maanantai 8. elokuuta 2011

Upgrade(s) complete!

Isosiskoni soitteli eräänä päivänä kysyen neuvoja koneensa päivittämisen suhteen. Koska minäkin olin ollut aikeissa päivittää konettani, päädyimme lopulta semmoiseen ratkaisuun, että myisin omat vanhat osani hänelle (emolevy, prosessori, muistit ja toinen vanhoista näytönohjaimista). Hänen vanhat osansa nimittäin olivat suunnilleen samalla tasolla vanhan koneeni kanssa, poislukien näytönohjain joka oli yli vuoden vanhempi malli. Lisäksi valitulla menettelyllä molemmat saavat koneensa päivitettyä halvemmalla. Siispä käytin osan eräästä töiden osalta hiljaisesta työpäivästä sopivien päivitysosien etsimiseen ja tein tilaukset ennen töistä lähtöä. Tilasin emolevyn (Asus P8P67 LE) Data-Systems Oy:sta ja prosessorin (Intel Core i5 2500K) CDon.com:sta, ja läksin hakemaan Verkkokauppa.comin myymälästä muistia (Kingston HyperX Genesis 2x4GB Dual Channel @1,6Ghz). Osat ovat ykköskuvassa paketeissaan ja kakkoskuvassa niistä purettuina.

Emolevy saapui Kauniaisissa olevaan myymälään noudettavaksi seuraavana päivänä, ja prosessori viikonlopun jälkeen maanantaina lähimpään postikonttoriin. Vaikka prosessorin mukana tuli Intelin valmistama karvalakkijäähdytin, jää se edellisen vastaavan (joka nyt siirtyi siskolleni) tavoin käyttämättä. Huomasin nimittäin että vanhojen Noctuan valmistamien prosessijäähdyttimen ostajat saavat ilmaiseksi sovitussarjan, jolla ne saa kiinni myös LGA 1155 -sarjan emolevyihin. Osan tilaus onnistui tällä lomakkeella, johon yhteystietojen lisäksi tarvittiin kuvat itse jäähdyttimen kuitista, sekä kuva joko 1155-kantaan sopivan prosessorin kuitista tai 1155-kannan sisältävän emolevyn kuitista. Myös kuva laitteesta henkilökortin kera hyväksyttiin omistustodistukseksi. Paketti saapui Itävallasta asti muutamassa päivässä ja sen avulla sain helposti asennettua vanhan NH-UF9 jäähdyttimeni uuteen emolevyyn. Sen jäähdytysteho on riittänyt mainiosti vaikka tehoa prosessorissa onkin huimasti vanhaa enemmän. Neljä ydintä hyrräävät 3,3 gigahertsin vauhdilla, mutta voivat nousta turbomoodissa 3,7 gigahertsiin asti tai ylikellottamalla korkeammallekin.

Tehoeron vanhaan verrattuna huomaakin selvästi, sillä päivityksen myötä kaikki tähän mennessä kokeilemani pelit toimivat täysillä grafiikka-asetuksilla sulavasti, fuck yeah =)! Myös pelitapahtumien tallennus videolle lähes alkuperäisellä laadulla toimii niissä hyvin. Aiemmin pullonkaulana toiminut neljä vuotta vanha prosessori rajoitti syksyllä ostamani näytönohjaimen tehoja, mutta nyt se pääsee täysin oikeuksiinsa. Esimerkiksi ilmaisen viikonlopun myötä kokeilemani tiimivetoinen räiskintäpeli Brink (3. kuva) toimi yllättäen kaikki nupit kaakossa, vaikka se on ensimmäinen kokeilemani peli, jonka suosituksena on Core i5 -prosessori. Osasyynä saattaa olla uusi keskusmuisti, jota on nyt huikeat kahdeksan gigaa, mikä vielä kuutisen vuotta sitten tuntui tavalliselle Windows PC:lle mahdottomalta, kun TKK:lla käytin Unix-koneita joissa oli 16 gigaa. Nyt voisin helposti saavuttaa tuon lukeman asentamalla toisen kahdeksan gigan muistikampaparin. Eikä se edes ole emolevyn maksimi, vaan neljällä kahdeksan gigan kammalla saisi yhteensä 32 gigaa! Lisäksi pääsin huomattavasti 2007 tekemääni päivitystä halvemmalla. Silloin emolevyyn, prosessoriin, ja muistiin hurahti yli 450 euroa, mutta nyt pääsin alle 370 euron, josta voi vielä vähentää siskoltani vanhoista osista saatavat rahat.

