkonkelloja. Kaikkien kylien ristien kokonaismäärän ylittäessä tietyn kasvavan määrän, ilmestyy kotisataman laiturille Eurooppaan vapaaehtoinen kansalainen valmiina asuttamaan uutta maailmaa. Parhaiten kirkossa työskentelee ammattilaissaarnaaja ja sen voi myös päivittää katedraaliksi. Lisäksi kirkko mahdollistaa kenen tahansa muuttamisen lähetyssaarnaajaksi, tosin tämänkin homman hoitaa paremmin koulutettu ammattilaislähetyssaarnaaja.
Itsenäisyyskellot ”tuotetaan” kaupungintalolla ja niiden tuotantoa voi tehostaa rakentamalla kirjapainon ja sanomalehtipainon. Itsenäisyyskellojen tuotannolla on kaksi vaikutusta. Yksilöllisesti jokaisessa kylässä niiden tuotanto lisää kyseisen kylän itsenäistymismyönteisyyttä. Itsenäistymismyönteisyysprosentti on myös riippuvainen kylän koosta ja se antaa bonuksia kylän tuotantoon ylittäessään viisikymmentä ja sata prosenttia. Helpointa vaikeusastetta lukuun ottamatta liian alhainen prosentti kylän kokoon verrattuna aiheuttaa tuotantomenetyksiä kaikkien kylän asukkaiden osalta. Lisäksi prosentti vaikuttaa siihen, kuinka moni kaikista kaupungissa olevista ammattisotilaista ylennetään paremmiksi koloniaalisiksi sotilaiksi itsenäisyyssodan alkaessa. Kellojen tuotannon tärkeys ei lopu itsenäisyyssodan alettua, vaan silloin jokin muu Euroopan valtioista yleensä tarjoaa armeijansa vahvistuksiksi itsenäisyystaisteluun tiettyä määrää itsenäisyyskelloja vastaan. Muutenkin pelin kuluessa muiden kansojen kuninkaalliset voivat satunnaisesti myydä pelaajalle jonkin joukon sotilaita, tykkejä tai laivoja halvemmalla kuin ostamalla samat Euroopasta.
Lisäksi ennen sotaa kaikkien kylien kellotuotanto menee yhteiseen kassaan, joka aina tietyn kasvavan rajan ylittäessään lisää pelaajan siirtokunnan itsenäistymistä tukevaa kontinentaaliseen kongressiin jonkin esim. jollain tavalla Amerikan valtioiden itsenäistymisiin tai uuden mantereen tutkimiseen ja asuttamiseen vahvasti vaikuttaneen kuuluisan historiallisen henkilön, kuten George Washington, Benjamin Franklin, Simon Bolivar, Hernan Cortes tai Ferdinand Magellan. Nämä perustaja isiksi kutsutut henkilöt ilmestyvät valittaviksi kongressiin liittyjiksi osittain satunnaisesti ja valittavissa on aina yksi henkilö jokaisesta viidestä eri kategoriasta: Löytöretkeily, sotilaallinen, poliittinen, uskonnollinen ja kaupallinen. Jokaisessa kategoriassa on viisi henkilöä, joten kongressin maksimikoko on 25. Pelin loppuessa pelaaja saa sitä enemmän pisteitä mitä nopeammin hän itsenäistyi. Takaraja on vuosi 1850 jolloin peli päättyy ilman itsenäistymistäkin.
Liittyessään jokainen isä antaa jonkinlaisen bonuksen heti esim. ilmaisen yksikön muodossa tai pitkävaikutteisesti jollekin kategoriaansa kuuluvalle asialle. Löytöretkeilijät mm. nopeuttavat laivojen kulkua, paljastavat kaikkien siirtokuntien kylien sijainnit tai estävät tiedustelijayksiköiden mystisen katomaisen joihinkin raunioihin. Sotilaalliset jäsenet mm. pitävät huolen että intiaanikylän tuhoamisesta saa aina aarteen tai antavat pelaajalle ilmaisen fregatin. Poliitikot mm. edistävät rauhan syntymistä sekä intiaanien että muiden eurooppalaisten kanssa, sekä edistävät itsenäisyyskellojen tuotantoa. Uskonnolliset henkilöt mm. tehostavat ristien tuotantoa ja intiaanikäännynnäisten ilmestymistiheyttä, tai muuttavat ne kaikki normaaleiksi kouluttamattomiksi kansalaisiksi. Kaupalliset perustajat mm. sallivat tärkeän tullikamarin rakentamisen ja kaupankäynnin muiden eurooppalaisten kanssa, sekä poistavat intiaanien käyttämän maan ostamisen tai pakkolunastamisen.
Amatööri- tai ammattisotilaat vaativat siis musketteja kyetäkseen taistelemaan. Lisäksi ne voivat napata viisikymmentä hevosta alleen parantaen liikkumistaan ja voimaansa. Jokaisella yksiköllä on jokin voima arvo sekä liikkumisnopeus. Hävittyään taistelun yksiköt eivät koskaan suoraan kuole, vaan ne ensin menettävät hevosensa ja sitten muskettinsa ja lopulta hävitessään aseettomina joutuvat vihollisen kaappaamiksi. Intiaaneja vastaan puolustaessa menevät menetetyt aseet tai hevoset hyökkääjälle. Intiaanit eivät säästä siviilejä vaan tappavat ne. Laivat ja tykit sen sijaan voi tuhota kerralla. Tykkien tapauksessa tosin vasta sitten kun ne ovat ensin vaurioituneet. Vaurioituneita tykkejä ei voi korjata toisin kuin laivoja, jotka voivat taistelussa vaurioitua ja menevät tällöin automaattisesti Eurooppaan tai lähimmälle kuivatelakalle korjattavaksi. Korjaus ei vaadi työkaluja tai rakentamista vaan ainoastaan aikaa muutaman vuoron laivasta riippuen. Itsenäistymisen julistamisen jälkeen itsenäisyyssodan alkaessa laskeutuvat kuninkaalliset joukot välittömästi suurimpien kylien rannoille. Kuninkaalliset punatakit ja rakuunat ovat sekä tavallisia että koloniaalisia sotilaita voimakkaampia, mutta muurien antamilla puolustusbonuksilla täysin voitettavissa.
Laivoja ja tykkejä voi Euroopasta ostamisen lisäksi rakentaa siirtokuntansa kylissä edistyneiden rakennusten myötä. Erilaisia laivoja ovat mm. karevelli, kaluuna, privateeri, fregatti ja Man-O-War, joista ainoastaan Man-O-Waria ei voi rakentaa, vaan ainoastaan ostaa tai saada kelloja tuottamalla itsenäisyyssodan aikana. Kuninkaalliset Man-O-Warit paitsi tuovat kuninkaallisen armeijan Euroopasta myös pommittavat rannikkokyliä. Kylät voivat puolustautua pommitusta vastaan tykkien ja muurien yhdistelmällä. Laivoilla on maayksiköiden tapaan voima ja liikkumisarvo, ja niistäkin vain sotilaalliset versiot voivat hyökätä muiden laivojen tai kylien kimppuun. Kaikissa laivoissa on kahdesta kuuteen säilytystilaa, joihin jokaiseen mahtuu yksi kansalainen, tykki tai sata tonnia tahi yksikköä jotain kauppatavaraa.
Ainutlaatuinen muihin laivoihin verrattuna on privateeri, joka on eräänlainen laillinen merirosvoalus. Vaikka se toimii jonkun kruunun alaisena, eivät muut pelaajat koskaan sen hyökätessä tiedä kenelle se kuuluu, elleivät huomaa sen menevän johonkin kylään. Privateerit voivat hyökätä rauhankin aikana kenen tahansa Eurooppalaisten kimppuun ja varastaa näiden lastin. Sodan aikana lastin voivat varastaa muutkin voitokkaat sotalaivat, mutta lasti vähentää niiden hyökkäysvoimaa. Tykit taasen ovat haavoittuvaisia avoimilla alueilla, mutta parhaimmillaan intiaanien kylään kohdistuvaa hyökkäystä vastaan. Päihitettyään kaikki tai suurimman osan kuninkaallisen armeijan yksiköistä (armeijan yksiköt ovat nähtävissä valikosta), emämaan kuningas tai kuningatar luovuttaa ja päättää antaa pelaajan siirtokunnan itsenäistyä.
Sotaa ennen kruunu saattaa vähän väliä närkästyä jonkin kylän tietyn kauppatavaran suuresta tuotannosta johtuvista suurista tuloista, jolloin hän haluaa määrätä kaiken tavaran Euroopassa tapahtuvaan myyntiin kuninkaallisen veron luomisen tai korottamisen. Tällöin pelaaja voi joko suostua veron nostamiseen suutelemalla kuninkaallista sormusta tai vastustaa sitä heittämällä pois kyseisen kylän kyseisen tavaran kaikki varastoidut kappaleet. Protestointi johtaa myynti- ja ostoboikottiin kyseisen tavaran osalta kotisatamassa eikä veroa synny tai nosteta. Tosin pelissä olevan bugin ansioista myynti onnistuu boikotista huolimatta. Kaikki boikotit saa anteeksi annetuiksi Jakob Fugger kongressiin liittymisen myötä.
Maasto koostuu Civilizationin tapaan vuorista, kukkuloista, metsistä, joista ja tasangoista, ja siinä voi olla myös bonusresursseja, kuten rautamalmiesiintymä tai turkisten tuotantoa lisääviä riistaeläimiä sekä majavia. Hopeaa löytyy ammattilaisenkin toimesta normaaleilta vuorilta melko vähän, mutta hopeaesiintymän ansioista monin verroin enemmän. Joet voivat olla missä tahansa maastoruudussa ja mahdollistavat nopean liikkumisen niitä pitkin. Myös kaikissa paitsi vuori- ja kukkularuuduissa (sekä tietenkin merissä) voi olla metsä, jonka kaataminen voi tuoda esiin jonkin tasamaan bonusresurssin. Jokien lisäksi liikkumista ja tuotantoa nopeuttavat tiet, paitsi tasamaaruuduissa vain joidenkin resurssien tuotantoa, sillä niissä kaikkien viljelyresurssien tuotantoa parantavat pellot.