Ainoa huono puoli päivityksessä on ajankohta, sillä oli juuri hiljattain asentanut Windowsin uudelleen, ja nyt kriittisten osien vaihdon takia sen joutui tekemään uudelleen. Seiskan asennus tosin sujuu jo rutiinilla, ja onnistuin jopa säilyttämään monien ohjelmien ja pelien asetuksen ynnä muut tiedot kopioimalla vanhat AppData, ProgramData ja Program Files -kansiot takaisin paikoilleen Windowsin asennuksen jälkeen. Siskollani saman toimivuutta ei voinut taata, koska aiempi käyttöjärjestelmä oli vanha kunnon Windows XP ja vieläpä 32-bittisenen versio. Samalla pääsi ikävästi käymään ilmeisesti niin, että hän menetti ostamansa Microsoft Officen kielipaketit. Itse Office oli onneksi tallella erikseen tilattavalla DVD-levyllä, joka todellakin tulee tarpeeseen koska netistä ostoksensa lataamiseen on ilmeisesti aikaa vain naurettavan absurdi 30 päivää! Peleissä tuollaista pelleilyä ei todellakaan ole, vaan digitaalisena esim. Steamista ostetut pelit saa ladattua uudelleen maailman (tai pelin jakelusta vastaavan firman) hamaan loppuun saakka.

Digitaalisista peliostoksista puheen olleen, pelikokoelmani kasvoi jälleen kahdella digi-ostoksella. Pian Steam Summer Camp Sale -ostosten jälkeen yhden päivän erikoistarjoukseen (6,75€) saapui suomalaisen Colossal Order -pelistudion tekemä joukkoliikennesimulaattori Cities in Motion (4. kuva vasemmalla), joka on ollut toivelistallani demon kokeilusta lähtien. Olenkin jo viettänyt lähes 35 tuntia Helsingin, Amsterdamin, Berliinin ja Wienin joukkoliikenneverkkoja rakentaen ja optimoiden. Massiivisilta ruuhkilta en tarmokkaasta optimoinnista huolimatta ole säästynyt :p (4. kuva oikealla alhaalla). Pelissä on mainittuihin kaupunkeihin sijoittuviin kahteentoista skenaarioon jakautuvan kampanjan lisäksi vapaa hiekkalaatikkomoodi sekä karttaeditori, jolla pelaajayhteisö onkin jo luonut lukuisia muita maailman kaupunkeja Tukholmasta Torontoon. Toinen digihankinta on juuri eilen Quakecon -tarjouksesta ostamani Fallout New Vegasin uusin lisäosa Old World Blues (4. kuva oikealla ylhäällä), joka maksoi karvan alle viisi euroa. Molemmat toimivat tietysti sulavasti parhailla grafiikka-asetuksilla, toisin kuin ennen konepäivitystä.