Vaikka metsä on kaikkialla samannäköistä, tuottaa se eri resursseja sen mukaan missä maastossa se kasvaa. Metsäruudut tuottavat siis jonkin verran samaa resurssia, jota sen ruutu tuottaa eniten ilman metsää. Parhaiten turkiksia tuottaa sekametsä, jonka alta paljastuva tasanko taas on parasta ruuan tuotannon kannalta. Paras puuntuotannon kannalta on havumetsä, jonka alta taasen paljastuu tupakan kasvatukselle otollisin ruohikkomaasto. Preerialla kasvaa parhaiten puuvilla, mutta se pärjää jotenkuten myös tasangoilla. Rautamalmia saa vuorten ja kukkuloiden lisäksi jonkin verran tasangoilta ja soista, jossa kasvaa myös sokeri, joka tosin kukoistaa eniten kaadetun sademetsän paikalla. Intiaanit eivät yleensä pidä heidän kyliensä ympärysruutujen metsien kaatamisesta. Aitoa Amerikan karttaa lukuun ottamatta erityyppiset maastot tuppaavat olemaan liiankin sekaisin keskenään, jolloin yhden siirtokunnan erikoistuminen vain muutaman raaka-aineen tuottamiseen on hankalaa.
Maasto koostuu Civilizationin tapaan ylhäältä kuvatuista ruuduista. Grafiikka on Civilizationia yksityiskohtaisempaa, mutta ei juurikaan tarkempaa. Värejä pelissä on kyllä huomattavasti enemmän, joskin silti varsin vähän vain kaksi vuotta vanhempaan Civilization II:een verrattuna. Musiikki on melko samanlaista midisämpläystä kuin Civilizationissakin, mutta äänitehosteet ovat selvästi hienompia ja monipuolisempia. Käyttöliittymä on melko identtinen Civilizationin kanssa aina funktionäppäimistä avautuvia avustajia ja Colonizopedia -tietosanakirjaa myöten. Yksiköitä liikutellaan samalla tavalla numeronäppäimillä ja valikoita klikkaillaan hiirellä, mutta kaiken saa hoidettua varsin kätevästi myös näppäinoikoteitä pitkin.
Kaiken kaikkiaan Colonization on yhteen aikakauteen erikoistunut Civilization, mutta vain yhdellä voittotavoitteella. Sotimisen ja laajentumisen sijaan Colonization keskittyy enemmän kaupankäyntiin ja tuotannon maksimoimiseen, mutta puolustusten maksimoiminen ja itsenäisyyssodan julistamien on pasifistien kannalta valitettavasti pakollista pelin voittamiseksi. Rajoittuneisuudestaan huolimatta Colonizationissa on läsnä sama vahva riippuvaisuutta aiheuttava konsepti, ja se on monilta osin Civilizationia laajempi ja yksityiskohtaisempi vaikka aihe onkin rajatumpi. Noin kolmen vuoden Civilization tahkoamisen jälkeen serkkujeni ja setäni kanssa hänen
luonaan, Colonization ilmestyi ja aloimme tahkota sitä vähintään yhtä usein Civilizationin rinnalla. Civilizationin tavoin sain itselleni myös Colonizationin sekä sen ohjeiden kopion serkuiltani, mutta toisin kuin jatko-osia poikinutta ensimmäistä Civilizationia, olen siskoni ohella sittemmin tahkonnut Colonizationia usein vielä tänä päivänäkin, sillä sille ei vielä ole ilmestynyt jatko-osaa. Toivossa on tosin erittäin hyvä elää, sillä onhan Sid Meier tehnyt nykyaikaiset jatko-osat jo sekä Piratesille että Railroad Tycoonille.
Pinnallisten erojen lisäksi jokaisella kansalla on oma erikoisominaisuutensa. Siinä missä espanjalaiset saavat bonuksia intiaanien kurmottamiseen ranskalaiset ovat parempia pitämään heidät tyytyväisinä ja ystävällismielisinä. Englantilaiset taas ovat herkempiä houkuttelemaan ihmisiä lähtemään ilmaiseksi uuteen maailmaan asumaan ja hollantilaiset ovat kovia kaupankävijöitä, joten heidän tuottamien hyödykkeiden myynti- ja ostohinnat eivät koe niin suuria ja nopeita markkinamuutoksia kuin muiden. Lisäksi hollantilaisilla on pelin alussa muita isompi laiva, kun taas espanjalaisilla kokeneempi sotilas ja ranskalaisilla ammattipioneeri.
Eurooppalaisten lisäksi pelissä on useita Amerikoissa eläviä tai eläneitä intiaaniheimoja jotka on jaettu sivistyneisiin, maataloudellisiin ja vaeltaviin kansoihin. Sivistyneitä ovat Inkat ja Atsteekit, maataloudellisia ovat Arawak-, Cherokee- ja Irokeesi-intiaanit, ja vaeltajakansoja Apachet, Siouxit sekä Tupit. Jokaisella intiaanikansalla on oma eurooppalaisten väreistä poikkeava värinsä ja lisäksi vaeltajat tunnustaa tiipii -teltoista ja maataloudelliset majoistaan. Atsteekit asuvat pyramidien näköisissä kivirakennelmissaan ja Inkat pengerviljelmistä koostesuissa kylissä. Nimestään huolimatta vaeltajakansat eivät koskaan siirrä kyliään pelin aikana vaan ne ovat samassa paikassa pelin alusta alkaen.
Intiaanien kanssa ei voi käydä minkäänlaista suoraa diplomatiaa, mutta intiaanien lähettiläät ilmestyvät välillä pelaajan kyliin kertomaan kuinka heidän heimonsa suhtautuu pelaajaan ja hänen toimiinsa. Toki intiaaneja voi lepytellä tuomalla heille ilmaiseksi jotain kauppatavaraa. Tutkimalla rauhanomaisia intiaanikyliä tiedustelijayksiköllä kertoo heimon edustaja he mitä kolmea kauppatavaraa he ovat valmiita ostamaan tai vaihtamaan, sekä mitä ammattia he voivat opettaa kyseisessä kylässä. Lisäksi he voivat antaa ystävälliselle tiedustelijalle tietoa lähiympäristöstä tai pienen rahasumman. Kylien kanssa voi käydä kauppaa laivoilla tai vankkuriyksiköillä ja kouluttamattomia kansalaisia voi käydä niissä kouluttautumassa mm. maanviljelijöiksi, kalastajiksi, turkismetsästäjiksi sekä sokeri-, tupakka- tai puuvillaviljelijöiksi. Pelin alusta alkaen intiaanit tuovat hyvien suhteiden vallitessa vähän väliä ilmaisia lahjoja, mutta yksittäinen intiaaniyksikkö voi myös hyökätä varoituksetta. Astuessaan vihamielisen heimon kylään kansalainen tai tiedustelija yleensä skalpeerataan eikä häntä nähdä sen kummemmin.Mitään selvää sota tai rauhan tilaa intiaanien ja pelaajan välillä ei ole. Suhteen lämmitessä sekä lähetystöjen tekemisen vaikutuksesta intiaaniyksiköt saattavat myös liittyä pelaajan siirtokuntaan. Käännynnäisyksiköt ovat tavallista parempia monien raaka-aineiden tuotannossa, mutta muita huonompia jalostustehtävissä. Tuhoamalla erityisesti kehittyneiden kansojen kyliä niistä löytää suuriakin aarteita. Peloissaan olevat intiaaniyksiköt voivat myös liittyä pelaajan siirtokuntaan. Vaikka intiaanikylien tuhoaminen tuo mukavasti rahaa ja paljon tilaa, niin se ja varsinkin kokonaisten heimojen tuhoaminen näkyvät negatiivisesti loppupisteissä. Intiaaneja tuhoavaa vastustajaa kiusatakseen voi intiaaneille toki myydä tai antaa musketteja ja hevosia.
Intiaanikylien lisäksi kartalta löytyy muinaisia raunioita, joista voi löytää mm. pieniä tai suuria aarteita, lähialueen karttoja, eksyneitä matkailijoita tai jopa nuoruuden lähteen. Nuoruuden lähde aiheuttaa massiivisen rynnäkön Euroopan kotisataman laiturilla uuteen maailmaan ilmaiseksi asumaan pyrkivien osalta. Kaikki aarteet tulee kuljettaa suurella kaljuuna laivalla takaisin Eurooppaan, jotta ne saa muutettua rahaksi. Kalliin kaljuunan puutteessa kuninkaallinen laivasto tarjoutuu viemään aarteen Eurooppaan tietyllä osuudella sen arvosta. Päästäkseen takaisin Eurooppaan tulee laivojen mennä kartan länsi ja itä reunalla oleviin erityisiin ruutuihin. Laivasta riippuen matka Eurooppaan kestää muutaman vuoron. Siirtokunnan kotisatamaa Euroopassa edustaa kaupparuutu, jossa pelaaja voi mm. ostaa laivoja ja tykkejä, palkata kalliita ammattityöläisiä ja -sotilaita tai päästä halvemmalla maksamalla halukkaiden muuttajien matkapiletin omasta pussistaan. Halukkaiden joukossa voi olla kaikkea ammattisotilaista ja -pioneereista pikkurikollisiin ja orjatyöläisiin.
Tärkein toiminto Euroopassa on laivojen uudesta maailmasta tuomien raaka-aineiden ja hyödykkeiden myynti. Tämä on pelin alkupuolella pelaajan selvästi tärkein rahanlähde. Rahaa saa myös aarteiden ja intiaanien kanssa käytävän vaihtokaupan muodossa, mutta eniten rahaa tuottaa kauppa vanhan mantereen kanssa. Hyödykkeiden hinnat nousevat ja laskevat itsekseen ja sitä mukaa kun pelaaja rahtaa sitä uudesta maailmasta. Kallein kauppatavara on hopea, joka tosin voi liian tiheällä myynnillä laskea jopa kaikista halvimmaksi. Kaikkia hyödykkeitä voi myös ostaa loputtomiin Euroopasta hieman tai selvästi myyntihintaa kalliimmalla, mutta tähän on harvoin tarvetta sillä kaikkia niitä paitsi intiaanien rakastamia helyjä voi valmistaa uudessa maailmassa. Ainoastaan hevosia kasvattaakseen tulee pelaajan rakentaa johonkin kylään tallit ja tuoda sinne muutama hevonen Euroopasta. Tosin hevoset voi hankkia myös jonkin yksikön kuten tiedustelijan tai ratsuväkisotilaan mukana kaupan päälle tulevina ratsuina laittamalla ne joksikin aikaa talleille poikimaan ennen yksikön ratsuksi palaamista.Pelin kylät eivät koostu erityisesti kansalaisista, vaan voivat koostua myös sotilaista, sillä pelin jokainen yksikkö voi liikkua vapaasti kartalla tai asua kylässä ja jokainen heistä voi myös harjoittaa mitä ammattia tahansa, pois lukien tietenkin tykki- ja laivayksiköt. Koukku on siinä että ammattilaiset osaavat homman parhaiten. Eli esim. ammattiräätäli voi yhtä hyvin viljellä ruokaa, kalastaa, valmistaa takkeja tai vaikka poimia musketin ja ryhtyä sotilaaksi, mutta kaikki nämä hän tekee vain keskinkertaisella tehokkuudella, kun taas vaatteita hän valmistaa tuplasti enemmän joka vuoro, kuin kukaan muu. Ammattilaisten lisäksi pelissä on tavallisia kouluttamattomia kansalaisia. Euroopasta vapaaehtoisesti uuteen maailmaan muuttavat tai ruokavaraston täyttyessä kylissä syntyvät kouluttamattomat kansalaiset hoitavat kaikki ammatit keskinkertaisesti, mutta heidät voi siis kouluttaa joihinkin ammatteihin intiaanikylissä. Omissa kylissä koulutus onnistuu mihin tahansa ammattiin, kunhan opettamassa on jokin ammattilainen, jolle koulurakennus on tarpeeksi kehittynyt. Pikkurikolliset ja orjat toimivat alkutuotannossa yhtä hyvin, kuin kouluttamattomat kansalaiset, mutta ovat huonompia jalostuksessa. Rikolliset ja orjat muuttuvat koulutuksen myötä tavallisiksi kansalaisiksi ja orjia voi myös lähettää intiaanikyliin oppimaan. Yksittäiset intiaanikylät tosin suostuvat kouluttamaan yleensä vain muutaman kansalaisen koko pelin aikana.
Civilizationista poiketen jokainen kylä voi työstää vain sen viereisiä ruutuja. Ympäristöä työstämään mahtuu siis vain kahdeksan kansalaista, mutta kylän sisälle sitäkin enemmän. Jokaisessa rakennuksessa voi työskennellä yhtä aikaa kolme kansalaista. Uusissa kylissä on valmiina perusrakennukset mm. rommin, vaatteiden, takkien, sikareiden ja työkalujen valmistamiseen. Olemassa olevia rakennuksia voi parantaa tuotannon tehostamiseksi, mutta jotkin tuotantorakennukset kuten ristejä tuottava kirkko tai työkaluja aseiksi muuttava varustama sekä kalastuksen mahdollistava laituri, tulee rakentaa jälkikäteen. Rakentaminen onnistuu laittamalla jonkun puunhakkaajan hommiin johonkin metsäruutuun tai tuomalla puuta toisesta kaupungista, ja pistämällä ammattilainen tai kuka tahansa kansalainen rakentajan mökkiin. Civilizationin tapaan jokainen rakennus vaatii jonkun määrän rakennuspisteitä valmistuakseen, mutta Colonizationissa kehittyneimmät rakennukset vaativat myös jonkin verran työkaluja. Työkalut valmistetaan rautamalmista ja niitä tarvitsevat myös pioneerit sekä asesepät. Aseseppä pystyy muuttamaan jokaisen työkalun musketiksi, joita jokainen sotilas tarvitsee siis viisikymmentä. Pioneeri taas voi kantaa sata työkalua kerralla ja kuluttaa kaksikymmentä jokaisen tienpätkän tai pellon rakentamiseen sekä metsän kaatamiseen.
Valitettavasti kylien maksimimäärä per kansa on 38, joten Civilization tyylistä koko maailman asuttamista ei tueta. Muutenkin kylät kannattaa yleensä rakentaa meren rannalle, jotta niihin pääsee laivalla, sillä muuten kaikki hyödykkeet pitää kuljettaa laivoja pienemmillä ja hitaammilla vankkureilla. Toki pelin edetessä kyliin voi rakentaa tullikamarin, jolloin hyödykkeet myydään itsekseen eikä niitä tarvitse erikseen rahadata Eurooppaan. Kylät voi vapaasti purkaa heittämällä kaikki kansalaiset ulos kaupungissa, paitsi jos kylän suojaksi on rakennettu puolustusbonuksia antava paaluaita tai muu kehittyneempi kylän ympäröivä muuri.Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden lisäksi jokainen kylä voi rakennuksista ja työläisten määrästä ja ammattitaidosta riippuen tuottaa jonkin määrän ristejä ja periamerikkalaisia itsenäistymisen sanomaa levittävää mediaa symboloivia itsenäisyyskirkonkelloja. Kaikkien kylien ristien kokonaismäärän ylittäessä tietyn kasvavan määrän, ilmestyy kotisataman laiturille Eurooppaan vapaaehtoinen kansalainen valmiina asuttamaan uutta maailmaa. Parhaiten kirkossa työskentelee ammattilaissaarnaaja ja sen voi myös päivittää katedraaliksi. Lisäksi kirkko mahdollistaa kenen tahansa muuttamisen lähetyssaarnaajaksi, tosin tämänkin homman hoitaa paremmin koulutettu ammattilaislähetyssaarnaaja.
Itsenäisyyskellot ”tuotetaan” kaupungintalolla ja niiden tuotantoa voi tehostaa rakentamalla kirjapainon ja sanomalehtipainon. Itsenäisyyskellojen tuotannolla on kaksi vaikutusta. Yksilöllisesti jokaisessa kylässä niiden tuotanto lisää kyseisen kylän itsenäistymismyönteisyyttä. Itsenäistymismyönteisyysprosentti on myös riippuvainen kylän koosta ja se antaa bonuksia kylän tuotantoon ylittäessään viisikymmentä ja sata prosenttia. Helpointa vaikeusastetta lukuun ottamatta liian alhainen prosentti kylän kokoon verrattuna aiheuttaa tuotantomenetyksiä kaikkien kylän asukkaiden osalta. Lisäksi prosentti vaikuttaa siihen, kuinka moni kaikista kaupungissa olevista ammattisotilaista ylennetään paremmiksi koloniaalisiksi sotilaiksi itsenäisyyssodan alkaessa. Kellojen tuotannon tärkeys ei lopu itsenäisyyssodan alettua, vaan silloin jokin muu Euroopan valtioista yleensä tarjoaa armeijansa vahvistuksiksi itsenäisyystaisteluun tiettyä määrää itsenäisyyskelloja vastaan. Muutenkin pelin kuluessa muiden kansojen kuninkaalliset voivat satunnaisesti myydä pelaajalle jonkin joukon sotilaita, tykkejä tai laivoja halvemmalla kuin ostamalla samat Euroopasta.
Lisäksi ennen sotaa kaikkien kylien kellotuotanto menee yhteiseen kassaan, joka aina tietyn kasvavan rajan ylittäessään lisää pelaajan siirtokunnan itsenäistymistä tukevaa kontinentaaliseen kongressiin jonkin esim. jollain tavalla Amerikan valtioiden itsenäistymisiin tai uuden mantereen tutkimiseen ja asuttamiseen vahvasti vaikuttaneen kuuluisan historiallisen henkilön, kuten George Washington, Benjamin Franklin, Simon Bolivar, Hernan Cortes tai Ferdinand Magellan. Nämä perustaja isiksi kutsutut henkilöt ilmestyvät valittaviksi kongressiin liittyjiksi osittain satunnaisesti ja valittavissa on aina yksi henkilö jokaisesta viidestä eri kategoriasta: Löytöretkeily, sotilaallinen, poliittinen, uskonnollinen ja kaupallinen. Jokaisessa kategoriassa on viisi henkilöä, joten kongressin maksimikoko on 25. Pelin loppuessa pelaaja saa sitä enemmän pisteitä mitä nopeammin hän itsenäistyi. Takaraja on vuosi 1850 jolloin peli päättyy ilman itsenäistymistäkin.Liittyessään jokainen isä antaa jonkinlaisen bonuksen heti esim. ilmaisen yksikön muodossa tai pitkävaikutteisesti jollekin kategoriaansa kuuluvalle asialle. Löytöretkeilijät mm. nopeuttavat laivojen kulkua, paljastavat kaikkien siirtokuntien kylien sijainnit tai estävät tiedustelijayksiköiden mystisen katomaisen joihinkin raunioihin. Sotilaalliset jäsenet mm. pitävät huolen että intiaanikylän tuhoamisesta saa aina aarteen tai antavat pelaajalle ilmaisen fregatin. Poliitikot mm. edistävät rauhan syntymistä sekä intiaanien että muiden eurooppalaisten kanssa, sekä edistävät itsenäisyyskellojen tuotantoa. Uskonnolliset henkilöt mm. tehostavat ristien tuotantoa ja intiaanikäännynnäisten ilmestymistiheyttä, tai muuttavat ne kaikki normaaleiksi kouluttamattomiksi kansalaisiksi. Kaupalliset perustajat mm. sallivat tärkeän tullikamarin rakentamisen ja kaupankäynnin muiden eurooppalaisten kanssa, sekä poistavat intiaanien käyttämän maan ostamisen tai pakkolunastamisen.
Amatööri- tai ammattisotilaat vaativat siis musketteja kyetäkseen taistelemaan. Lisäksi ne voivat napata viisikymmentä hevosta alleen parantaen liikkumistaan ja voimaansa. Jokaisella yksiköllä on jokin voima arvo sekä liikkumisnopeus. Hävittyään taistelun yksiköt eivät koskaan suoraan kuole, vaan ne ensin menettävät hevosensa ja sitten muskettinsa ja lopulta hävitessään aseettomina joutuvat vihollisen kaappaamiksi. Intiaaneja vastaan puolustaessa menevät menetetyt aseet tai hevoset hyökkääjälle. Intiaanit eivät säästä siviilejä vaan tappavat ne. Laivat ja tykit sen sijaan voi tuhota kerralla. Tykkien tapauksessa tosin vasta sitten kun ne ovat ensin vaurioituneet. Vaurioituneita tykkejä ei voi korjata toisin kuin laivoja, jotka voivat taistelussa vaurioitua ja menevät tällöin automaattisesti Eurooppaan tai lähimmälle kuivatelakalle korjattavaksi. Korjaus ei vaadi työkaluja tai rakentamista vaan ainoastaan aikaa muutaman vuoron laivasta riippuen. Itsenäistymisen julistamisen jälkeen itsenäisyyssodan alkaessa laskeutuvat kuninkaalliset joukot välittömästi suurimpien kylien rannoille. Kuninkaalliset punatakit ja rakuunat ovat sekä tavallisia että koloniaalisia sotilaita voimakkaampia, mutta muurien antamilla puolustusbonuksilla täysin voitettavissa.