Nyt soi: "Kanye West feat. Dwele - Power" 4:53

torstai 21. heinäkuuta 2011

And Now for Something Completely Different

Vaihteeksi jotain ihan muuta, kuin mitä yleensä blogailen. Olen nimittäin saanut tahtomattani uuden lemminkin: Kuvissa näkyvä Onniksi ristimäni orava(npoikanen?) on vieraillut kämpässäni jo useaan otteeseen parin viime viikon aikana. Kerran se jopa veti rundin koko kämpän ympäri vessaa myöten. Oudon uhkarohkeaa käytöstä, sillä en ole ainakaan suoraan ruokkinut sitä millään, paitsi tänään parilla pähkinällä, jotta sain otettua kaksi viimeistä kuvaa. Muutaman sentin auki oleva parvekkeen ovi riittää kulkuväyläksi tälle kaverille. Olen joutunut sulkemaan oven esimerkiksi suihkuun mennessä, jottei Onni livahda huomaamatta sisälle. Kerran se nököttikin suihkusta tultuani innokkaan näköisenä etutassut ojossa aivan oven ulkopuolella :D!

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Let's Get Physical

Jotta kesäleirillä olisi myös jotain fyysistä toimintaa, niin käydäänpä läpi viime aikojen käpisteltävät lisäykset eri kokoelmiin. Edellisessä blogauksessa listattujen digitaalisten pelien lisäksi ostin myös yhden käsinkosketeltavan pelin. Siinä onkin tavallista enemmän kosketeltavaa, koska kyseessä on Splinter Cell: Conviction -agenttipelin Limited Collector's Edition -versio, johon kuuluu pelin päähenkilö Samuel "Sam" Fisheriä esittävä figuuri (1. kuva). Ennestään hyllystä löytyvät Ezio Auditore, Terminator, Crystal Skull ja Desktop Bouncer saavat Samista uuden leikkikaverin :p (kuva). Fantastic Four vaihtui siis Fabulous Five:ksi :D! Lisäksi itse pelikotelo on Steelbook-mallinen, ja sen sisältä paljastuu pelilevyn ja ohjekirjan lisäksi Soundtrack CD-levy sekä koodit, joilla saa avattua lisäsisältöä itse pelin sisältä. Anttilan Kodin Ykkösessä kierrellessä bongasin tuon keräilyversion nököttämästä yksinään hyllyssä sen verran halvalla hintalapulla (9,95€) varustettuna, etten voinut vastustaa, vaikka itse peli ei koskaan varsinaisesti millään toivelistalla olekaan ollut.

Salaisena agenttina varjoissa hiipiessä on varmasti hyötyä hyvin tilaäänet toistavista laitteista, ja sellaiset kaiuttimethan minulla jo on, mutta nykyiset Philips SHP805-kuulokkeet toistavat vain stereoääniä. Siihen tuli muutos kun jonkun aikaa sitten hankin hyvin aidonoloiseen 5.1 äänitoistoon kykenevät Speedlink Medusa NX 5.1 Gaming Headset -kuulokkeet (2. kuva). Kuulokkeissa on lisäksi mikrofoni, joten yhteistyöpelimoodi toisen agentin kanssa helpottuu myös. Lisäksi pakettiin kuuluu ohje-CD, pikaopas, säilytyspussi, 3.5mm-RCA-adapterit ja USB-virtajohto, jos esim. läppärin USB-paikoista ei irtoa tarpeeksi virtaa. Olen jo pitkään harkinnut juuri näiden kuulokkeiden ostoa. Nyt kun vanhat Philipsini ovat alkaneet osoittamaan ikääntymisen merkkejä, päätin eräänä päivänä marssia Konebox-myymälään, josta Medusan sai halvimmalla. Philipseistä nimittäin on alkanut aina välillä katoamaan osa äänialoista. Onneksi tilanteen saa korjattua vetkuttelemalla liittimen sopivaan asentoon, jotta kontakti syntyy kokonaan eikä osittain. Myös plugin vääntäminen työkaluilla suoremmaksi korjaa tilanteen. Luulenpa tilanteen syntyvän nimenomaan siitä, että joudun usein vaihtelemaan niitä telkkarin ja tietsikan välillä, jolloin liitin vähitellen vääntyy jatkuvasta ulos ja sisään repimisestä. Kun liittimen vääntää suoraksi eikä Philipsejä siirtele laitteesta toiseen, ne toimivat moitteetta. Siksipä ne jäänevät yhä käyttöön, mutta vain TV:n katseluun, jolloin niitä ei tarvitse irrottaa ollenkaan uuden Medusan hoitaessa tietokoneen äänentoiston (ja nauhoituksen). Ja hyvin se tehtävänsä on hoitanutkin. Esim. Left 4 Deadiä pelatessa kuulee lähestulkoon täydellisesti mistä takasuunnasta puskissa piilotellut zombi juoksee yllättäen kohti, jolloin ehtii kääntyä kyseiseen suuntaa ja vähintäänkin tönäisemään raivohullun kauemmas, tai parhaimmassa tapauksessa tähtäilemään rauhassa sen päätä ennen aivojen ampumista pellolle. Myöskään tehosta ei ole puutetta, vaan pikemminkin päinvastoin, sillä sekä kuulokkeiden että Windowsin äänitason joutuu pitämään 20-40% teholla, jotteivät korvat halkea konekiväärin laulaessa.