Laivoja ja tykkejä voi Euroopasta ostamisen lisäksi rakentaa siirtokuntansa kylissä edistyneiden rakennusten myötä. Erilaisia laivoja ovat mm. karevelli, kaluuna, privateeri, fregatti ja Man-O-War, joista ainoastaan Man-O-Waria ei voi rakentaa, vaan ainoastaan ostaa tai saada kelloja tuottamalla itsenäisyyssodan aikana. Kuninkaalliset Man-O-Warit paitsi tuovat kuninkaallisen armeijan Euroopasta myös pommittavat rannikkokyliä. Kylät voivat puolustautua pommitusta vastaan tykkien ja muurien yhdistelmällä. Laivoilla on maayksiköiden tapaan voima ja liikkumisarvo, ja niistäkin vain sotilaalliset versiot voivat hyökätä muiden laivojen tai kylien kimppuun. Kaikissa laivoissa on kahdesta kuuteen säilytystilaa, joihin jokaiseen mahtuu yksi kansalainen, tykki tai sata tonnia tahi yksikköä jotain kauppatavaraa.
Ainutlaatuinen muihin laivoihin verrattuna on privateeri, joka on eräänlainen laillinen merirosvoalus. Vaikka se toimii jonkun kruunun alaisena, eivät muut pelaajat koskaan sen hyökätessä tiedä kenelle se kuuluu, elleivät huomaa sen menevän johonkin kylään. Privateerit voivat hyökätä rauhankin aikana kenen tahansa Eurooppalaisten kimppuun ja varastaa näiden lastin. Sodan aikana lastin voivat varastaa muutkin voitokkaat sotalaivat, mutta lasti vähentää niiden hyökkäysvoimaa. Tykit taasen ovat haavoittuvaisia avoimilla alueilla, mutta parhaimmillaan intiaanien kylään kohdistuvaa hyökkäystä vastaan. Päihitettyään kaikki tai suurimman osan kuninkaallisen armeijan yksiköistä (armeijan yksiköt ovat nähtävissä valikosta), emämaan kuningas tai kuningatar luovuttaa ja päättää antaa pelaajan siirtokunnan itsenäistyä.Sotaa ennen kruunu saattaa vähän väliä närkästyä jonkin kylän tietyn kauppatavaran suuresta tuotannosta johtuvista suurista tuloista, jolloin hän haluaa määrätä kaiken tavaran Euroopassa tapahtuvaan myyntiin kuninkaallisen veron luomisen tai korottamisen. Tällöin pelaaja voi joko suostua veron nostamiseen suutelemalla kuninkaallista sormusta tai vastustaa sitä heittämällä pois kyseisen kylän kyseisen tavaran kaikki varastoidut kappaleet. Protestointi johtaa myynti- ja ostoboikottiin kyseisen tavaran osalta kotisatamassa eikä veroa synny tai nosteta. Tosin pelissä olevan bugin ansioista myynti onnistuu boikotista huolimatta. Kaikki boikotit saa anteeksi annetuiksi Jakob Fugger kongressiin liittymisen myötä.
Maasto koostuu Civilizationin tapaan vuorista, kukkuloista, metsistä, joista ja tasangoista, ja siinä voi olla myös bonusresursseja, kuten rautamalmiesiintymä tai turkisten tuotantoa lisääviä riistaeläimiä sekä majavia. Hopeaa löytyy ammattilaisenkin toimesta normaaleilta vuorilta melko vähän, mutta hopeaesiintymän ansioista monin verroin enemmän. Joet voivat olla missä tahansa maastoruudussa ja mahdollistavat nopean liikkumisen niitä pitkin. Myös kaikissa paitsi vuori- ja kukkularuuduissa (sekä tietenkin merissä) voi olla metsä, jonka kaataminen voi tuoda esiin jonkin tasamaan bonusresurssin. Jokien lisäksi liikkumista ja tuotantoa nopeuttavat tiet, paitsi tasamaaruuduissa vain joidenkin resurssien tuotantoa, sillä niissä kaikkien viljelyresurssien tuotantoa parantavat pellot.
Vaikka metsä on kaikkialla samannäköistä, tuottaa se eri resursseja sen mukaan missä maastossa se kasvaa. Metsäruudut tuottavat siis jonkin verran samaa resurssia, jota sen ruutu tuottaa eniten ilman metsää. Parhaiten turkiksia tuottaa sekametsä, jonka alta paljastuva tasanko taas on parasta ruuan tuotannon kannalta. Paras puuntuotannon kannalta on havumetsä, jonka alta taasen paljastuu tupakan kasvatukselle otollisin ruohikkomaasto. Preerialla kasvaa parhaiten puuvilla, mutta se pärjää jotenkuten myös tasangoilla. Rautamalmia saa vuorten ja kukkuloiden lisäksi jonkin verran tasangoilta ja soista, jossa kasvaa myös sokeri, joka tosin kukoistaa eniten kaadetun sademetsän paikalla. Intiaanit eivät yleensä pidä heidän kyliensä ympärysruutujen metsien kaatamisesta. Aitoa Amerikan karttaa lukuun ottamatta erityyppiset maastot tuppaavat olemaan liiankin sekaisin keskenään, jolloin yhden siirtokunnan erikoistuminen vain muutaman raaka-aineen tuottamiseen on hankalaa.Maasto koostuu Civilizationin tapaan ylhäältä kuvatuista ruuduista. Grafiikka on Civilizationia yksityiskohtaisempaa, mutta ei juurikaan tarkempaa. Värejä pelissä on kyllä huomattavasti enemmän, joskin silti varsin vähän vain kaksi vuotta vanhempaan Civilization II:een verrattuna. Musiikki on melko samanlaista midisämpläystä kuin Civilizationissakin, mutta äänitehosteet ovat selvästi hienompia ja monipuolisempia. Käyttöliittymä on melko identtinen Civilizationin kanssa aina funktionäppäimistä avautuvia avustajia ja Colonizopedia -tietosanakirjaa myöten. Yksiköitä liikutellaan samalla tavalla numeronäppäimillä ja valikoita klikkaillaan hiirellä, mutta kaiken saa hoidettua varsin kätevästi myös näppäinoikoteitä pitkin.
Kaiken kaikkiaan Colonization on yhteen aikakauteen erikoistunut Civilization, mutta vain yhdellä voittotavoitteella. Sotimisen ja laajentumisen sijaan Colonization keskittyy enemmän kaupankäyntiin ja tuotannon maksimoimiseen, mutta puolustusten maksimoiminen ja itsenäisyyssodan julistamien on pasifistien kannalta valitettavasti pakollista pelin voittamiseksi. Rajoittuneisuudestaan huolimatta Colonizationissa on läsnä sama vahva riippuvaisuutta aiheuttava konsepti, ja se on monilta osin Civilizationia laajempi ja yksityiskohtaisempi vaikka aihe onkin rajatumpi. Noin kolmen vuoden Civilization tahkoamisen jälkeen serkkujeni ja setäni kanssa hänen
luonaan, Colonization ilmestyi ja aloimme tahkota sitä vähintään yhtä usein Civilizationin rinnalla. Civilizationin tavoin sain itselleni myös Colonizationin sekä sen ohjeiden kopion serkuiltani, mutta toisin kuin jatko-osia poikinutta ensimmäistä Civilizationia, olen siskoni ohella sittemmin tahkonnut Colonizationia usein vielä tänä päivänäkin, sillä sille ei vielä ole ilmestynyt jatko-osaa. Toivossa on tosin erittäin hyvä elää, sillä onhan Sid Meier tehnyt nykyaikaiset jatko-osat jo sekä Piratesille että Railroad Tycoonille.Hyvää:
+ Teema ja monipuolisuus
+ Taktisempi taistelu kuin Civilizationissa
+ Aiheuttaa yhtä paljon riippuvuutta kuin esikuvansa
+ Amerikoiden historian oppitunteja tarjolla
Huonoa:
- Peliä helpottavat bugit
- Siirtokunnan kylien määrä rajallinen
sunnuntai 11. helmikuuta 2007
VHS-kokoelmani esittely: Osa VI
End of Days
Genre: Toimintatrilleri
Ohjaaja: Peter Hyams
Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Gabriel Byrne, Robin Tunney
Maa: USA
Vuosi: 1999
Kesto: 2h
Ikäraja: K-16
Arvosana (asteikolla 0-10): 7,9
New York City 1979. Manhattanilla sijaitsevassa sairaalassa syntyy vauva, jolla havaitaan epätavallinen syntymämerkki. Lähtölaskenta on alkanut. Vauvasta kasvaa Christine (Robin Tunney), kaunis nuori nainen. Kun salaperäinen mies (Gabriel Bryne) ilmestyy hänen elämäänsä kaksikymmentä vuotta myöhemmin, huomaa Christine joutuneensa vasten tahtoaan mukaan pirulliseen peliin, jonka panoksena on koko ohmiskunnan kohtalo. Vain yksi mies, potkut saanut poliisi Jericho Cane (Arnold Schwarzenegger), voi estää katastrofin. Painajaismaisten tapahtumien alkaessa vyöryä ylitseen Cane tajuaa Christinen syntymän toteuttaneen kauan sitten annetun ennustuksen ja huomaa tytön olevan avain taivaallisiin voimiin, jotka ylittävät ihmisten käsityskyvyn. Tuhon merkkejä on käsillä ja kaiken inhimillisen säilyminen on kiinni yhdestä miehestä.