Zombeista puheen ollen... Splinter Cellin kanssa samasta Kodin Ykkösestä poimin myös kaksi leffaa, joista toinen on täynnä zombeja: Syy jonka takia sinne yleensä lähdin, eli netistä bongaamani 11,95€ tarjouksessa ollut Resident Evil: Afterlifen Blu-ray versio. Samalla DVD-kokoelma kasvoi Monty Pythonin hullu maailma -komedialla. Blu-ray kokoelmaani kasvatti myös aiemmin Prismasta poimimani hupaisa toimintajännäri RED. Samasta Prismasta ostin myös Stargate: Atlantis spin-off TV-sarjan kaikki viisi tuotantokautta, koska ne maksoivat vain 9,95€ kappaleelta. Toinen syy oli Stargate: SG-1 -sarjan yhdeksännen ja kymmenennen kauden osto Anttilasta aiemmin. Ysikausi irtosi samaan 14.95€ hintaan kuin aiemmatkin kaudet, mutta kymppikaudesta jouduin pulittamaan peräti 17,95€, koska en jaksanut odottaa hinnan halpenemista enää hetkeäkään kauemmin. Nyt voin sitten kymppikauden katselun jälkeen siirtyä suoraan Atlantiksen pariin. Tosin periaatteessa olisi pitänyt aloittaa jo SG-1 kasikauden kohdalla, jolloin sarjoja alun perin esitettiin rinnakkain jolloin myös niiden tapahtumat sitoutuivat joissain jaksoissa toisiinsa. Nyt kokoelmastani puuttuvat enää sarjan päätökseksi tarkoitettu Stargate: The Ark of Truth -leffa sekä vaihtoehtoiseen aikajanaan sijoittuvan tarinan kertova Stargate: Continuum -leffa, mutta eiköhän nekin vielä tule ostettua sopivan tarjouksen sattuessa kohdalle. Lisäksi on vielä olemassa kahden kauden verran pyörinyt Stargate: Universe, mutta siitä en vielä nähnyt yhtään jaksoa, enkä aio ostaa sikaa säkissä.

Nyt soi: "Pendulum. feat Liam Howlett - Immunize" 4:36

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Summer Camp!