Muistikuvani End of Days:stä ovat melko vähäiset, mutta muistan sen verran että sain sen joskus lahjaksi joltain :D! Itse elokuvasta muistan joitain tiettyjä kohtia kuten sen, kuinka Arska lävistää jonkun (Saatanan?) jollain isolla esineellä kirkossa. Lisäksi muistan seksikohtauksen, jossa Saatana nussii jostain syystä sekä tytärtä että hänen äitiään yhtä aikaa. Hmm. Niin ja sen, kuinka pirun luku 666 onkin yllätys yllätys 999 toisinpäin käännettynä ja että siihen jostain syystä lisättiin eteen luku yksi lopputuloksena vuosi jolloin piru astuu maan päälle... tai jotain. Ööh? No mutta muistaakseni End of Days on varsin kelpoa rymistely actionia maailmanlopun alku -teemalla pienellä jännityksellä ja mysteereillä höystettynä, vaikka elokuvan unohtaminen kielisi muuta. Uuden katselukerran aika on selvästikin läsnä.
Kompensoin huonoista muistikuvista juontuvan tekstin lyhyyden blogiuudistuksilla: Taidan tästä lähtien laittaa elokuvaesittelyihin myös elokuvan keston sekä ikärajan. Vanhoihin esittelyihin lisään ne kunhan blogaus toimii tämän hetkistä vakaammin. Sama pätee kuvien laittamiseen.
Muistikuvani End of Days:stä ovat melko vähäiset, mutta muistan sen verran että sain sen joskus lahjaksi joltain :D! Itse elokuvasta muistan joitain tiettyjä kohtia kuten sen, kuinka Arska lävistää jonkun (Saatanan?) jollain isolla esineellä kirkossa. Lisäksi muistan seksikohtauksen, jossa Saatana nussii jostain syystä sekä tytärtä että hänen äitiään yhtä aikaa. Hmm. Niin ja sen, kuinka pirun luku 666 onkin yllätys yllätys 999 toisinpäin käännettynä ja että siihen jostain syystä lisättiin eteen luku yksi lopputuloksena vuosi jolloin piru astuu maan päälle... tai jotain. Ööh? No mutta muistaakseni End of Days on varsin kelpoa rymistely actionia maailmanlopun alku -teemalla pienellä jännityksellä ja mysteereillä höystettynä, vaikka elokuvan unohtaminen kielisi muuta. Uuden katselukerran aika on selvästikin läsnä.
Kompensoin huonoista muistikuvista juontuvan tekstin lyhyyden blogiuudistuksilla: Taidan tästä lähtien laittaa elokuvaesittelyihin myös elokuvan keston sekä ikärajan. Vanhoihin esittelyihin lisään ne kunhan blogaus toimii tämän hetkistä vakaammin. Sama pätee kuvien laittamiseen.lauantai 10. helmikuuta 2007
DVD-kokoelmani esittely: Osa VI
The Island
DVD versio: Widescreen
Genre: Sci-fitoiminta
Ohjaaja: Michael Bay
Pääosissa: Ewan McGregor, Scarlett Johansson
Maa: USA
Vuosi: 2005
Kesto: 2h 10min
Ikäraja: K-15
Arvosana (asteikolla 0-10): 9,2
Ohjaaja Michel Bayn (Armageddon, Pearl Harbor) toiminnantäyteinen jännäri pääosissaan Ewan McGregor (Star Wars: Episodit I, II & III) ja Scarlett Johansson (Lost in Translation). Lincoln Six-Echo (McGregor) ja Jordan Two-Delta (Johansson) elävät näennäisen täydellisessä, mutta eristetyssä laitoksessa 2000-luvun puolessa välissä. Lincoln toivoo, että hänet valittaisiin lähtemään "Saarelle", joka on tietojen mukaan planeetan ainoa saastumaton paikka. Mutta pian Lincolnille selviää, että kaikki hänen olemassaoloonsa liittyvä on valetta. Lincoln lähtee uhkarohkealle pakomatkalle kauniin laitostoverinsa Jordanin kanssa. He pakenevat maailmaan, jonka olemassaolosta he eivät edes tienneet, ja kamppailevat henkensä edestä oudossa ympäristössä takaa-ajavia, aseistettuja palkkasotureita vastaan. Pian he huomaavat, että he ovat arvokkaampia kuolleina kuin elävinä tässä toimintaa pursuavassa seikkailussa.
Olen aina pitänyt monista Michael Bayn elokuvista, kuten loistava The Rock, mahtava Bad Boys II sekä hienot Bad Boys ja Armageddon. Lisäksi The Islandin traileri oli harvinaisen kiehtova, joten se oli nähtävä elokuvateatterissa. Eikä päätös kaduttanut yhtään. The Island on varsinkin sci-fi faneille ehkä vuoden 2005 paras sci-fitoimintaelokuva. Mahtavan toiminnan lisäksi sen juoni on ainakin ensimmäisellä katselukerralla yllättävyydeltään sellaista jota en pitkään aikaan ollut nähnyt. Toiminnan näyttävyyskin kilpailee rinnan vuoden vanhemman I, Robotin kanssa. The Islandissa riittää I, Robotin tavoin hienoja futuristisia maisemia ja laitteita, kuten futuristinen urheiluauto ja ilmassa kulkeva kiituri. Vielä kun pääosissa loistavat Ewan ja Scarlett sekä muissa rooleissa mainiot Sean Bean, Steve Buscemi ja Djimon Hounsou ei elokuva petä roolisuoritustenkaan osalta. Erityisesti Steve Buscemin tulkinta McCord -hahmostaan on mainio. Extrojen osalta DVD on pienoinen pettymys, sillä ainoa lisämateriaali on lyhyehkö Making of -dokumentti. Mutta kun hankin elokuvan viime syksynä hieman yli vuoden kuluttua ensi-illasta alle kympillä, niin kyllä se vähäisillä extroillakin kelpasi. Tosin samaan hintaan sain vähän aikaa sitten pari kuukautta The Islandia myöhemmin ilmestyneen Batman Beginsin kahden levyn Deluxe -version, mutta eiväthän extrat ole pääosassa, vaan itse elokuva, joka The Islandin osalta on todella mainio, kiehtova ja yllättävä viihdepläjäys.
Olen aina pitänyt monista Michael Bayn elokuvista, kuten loistava The Rock, mahtava Bad Boys II sekä hienot Bad Boys ja Armageddon. Lisäksi The Islandin traileri oli harvinaisen kiehtova, joten se oli nähtävä elokuvateatterissa. Eikä päätös kaduttanut yhtään. The Island on varsinkin sci-fi faneille ehkä vuoden 2005 paras sci-fitoimintaelokuva. Mahtavan toiminnan lisäksi sen juoni on ainakin ensimmäisellä katselukerralla yllättävyydeltään sellaista jota en pitkään aikaan ollut nähnyt. Toiminnan näyttävyyskin kilpailee rinnan vuoden vanhemman I, Robotin kanssa. The Islandissa riittää I, Robotin tavoin hienoja futuristisia maisemia ja laitteita, kuten futuristinen urheiluauto ja ilmassa kulkeva kiituri. Vielä kun pääosissa loistavat Ewan ja Scarlett sekä muissa rooleissa mainiot Sean Bean, Steve Buscemi ja Djimon Hounsou ei elokuva petä roolisuoritustenkaan osalta. Erityisesti Steve Buscemin tulkinta McCord -hahmostaan on mainio. Extrojen osalta DVD on pienoinen pettymys, sillä ainoa lisämateriaali on lyhyehkö Making of -dokumentti. Mutta kun hankin elokuvan viime syksynä hieman yli vuoden kuluttua ensi-illasta alle kympillä, niin kyllä se vähäisillä extroillakin kelpasi. Tosin samaan hintaan sain vähän aikaa sitten pari kuukautta The Islandia myöhemmin ilmestyneen Batman Beginsin kahden levyn Deluxe -version, mutta eiväthän extrat ole pääosassa, vaan itse elokuva, joka The Islandin osalta on todella mainio, kiehtova ja yllättävä viihdepläjäys.
Roppakaupalla Riddick videoita
Nyt olisi tarjolla roppakaupalla uusia Riddick -aiheisia videoita sekä elokuvista että pelistä kiinnostuneille. Ei tosin omatekoisia, mutta videoita kuitenkin :D! Koska kukaan ei vielä ole näitä videoita YouTubeen laittanut, niin täytän "kansallisvelvollisuuteni" (B)... :D) laittamalla niitä sinne sitä mukaan kun löydän uutta extra sisältöä avaavia tupakka-askeja The Chronicles of Riddick: Escape from Butcher Bay - Developer's Cut pelissä. Mutta muistakaa lapset, että tupakointi on hengenvaarallista sekä itsellenne että ihmisille ympärillänne eikä tupakointi ole coolia muualla kuin elokuvissa ;)... :D!
The Chronicles of Riddick DVD Trailer
Riddick Combo Trailer
Riddick Prototype 2
G4 TechTV - The Making of TCOR: EFBB (Part 1 of 4)
G4 TechTV - The Making of TCOR: EFBB (Part 2 of 4)
G4 TechTV - The Making of TCOR: EFBB (Part 3 of 4)
G4 TechTV - The Making of TCOR: EFBB (Part 4 of 4)
Eikä sovi unohtaa sitä (toistaiseksi) ainoata itse tehtyä Riddick videoita:
The Dark... My Favorite
Sekä bonuksena viime aikoina huimaksi katsojamenestykseksi osoittautunut (jo 12505 katsojaa :o)
Need for Speed Most Wanted: Stupid Cops
perjantai 9. helmikuuta 2007
Pelikokoelmani esittely: Osa XXIV
Sid Meier's Civilization IV
Genre: Vuoropohjainen strategia
Kehittäjä: Firaxis
Julkaisija: 2K Games
Vuosi: 2005
Arvosana (asteikolla 0-10): 9,6
Civilization IV tai lyhennettynä CIV on menestyneen Civilization -sarjan tuorein ja myös eniten muista sen osista eroava osa. Näkyvin ero on täysin uusi ja kolmiulotteinen grafiikka. Kameran saa zoomattua portaattomasti ulos koko planeetan kattavaksi näkymäksi tai lähelle kaupunkien tasolle. Valittavissa on myös ensimmäisestä Civilizationista tuttu ylhäältä alas kulma tai uudempi isometrinen näkymä. Kartalla näkyvä joka ikinen joki, resurssi ja parannus ovat animoituja ja perinteinen kaupunkinäkymä on korvattu sillä että kaikki kaupunkinen rakennukset ja ihmeet näkyvät suoraan kartalla. Grafiikka vaatii toki vääntöä koneelta, mutta grafiikka-asetukset ovat monipuolisesti säädettävissä hitaimmillekin koneille. Kauas zoomatessaan paitsi että pilvet tulevat näkyviin ja valtioiden rajat sekä yksiköt sulautuvat pois näkyvistä, saa kartalle myös erilaisia apunäkymiä, kuten kulttuurien tai uskontojen levinneisyyden. Lisäksi mainiot ihmevideot tekevät paluun.
Pelin suurin pelillinen uutuus on uskonnot. Pelissä on seitsemän maailmanuskontoa: Buddhalaisuus, kristillisyys, juutalaisuus, konfutselaisuus, taolaisuus, islamilaisuus ja hindulaisuus. Jokainen uskonto kytkeytyy jonkin keksinnön keksimiseen ja ensimmäisestä keksinnön tehneestä kansasta tulee uskonnon perustajakansa ja jostain heidän kaupungeistaan uskonnon pyhä kaupunki. Realistisesti vanhimmat uskonnot ovat buddhalaisuus, hindulaisuus ja juutalaisuus, kun taas kristillisyys on uudempi ja islamilaisuus kaikista uusin. Uskonnot leviävät itsekseen nopeinten teitä ja jokia pitkin kaupunkeihin, joissa ei vielä harjoiteta mitään uskontoa, mutta niitä voi levittää myös lähetyssaarnaaja -yksiköillä.
Siinä missä aiemmin temppelien ja katedraalien rakentamisessa ei ollut mitään rajoituksia, CIV:ssä uskonnollisia rakennuksia voi rakentaa vain kaupunkeihin, joissa harjoitetaan jotain uskontoa. Teoriassa yhteen kaupunkiin voi siis rakentaa seitsemän eri uskonnon temppeliä, luostaria ja katedraalia, mutta käytännössä tämä on hankalaa, sillä uskonnon levittäminen kaupunkiin jossa on jo yksi tai useampi uskonto onnistuu vain lähetyssaarnaajilla ja silloinkin onnistuminen on arpapeliä. Omistaessaan jonkin uskonnon pyhän kaupungin, pystyy pelaaja näkemään kaikkien sen uskonnon kaupunkien ympärille, sekä rakentamaan pyhään kaupunkiin sen uskonnon pyhän ihmeen suuren profeetan synnyn kautta.
Valtakunnallisesti uskonnot antavat kaupungeille eri bonuksia riippuen valtion virallisesta uskonnosta sekä valtion poliittisesta suhtautumisesta uskontoon. Valtionuskonnon voi myös jättää valitsematta tai harjoittaa vapaa uskonto -politiikkaa, jolloin kaikki ei valtionuskontoa harjoittavat kaupungit saavat bonuksia. Toisaalta teokraattisessa yhteiskunnassa valtionuskontoa harjoittavat kaupungit saavat bonuksia eivätkä muut uskonnot leviä lainkaan pelaajan kaupunkeihin. Samaa uskontoa valtionuskontonaan käyttävät kansat ovat ystävällismielisempiä toisiaan kohtaan, kun taas eri uskontoa harjoittavat naapurit voivat närkästyä jatkuvasta ”vääräuskoisuudesta” ja julistaa pyhän sodan. Pyhän sodan julistaminen pelissä ei kuitenkaan ole mitenkään vain esim. islamin yksioikeus.
Vanhat kaiken määräävät hallitusmuodot on heitetty roskakoppaan ja hallitusmuoto muodostetaan nyt monesta yhteiskunnan peruspilarista Alpha Centaurin tapaan. Kolmen pilarin ja neljän vaihtoehdon sijaan CIV:ssä on viisi vaihtoehtoa jokaista viittä pilaria kohtaan: Hallinto, laki, työvoima, talous ja uskonto. Hallintomuotoja ovat Alpha Centaurin tapaan mm. poliisivaltio ja yleistä äänioikeutta harjoittava demokratia. Lakivaihtoehdot vaihtelevat kehityksen mukaan barbarismista sananvapauteen ja työvoima saadaan esim. orjavoimalla tai kastijärjestelmästä. Talouden voi hoitaa mm. merkantilismilla, vapailla markkinoilla tai valtionomistuksella. Uskontoa voi käsitellä jo mainittujen vapaan uskonnon ja teokratian lisäksi, pakanallisesti, pasifistisesti tai järjestettynä uskontona. Kaikkia osia voi yhdistellä vapaasti ja kaikki ovat osat kaikkien kansojen valittavissa, toisin kuin Alpha Centaurissa. Monitasoisuutensa ansiosta poliittiset valinnat vaikuttavat nyt entistä useampaan alueeseen, mutta ne eivät enää aiheuta mitään rajoituksia. Ainoastaan emansipaatio aiheuttaa levottomuutta kansoissa, joiden politiikkaan se ei kuulu. Jokaisen valinnan ylläpito maksaa joka vuoro joko mitään, vähän, jonkin verran tai paljon, ja kustannukset kasvavat valtion koon kasvaessa.
Rajoitetuiden hallitusmuotojen lisäksi pelistä on poistettu monia muita ominaisuuksia, kuten saasteet, korruptio ja mellakat, mutta ne on sulautettu sulavasti uusiin ominaisuuksiin, kuten kaupunkien terveys. Jotkin rakennukset, kuten saastuttavat tehtaat laskevat kaupungin terveyttä ja toiset kuten sairaalat ja akveduktit parantavat sitä. Monet maastosta löytyvät resurssit, kuten kala, vehnä ja karja parantavat terveyttä, kun taas viidakko ja tulvasuisto huonontavat sitä. Myös monet poliittisen valinnat vaikuttavat terveyteen, kuten ympäristöystävällinen talous, joka lisää terveyttä kaupungeissa ja saa viidakot ja metsät tekemään ihmisistä iloisempia.
Edeltäjästään poiketen kaikki kartalta löytyvät resurssit ovat nyt kaupattavissa eikä niiden haalimiseksi enää riitä pelkkä tie. Pelissä on valtava määrä uusia maastoon rakennettavia parannuksia, joista suurin osa liittyy resurssien hallintaan. Saadakseen esim. rautaesiintymän käyttöönsä tulee sen ruutuun tien lisäksi rakentaa kaivos. Uusia parannuksia ovat mm. plantaasi, leiri, laidunmaa ja louhimo. Suurimman osan näistä voi rakentaa vain yhden tai useamman resurssin päälle, kuten merellisiin öljyesiintyviin soveltuva öljynporauslautta tai mm. sokeria, banaaneja tai silkkiä kasvattava plantaasi. Toiset parannukset taas sopivat vain tiettyyn maastoon, kuten jokien varsille rakennettava vesimylly tai metsien tuotantoa parantava hakkuumaja. Merelle rakennettavat parannukset voi tehdä vain siihen soveltuvilla meriyksiköllä. Jokainen parannus aina teistä ja maatiloista lähtien kehitetään keksintöjen myötä ja myös osa resursseista menettää tehonsa kehityksen edetessä. Esimerkiksi teollistumisen keksiminen tekee norsunluun hyödyttömäksi. Jotkin ihmeet, kuten Broadway ja Hollywood, tuottavat rakennuskaupunkeihinsa keinotekoisia resursseja, kuten hittimusikaaleja ja -elokuvia. Rautatiet eivät enää mahdollista loputonta liikkumista, vaan ne vain nopeuttavat liikkumista kymmenkertaisesti.
Monet resursseista tuplaavat tiettyjen ihmeiden tai projektien rakentamisnopeuden. Esimerkiksi Pyramidit ja Stonehenge rakentuvat nopeammin kivien avulla ja Parthenon sekä Hagia Sofia marmorin avulla. Ihmeet on jaettu maailmanihmeisiin ja kansallisiin ihmeisiin sekä projekteihin. Kansallisia ihmeitä ja projekteja voivat kaikki kansat rakentaa yhden valtakuntaansa. Kansalliset ihmeet toimivat ennakkovaatimuksinensa Civilization III:n tavoin ja projekteja ovat avaruusaluksen osien lisäksi mm. Apollo ohjelma sekä Manhattan projekti ja internet, jonka rakennusvauhti kaksinkertaistuu kuparin avulla.
Kansalliset ihmeet ja maailmanihmeet toimivat muuten kuin ennekin, mutta nyt ne lisäävät erilaisten suurten henkilöiden syntymisen todennäköisyyttä rakennuskaupungeissaan. Jokaisessa kaupungissa voi ilman ihmeitäkin syntyä suuria henkilöitä myös tavallisten - erityisesti kulttuurillisten - rakennusten sekä kaupungin spesialistien vaikutuksesta, mutta ihmeet lisäävät tätä todennäköisyyttä paljon. Uusia spesialisteja ovat mm. viihdyttäjän korvaavat artisti ja pappi sekä insinööri ja kauppias. Suuren henkilön syntyessä on hän joko suuri profeetta, taiteilija, insinööri, keksijä tai kauppias riippuen kaupungin ihmeistä ja muista syntymisen todennäköisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Suuret henkilöt voivat alastaan riippuen esim. rakennuttaa pyhän rakennuksen jonkin uskonnon pyhään kaupunkiin, tuoda pelaajalle ilmaisen keksinnön tai tehdä kauppamatkan. Kaikki suuret henkilöt voivat myös asettua johonkin kaupunkiin asumaan nostamaan sen tuotantoa ja kahden suuren henkilön yhteisvoimilla voi aloittaa jonkun aikaa kestävän ja tuotantobonuksia antavan kansansa kukoistuskauden.