En todellakaan ole menossa mihinkään halvatun kesäleirille :D, vaan kyseessä on Steam-kaupassa 30.6.-10.7. järjestetty kesäleiriteemainen Summer Camp Sale -alennusmyynti. Miljoonien muiden käyttäjien tavoin sorruin hullunhalpojen tarjousten lumoon: Ostin yhteensä kuusi kokonaista peliä ja neljätoista lisäriä. Listataanpa ne kaikki tähän älyttömän halpoine hintoineen ostopäivän mukaan lajiteltuna.
Joka päivä vaihtuvien tarjousten lisäksi leiriin kuului päivittäin vaihtuvat kesäteemaiset erikoissaavutukset, kuten vaikka palavana veteen pulahtaminen viime kuussa ilmaiseksi muuttuneessa Team Fortress 2:ssa, yli 30 sekunnin sukellus Trinessä tai ilotulituspommin osto Spiral Knights -ilmaispelissä jenkkien itsenäisyyspäivän kunniaksi neljäs heinäkuuta. Pelikohtaisten saavutusten lisäksi yksi jokaisen päivän saavutuksista liittyi jotenkin Steamin toimintoihin. Saavutuksen sai esimerkiksi niinkin helpoista asioista kuin pelidemon pelaamisesta, pelikuvakaappauksen julkaisemisesta, kaverin profiilin kommentoimisesta tai Youtube ja Facebook -tilien linkittämisestä Steamin kanssa. Itse onnistuin keräämään tarjolla olevista 72 saavutuksesta viisitoista (2. kuva), joista kymmenen liittyi Steamin toimintaan ja vain viisi peleihin. Suurin osa pelisaavutuksista nimittäin oli sellaisissa peleissä, joita en omista tai halua hullun halvasta hinnastakaan huolimatta ostaa.

Saavutukset eivät suinkaan olleet pelkkiä egonpullistelua varten, vaan jokainen niistä antoi käyttäjälle yhden arpalipun, joka oikeuttaa kahteen asiaan: Päävoiton arvontaan osallistumiseen sekä jonkin lisäpalkinnoista lunastukseen kolmella lipulla. Päävoiton arvontaan osallistui automaattisesti jokaisella keräämällään arpalipulla huolimatta siitä, kuinka monta niistä käytti lisäpalkintojen lunastukseen. Sata onnellista voittajaa saivat eilen itselleen toivelistansa kymmenen ensimmäistä peliä! Aikanaan myös sellaiset, joita ei ole vielä julkaistu. Löysin lahjoitettujen pelien joukosta kaikki paitsi yhden toivelistani top kympissä olleen pelin (Cities in Motion). Varsin läheltä siis kenties liippasi :p. Lohdutukseksi lunastin alla listatut ja kolmannessa kuvassa ympyröidyt viisi lisäpalkintoa 15 arpalipullani. Valitettavasti suurin osa tarjolla olleista 24 palkinnoista oli saavutusten tavoin peleihin, joita en omista tai halua ostaa ainakaan kovin helpolla.
En (vielä?) omista, Portal 2, Homefront tai Magicka -pelejä, joten niiden palkinnot aktivoituvat vasta sitten aikanaan kun/jos ostan kyseiset pelit. Portal 2 on satavarma nakki, kunhan hinta on kohdallaan, mutta kaksi muuta saattavat hyvinkin jäädä ostamatta. Homefrontin demoa en vielä ole kokeillut, mutta Magickan vastaavaa kokeilin ja tykkäsin kyllä monesta asiasta, kuten huumorista, hupaisan kuuloisesta mielikuvituskielestä sekä omaperäisestä elementtien ketjuttamisella toimivasta taikomissysteemistä. Valitettavasti myös turhauduin pääosin suunnittelumokista johtuvasta vaikeudesta melkoisesti. Esimerkiksi hahmonsa terveyttä nimittäin ei näe kuin pienenpienestä palkista, joka taistelun keskelle hukkuessaan aiheuttaa liian usein kuoleman, kun ei huomaa olevansa parannusloitsun tarpeessa.