Suurin taktinen uudistus on se, että yksiköillä ei enää ole erillistä hyökkäys ja puolustusarvoa vaan yhteinen voima -arvo. monet yksiköt saavat silti erilaisia bonuksia, jotka auttavat niitä erikoistumaan puolustukseen tai hyökkäykseen. Yksiköiden voima-arvo vähenee yksikön kärsiessä vahinkoa taistelussa. Yksiköiden kerätessä kokemusta saa pelaaja aina tietyn rajapyykin ylittyessä valita yksikölle jonkin ylennyksen tuoman ominaisuuden, kuten voiman korotus kymmenellä prosentilla tai kahdenkymmenen prosentin bonuksen kukkuloilla puolustaessa. Ylennysten kasaantuessa tulee yhä parempia ylennyksiä valittaviksi, kuten kolmenkymmenen prosentin bonus kukkuoloilla puolustaessa sekä nopeampi liikkuminen kukkuloilla, molemmat yhdellä ylennyksellä. Vaikka valittavissa olevat ylennykset riippuvat yksikön tyypistä ja pääasiallisesta käyttötarkoituksesta, on mahdollisia valintoja silti aina todella paljon, yhteensä yli neljäkymmentä.
Civilization III:een ja sen lisäosiin verrattuna ainoa uusi kansa on malilaiset ja kansoja on vain 18, mutta nyt monilla heistä on kaksi eri johtajaa joista valita. Erikoisominaisuudet eivät enää ole kansoista vaan johtajista riippuvaisia. Yhden kansan molemmilla johtajilla on keskenään kaksi täysin eri erikoisominaisuutta tai yksi yhteinen ja yksi eri. Uusia ominaisuuksia ovat mm. kulttuurin tuotantoa lisäävä luova ja anarkian eliminoiva henkinen. Lisäksi yksiköt puhuvat nyt reaaliaikastrategiapelien kuten Age of Empires III -tyyliin omalla kielellään kun niitä klikkaa tai käskee. Rauhan aikana eri kansojen yksiköt voivat olla yhtä aikaa samassa ruudussa ja avoimet rajat -sopimuksen ollessa voimassa yksikkönsä voi viedä vaikka vastustajan kaupunkeihin. Jokaisella yksiköllä on nyt värin lisäksi myös jokaisella kansalle ainutlaatuinen lippu mukanaan.
CIV on kaikista tähänastisista Civilization peleistä helposti muokattavin ja asetuksiltaan monipuolisin. Mukana tulee kattava skenaarioeditori ja XML kieltä osaavat voivat muokata peliä sen käyttöliittymästä alkaen. Vaikeustasoja on entistä enemmän sekä helpossa että vaikeassa päässä ja satunnaiskartan tyypin voi valita todella useasta vaihtoehdosta. Mm. litteän maailman tai vaihtoehtoisen maapallon simulointi on mahdollista, jolloin kartan länsi ja itärajat ovat läpäisemättömät tai kaikki kansat aloittavat pelin ”vanhalta mantereelta”. Sääntöjen muokkauskin on entistä helpompaa ja monipuolisempaa. Toimiva moninpelikin löytyy vakiona. Käyttöliittymä on monta harppausta sujuvampi ja helpompi oppia kuin aikaisemmin, jolloin se oli jo todella sulava. Nyt mm. yksiköitä liikutetaan reaaliaika naksujen tapaan valitsemalla vasemmalla hiirellä ja liikuttamalla oikealla. Kaiken kaikkiaan käyttöliittymä ja koko peli miellyttää hämmästyttävän hyvin sekä aloittelijoita että veteraaneja ja valinnaisesti neuvoja helpoimmalla tasolla antaa itse Sid omalla äänellään ja vaikeammilla tasoilla teksteillään. Tosin jo keskivaikeusasteella pärjääminen vaatii veteraaniltakin tavallista enemmän ponnistelua.
Lyhyesti sanottuna Civilization IV on paras peli ikinä tai ainakin paras strategia peli ikinä. Mahdolliseen viidenteen osaan on jo vaikea keksiä mitään uutta, mutta Sid Meieriltä eivät tunnetusti ideat hevillä lopu kesken. Uusia ominaisuuksia ja elementtejä on jälleen hämmästyttävän paljon edellisiin osiin verrattuna ja monta aiemmin hyväksi koettua asiaa on poistettu, mutta samalla sulautettu osiksi uusia entistäkin toimivampia konsepteja. Myös monet hyvät ominaisuudet kuten ihmevideota tekevät paluun. Grafiikkakin on vihdoin päivitetty nykyaikaan ja on näyttävyydessään samalla sekä todella hämmästyttävää että informatiivista. Musiikki lumoaa jo alkuvideosta lähtien ja äänet ovat entistä monipuolisempia ja parempia aina lintujen viserryksestä tuulen huminaan ja tykkien kuminaan. Pientenkin vikojen löytämiseen pelistä vaaditaan tehokasta mikroskooppia. Pahin vika on ehkä tehovaatimusten nousu suurien karttojen täyttyessä, mutta ainahan rahalla saa konetta päivitettyä. Hankin pelin pian sen ilmestymisen aikoihin ja leukani tipahti alemmas kuin koskaan aiemmin mitään uutta Civilization peliä kokeillessa, eikä leuan loksahtaminen suinkaan johtunut pelkästään mahtavasta grafiikasta. Itse peliä en ole sen uutuudesta ja muista kiireistä johtuen vielä pelata yhtä paljon kuin Civilization III:a, mutta kirimisvauhti on entistä huimempi ja olen myös harkinnut Warlords -lisäosan hankkimista.
Pelin suurin pelillinen uutuus on uskonnot. Pelissä on seitsemän maailmanuskontoa: Buddhalaisuus, kristillisyys, juutalaisuus, konfutselaisuus, taolaisuus, islamilaisuus ja hindulaisuus. Jokainen uskonto kytkeytyy jonkin keksinnön keksimiseen ja ensimmäisestä keksinnön tehneestä kansasta tulee uskonnon perustajakansa ja jostain heidän kaupungeistaan uskonnon pyhä kaupunki. Realistisesti vanhimmat uskonnot ovat buddhalaisuus, hindulaisuus ja juutalaisuus, kun taas kristillisyys on uudempi ja islamilaisuus kaikista uusin. Uskonnot leviävät itsekseen nopeinten teitä ja jokia pitkin kaupunkeihin, joissa ei vielä harjoiteta mitään uskontoa, mutta niitä voi levittää myös lähetyssaarnaaja -yksiköillä.
Siinä missä aiemmin temppelien ja katedraalien rakentamisessa ei ollut mitään rajoituksia, CIV:ssä uskonnollisia rakennuksia voi rakentaa vain kaupunkeihin, joissa harjoitetaan jotain uskontoa. Teoriassa yhteen kaupunkiin voi siis rakentaa seitsemän eri uskonnon temppeliä, luostaria ja katedraalia, mutta käytännössä tämä on hankalaa, sillä uskonnon levittäminen kaupunkiin jossa on jo yksi tai useampi uskonto onnistuu vain lähetyssaarnaajilla ja silloinkin onnistuminen on arpapeliä. Omistaessaan jonkin uskonnon pyhän kaupungin, pystyy pelaaja näkemään kaikkien sen uskonnon kaupunkien ympärille, sekä rakentamaan pyhään kaupunkiin sen uskonnon pyhän ihmeen suuren profeetan synnyn kautta.
Valtakunnallisesti uskonnot antavat kaupungeille eri bonuksia riippuen valtion virallisesta uskonnosta sekä valtion poliittisesta suhtautumisesta uskontoon. Valtionuskonnon voi myös jättää valitsematta tai harjoittaa vapaa uskonto -politiikkaa, jolloin kaikki ei valtionuskontoa harjoittavat kaupungit saavat bonuksia. Toisaalta teokraattisessa yhteiskunnassa valtionuskontoa harjoittavat kaupungit saavat bonuksia eivätkä muut uskonnot leviä lainkaan pelaajan kaupunkeihin. Samaa uskontoa valtionuskontonaan käyttävät kansat ovat ystävällismielisempiä toisiaan kohtaan, kun taas eri uskontoa harjoittavat naapurit voivat närkästyä jatkuvasta ”vääräuskoisuudesta” ja julistaa pyhän sodan. Pyhän sodan julistaminen pelissä ei kuitenkaan ole mitenkään vain esim. islamin yksioikeus.
Vanhat kaiken määräävät hallitusmuodot on heitetty roskakoppaan ja hallitusmuoto muodostetaan nyt monesta yhteiskunnan peruspilarista Alpha Centaurin tapaan. Kolmen pilarin ja neljän vaihtoehdon sijaan CIV:ssä on viisi vaihtoehtoa jokaista viittä pilaria kohtaan: Hallinto, laki, työvoima, talous ja uskonto. Hallintomuotoja ovat Alpha Centaurin tapaan mm. poliisivaltio ja yleistä äänioikeutta harjoittava demokratia. Lakivaihtoehdot vaihtelevat kehityksen mukaan barbarismista sananvapauteen ja työvoima saadaan esim. orjavoimalla tai kastijärjestelmästä. Talouden voi hoitaa mm. merkantilismilla, vapailla markkinoilla tai valtionomistuksella. Uskontoa voi käsitellä jo mainittujen vapaan uskonnon ja teokratian lisäksi, pakanallisesti, pasifistisesti tai järjestettynä uskontona. Kaikkia osia voi yhdistellä vapaasti ja kaikki ovat osat kaikkien kansojen valittavissa, toisin kuin Alpha Centaurissa. Monitasoisuutensa ansiosta poliittiset valinnat vaikuttavat nyt entistä useampaan alueeseen, mutta ne eivät enää aiheuta mitään rajoituksia. Ainoastaan emansipaatio aiheuttaa levottomuutta kansoissa, joiden politiikkaan se ei kuulu. Jokaisen valinnan ylläpito maksaa joka vuoro joko mitään, vähän, jonkin verran tai paljon, ja kustannukset kasvavat valtion koon kasvaessa.
Rajoitetuiden hallitusmuotojen lisäksi pelistä on poistettu monia muita ominaisuuksia, kuten saasteet, korruptio ja mellakat, mutta ne on sulautettu sulavasti uusiin ominaisuuksiin, kuten kaupunkien terveys. Jotkin rakennukset, kuten saastuttavat tehtaat laskevat kaupungin terveyttä ja toiset kuten sairaalat ja akveduktit parantavat sitä. Monet maastosta löytyvät resurssit, kuten kala, vehnä ja karja parantavat terveyttä, kun taas viidakko ja tulvasuisto huonontavat sitä. Myös monet poliittisen valinnat vaikuttavat terveyteen, kuten ympäristöystävällinen talous, joka lisää terveyttä kaupungeissa ja saa viidakot ja metsät tekemään ihmisistä iloisempia.
Edeltäjästään poiketen kaikki kartalta löytyvät resurssit ovat nyt kaupattavissa eikä niiden haalimiseksi enää riitä pelkkä tie. Pelissä on valtava määrä uusia maastoon rakennettavia parannuksia, joista suurin osa liittyy resurssien hallintaan. Saadakseen esim. rautaesiintymän käyttöönsä tulee sen ruutuun tien lisäksi rakentaa kaivos. Uusia parannuksia ovat mm. plantaasi, leiri, laidunmaa ja louhimo. Suurimman osan näistä voi rakentaa vain yhden tai useamman resurssin päälle, kuten merellisiin öljyesiintyviin soveltuva öljynporauslautta tai mm. sokeria, banaaneja tai silkkiä kasvattava plantaasi. Toiset parannukset taas sopivat vain tiettyyn maastoon, kuten jokien varsille rakennettava vesimylly tai metsien tuotantoa parantava hakkuumaja. Merelle rakennettavat parannukset voi tehdä vain siihen soveltuvilla meriyksiköllä. Jokainen parannus aina teistä ja maatiloista lähtien kehitetään keksintöjen myötä ja myös osa resursseista menettää tehonsa kehityksen edetessä. Esimerkiksi teollistumisen keksiminen tekee norsunluun hyödyttömäksi. Jotkin ihmeet, kuten Broadway ja Hollywood, tuottavat rakennuskaupunkeihinsa keinotekoisia resursseja, kuten hittimusikaaleja ja -elokuvia. Rautatiet eivät enää mahdollista loputonta liikkumista, vaan ne vain nopeuttavat liikkumista kymmenkertaisesti.
Monet resursseista tuplaavat tiettyjen ihmeiden tai projektien rakentamisnopeuden. Esimerkiksi Pyramidit ja Stonehenge rakentuvat nopeammin kivien avulla ja Parthenon sekä Hagia Sofia marmorin avulla. Ihmeet on jaettu maailmanihmeisiin ja kansallisiin ihmeisiin sekä projekteihin. Kansallisia ihmeitä ja projekteja voivat kaikki kansat rakentaa yhden valtakuntaansa. Kansalliset ihmeet toimivat ennakkovaatimuksinensa Civilization III:n tavoin ja projekteja ovat avaruusaluksen osien lisäksi mm. Apollo ohjelma sekä Manhattan projekti ja internet, jonka rakennusvauhti kaksinkertaistuu kuparin avulla.
Kansalliset ihmeet ja maailmanihmeet toimivat muuten kuin ennekin, mutta nyt ne lisäävät erilaisten suurten henkilöiden syntymisen todennäköisyyttä rakennuskaupungeissaan. Jokaisessa kaupungissa voi ilman ihmeitäkin syntyä suuria henkilöitä myös tavallisten - erityisesti kulttuurillisten - rakennusten sekä kaupungin spesialistien vaikutuksesta, mutta ihmeet lisäävät tätä todennäköisyyttä paljon. Uusia spesialisteja ovat mm. viihdyttäjän korvaavat artisti ja pappi sekä insinööri ja kauppias. Suuren henkilön syntyessä on hän joko suuri profeetta, taiteilija, insinööri, keksijä tai kauppias riippuen kaupungin ihmeistä ja muista syntymisen todennäköisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Suuret henkilöt voivat alastaan riippuen esim. rakennuttaa pyhän rakennuksen jonkin uskonnon pyhään kaupunkiin, tuoda pelaajalle ilmaisen keksinnön tai tehdä kauppamatkan. Kaikki suuret henkilöt voivat myös asettua johonkin kaupunkiin asumaan nostamaan sen tuotantoa ja kahden suuren henkilön yhteisvoimilla voi aloittaa jonkun aikaa kestävän ja tuotantobonuksia antavan kansansa kukoistuskauden.
Suurin taktinen uudistus on se, että yksiköillä ei enää ole erillistä hyökkäys ja puolustusarvoa vaan yhteinen voima -arvo. monet yksiköt saavat silti erilaisia bonuksia, jotka auttavat niitä erikoistumaan puolustukseen tai hyökkäykseen. Yksiköiden voima-arvo vähenee yksikön kärsiessä vahinkoa taistelussa. Yksiköiden kerätessä kokemusta saa pelaaja aina tietyn rajapyykin ylittyessä valita yksikölle jonkin ylennyksen tuoman ominaisuuden, kuten voiman korotus kymmenellä prosentilla tai kahdenkymmenen prosentin bonuksen kukkuloilla puolustaessa. Ylennysten kasaantuessa tulee yhä parempia ylennyksiä valittaviksi, kuten kolmenkymmenen prosentin bonus kukkuoloilla puolustaessa sekä nopeampi liikkuminen kukkuloilla, molemmat yhdellä ylennyksellä. Vaikka valittavissa olevat ylennykset riippuvat yksikön tyypistä ja pääasiallisesta käyttötarkoituksesta, on mahdollisia valintoja silti aina todella paljon, yhteensä yli neljäkymmentä.
Civilization III:een ja sen lisäosiin verrattuna ainoa uusi kansa on malilaiset ja kansoja on vain 18, mutta nyt monilla heistä on kaksi eri johtajaa joista valita. Erikoisominaisuudet eivät enää ole kansoista vaan johtajista riippuvaisia. Yhden kansan molemmilla johtajilla on keskenään kaksi täysin eri erikoisominaisuutta tai yksi yhteinen ja yksi eri. Uusia ominaisuuksia ovat mm. kulttuurin tuotantoa lisäävä luova ja anarkian eliminoiva henkinen. Lisäksi yksiköt puhuvat nyt reaaliaikastrategiapelien kuten Age of Empires III -tyyliin omalla kielellään kun niitä klikkaa tai käskee. Rauhan aikana eri kansojen yksiköt voivat olla yhtä aikaa samassa ruudussa ja avoimet rajat -sopimuksen ollessa voimassa yksikkönsä voi viedä vaikka vastustajan kaupunkeihin. Jokaisella yksiköllä on nyt värin lisäksi myös jokaisella kansalle ainutlaatuinen lippu mukanaan.
CIV on kaikista tähänastisista Civilization peleistä helposti muokattavin ja asetuksiltaan monipuolisin. Mukana tulee kattava skenaarioeditori ja XML kieltä osaavat voivat muokata peliä sen käyttöliittymästä alkaen. Vaikeustasoja on entistä enemmän sekä helpossa että vaikeassa päässä ja satunnaiskartan tyypin voi valita todella useasta vaihtoehdosta. Mm. litteän maailman tai vaihtoehtoisen maapallon simulointi on mahdollista, jolloin kartan länsi ja itärajat ovat läpäisemättömät tai kaikki kansat aloittavat pelin ”vanhalta mantereelta”. Sääntöjen muokkauskin on entistä helpompaa ja monipuolisempaa. Toimiva moninpelikin löytyy vakiona. Käyttöliittymä on monta harppausta sujuvampi ja helpompi oppia kuin aikaisemmin, jolloin se oli jo todella sulava. Nyt mm. yksiköitä liikutetaan reaaliaika naksujen tapaan valitsemalla vasemmalla hiirellä ja liikuttamalla oikealla. Kaiken kaikkiaan käyttöliittymä ja koko peli miellyttää hämmästyttävän hyvin sekä aloittelijoita että veteraaneja ja valinnaisesti neuvoja helpoimmalla tasolla antaa itse Sid omalla äänellään ja vaikeammilla tasoilla teksteillään. Tosin jo keskivaikeusasteella pärjääminen vaatii veteraaniltakin tavallista enemmän ponnistelua.
Lyhyesti sanottuna Civilization IV on paras peli ikinä tai ainakin paras strategia peli ikinä. Mahdolliseen viidenteen osaan on jo vaikea keksiä mitään uutta, mutta Sid Meieriltä eivät tunnetusti ideat hevillä lopu kesken. Uusia ominaisuuksia ja elementtejä on jälleen hämmästyttävän paljon edellisiin osiin verrattuna ja monta aiemmin hyväksi koettua asiaa on poistettu, mutta samalla sulautettu osiksi uusia entistäkin toimivampia konsepteja. Myös monet hyvät ominaisuudet kuten ihmevideota tekevät paluun. Grafiikkakin on vihdoin päivitetty nykyaikaan ja on näyttävyydessään samalla sekä todella hämmästyttävää että informatiivista. Musiikki lumoaa jo alkuvideosta lähtien ja äänet ovat entistä monipuolisempia ja parempia aina lintujen viserryksestä tuulen huminaan ja tykkien kuminaan. Pientenkin vikojen löytämiseen pelistä vaaditaan tehokasta mikroskooppia. Pahin vika on ehkä tehovaatimusten nousu suurien karttojen täyttyessä, mutta ainahan rahalla saa konetta päivitettyä. Hankin pelin pian sen ilmestymisen aikoihin ja leukani tipahti alemmas kuin koskaan aiemmin mitään uutta Civilization peliä kokeillessa, eikä leuan loksahtaminen suinkaan johtunut pelkästään mahtavasta grafiikasta. Itse peliä en ole sen uutuudesta ja muista kiireistä johtuen vielä pelata yhtä paljon kuin Civilization III:a, mutta kirimisvauhti on entistä huimempi ja olen myös harkinnut Warlords -lisäosan hankkimista.
Hyvää:+ Todella paljon lisää vanhaa sekä uutta
+ Uskonnot ja hallitusmuodon muodostaminen monesta osasta
+ Vanhoja konsepteja poistettu ja sulautettu osaksi uusia entistä parempia konsepteja
+ Helppo oppia, mutta vaikea hallita mestarillisesti
+ Sopii yhtä hyvin pelisarjan aloittelijoille kuin veteraaneillekin
+ Yhtä aikaa sekä todella hieno että informatiivinen grafiikka
+ Musiikki, äänet ja muokattavuus
+ Skenaarioeditori ja toimiva moninpeli heti mukana eikä vasta lisälevyssä
Huonoa:
- Kovat konevaatimukset erityisesti pitkissä peleissä isoilla kartoilla
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