Mutta ei sen enempää palkinnoista ynnä muista, vaan nyt puhutaan itse varsinaisista ostoksista. Suurimassa osassa hankinnoista syynä on halvan hinnan lisäksi saatavuus pelkästään digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat ilman jo omistamaani alkuperäistä emopeliä toimiva lisäosa Red Alert 3: Uprising, toimintahyppely Lara Croft and the Guardian of Light lisäosineen sekä kaikki lisäsisällöt Civilization V, Fallout: New Vegas ja Just Cause 2 -peleihin. Käsin kosketeltavassa muodossa etsivä löytäisi Star Wars: Knights of the Old Republic -roolipelin, Torchlight -luolastomättöpelin sekä ajan kelauksella kikkailevan Braid -hyppelypelin, mutta niistä ensimmäinen on varsin harvinainen (ja siten melko kallis niin vanhaksi peliksi), ja jälkimmäiset vain olivat niin pirun halpoja koteloversioihin verrattuna, etten voinut vastustaa tarjouksia. Räiskintää ja roolipeliä sekoittava Borderlands sen sijaan on erikoistapaus. Aiemmista blogauksista saatatte muistaa, että omistan jo pelin normiversion sekä kaksi ensimmäistä lisäosaa. Game of the Year -versio sisältää niiden lisäksi kaksi puuttuvaa lisäosaa, The Secret Armory of General Knoxx ja Claptrap's Robot Revolution, joita ei myydä kahden ensimmäisen lisärin tavoin kouriintuntuvassa muodossa ollenkaan. Koska aiemmin ostamani koteloversio Borderlandsistä ei ole Steam-yhteensopiva, ei siihen myöskään voi ostaa lisäosia muualta kuin suoraan Gearbox Software:n sivuilta eli Steamin kesäleiritarjousta selvästi kalliimmalla. Jos olisin tiennyt sen sekä kuinka mahtava ja koukuttava peli onkaan kyseessä, olisin aikanaan odottanut GOTY-version ilmestymistä ja ostanut sen koteloversion mahdollisimman pian. Mutta onneksi sentään pääsin kaikki ostokset yhteen laskettuna yhä alle uutuuspelihinnan, ja nyt sain uusien lisäosien lisäksi hyvän syyn pelata peli jo kolmannen kerran läpi: Steam ja sen kaikki ihanuudet, kuten saavutukset ynnä muut. Kuten viimeisestä kuvasta näkee, onnistuinkin jo yllättäen avaamaan silmänräpäyksessä 24 saavutusta, kun latasin vanhan normiversiolla tehdyn tallennuksen. Täällä pitämäni kirjanpidon mukaan niitä olisi kertynyt 48, joten ihan täysin yhteensopiva tallennus ei ollut. Samasta kuvasta ilmenee myös, että olen viimeisen kahden viikon sisällä pelannut todella montaa eri Steam peliä. Tästä on kiittäminen tietysti kesäleiriä, jonka ansiosta olen pelannut useita demoversioita (merkattu vihreällä), juuri hankittuja pelejä (sinisellä) sekä sellaisia pelejä, joista oli mahdollista ansaita saavutuksen kautta arpalippu arvontaan (keltaisella). Ainoastaan Duke Nukem Forever ja Just Cause 2 eivät varsinaisesti sovi mihinkään mainituista kolmesta kategoriasta. Just Cause 2:sessa aloitin juuri uuden lisäsisällön tuomalla innolla toisen läpipeluukerran korkeimmalla vaikeustasolla. Saman tempun tein Duken kanssa aiemmin ihan ilman mitään lisämotivaattoria, paitsi tietysti läpipeluusta saatava Damn, I'm Good -niminen saavutus B)... :D!

Nyt soi: "Alexis Jordan - Happiness" 4:03

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Hail to the King, Baby!

Machojen muskelisankareiden kiistaton kunkku Duke Nukem on tehnyt ikuisuuden odotetun paluun pelimaailmaan perjantaina vihdoin ilmestyneessä Duke Nukem Forever -pelissä. Vaikea uskoa että pelin 15-vuotinen tuskainen kehitystaival on vihdoin ohi. "What? Did you think I was gone forever?" vitsailee itse Dukekin pelin trailerissa. Bongattuani Verkkokauppa.comista hyvän tarjouksen, teki Duke paluun myös meikäläisen pelikokoelmaan… "I'm back, baby!" lohkaisee Duke ytimekkäästi pelin alkuvideossa. Verkkokauppa nimittäin myy pelin Duke's Kick Ass Edition -erikoisversiota samaan hintaan kuin tavallista versiota. Siihen kuuluu pelin lisäksi 3D-juliste ja -lasit, sekä muutamia pelin sisäisiä huvittavia ja hyödyllisiäkin lisäoptioita. Kaupasta noudettuna hinta olisi 41,90€, mutta Ahvenanmaan kautta verottomana suoratoimituksena sen saa neljä ja puoli euroa halvemmalla. Tilasin pelin ennakkoon viime tiistaina ja se kolahti perjantaina puolilta päivin postilaatikosta. Loppupäivä etätyöskentelyn parissa olikin sitten varsinaista kellon tuijotusta, että koska voi lopettaa duunit ja käydä pelin kimppuun! Positiivisena yllätyksenä huomasin takakannen pienestä präntistä, että peli vaatii Steamin toimiakseen. Sitä voisi kyllä ihan hyvin mainostaa kannessa kissankokoisin kirjaimin, kuten Games for Windows (LIVE) -pelien tapauksessa tehdään. Varsinkin siksi, että Steam tarjoaa paljon GFW(L):ää useampia ja parempia ominaisuuksia.

Peli alkaa hauskan ironisesti siten, että pelaajan tulee hoidella vuonna 1996 ilmestyneen Duke Nukem 3D loppupomovastus päiviltä, minkä jälkeen selviää, että kyse olikin vain Duken edellisestä maailmanpelastusoperaatiosta tehdystä pelistä. "What about the game, Duke? Was it any good?" kysäisee Duken teräspalleja pelisession aikana hoivannut typykkä. "Yeah, but after 12 fucking years it should be!" vastaa Duke ironisesti. Viikonlopun aikana pelasin tarinan läpi, ja pelistä jäi hyvä maku suuhun. Toki pelissä on vikansa eikä sisältö todellakaan oikeuta noin pitkää kehitysaikaa, mutta vanha tunnelma on läsnä ja siihen on saatu ängettyä yllättävän paljon vuosien aikana ennakkopätkissä nähdyistä tapahtumapaikoista ynnä muista. Matkan varrella vastaan tulee monia hauskoja erityisesti peleihin keskittyviä populaarikulttuuri viittauksia. Pelit kuten Borderlands, Dead Space (2. kuva), Halo, Half-Life ja jopa vanha kunnon Mario Brothers saavat osansa. Kolmen ensimmäisen viittauksen löytäminen palkitaan jopa saavutuksella. Joitain Duke Nukem 3D:stä tuttuja ominaisuuksia on karsittu, kuten avainkorttien kanssa pelleily, ja toisia taas modernisoitu, kuten itsestään palautuva terveys sekä vain kahden pääaseen kantaminen kymmenen sijaan.

Toki uusia ominaisuuksiakin on liuta, joista merkittävimpiä lienevät erilaisilla ajoneuvoilla päristely (3. kuva) sekä maksimiterveyden kasvatus tekemällä Duken egoa pönkittäviä toimintoja, kuten esimerkiksi pomovastuksen nöyryytys käyttämällä sen kasseja nyrkkeilysäkkinä, painojen nostelu tai alastonkuvien katselu. Steamiin laittamistani kuvakaappauksista näkeekin varsin hyvin kuinka alastomuuden osuus on kasvanut huomattavasti Duken edelliseen seikkailuun verrattuna. Lisäksi siinä missä Duke Nukem 3D:ssä avaruusolioiden munimisalustaksi vangitseman naisen tappaminen toi lisäharmia paikalle ryntäävien vihollisten muodossa, Foreverissä vankien tappaminen onkin hyödyllistä, sillä muuten heidän mahastaan purskahtaa pian Alien -tyyliin luita pieniä vihulaisia. Mutta Duke Nukemille jos jollekin tällaiset huvittavan ja hirvittävän rajamailla tasapainoilevat ylilyönnit ovat sallittuja. Ronski läpänheitto sujuu tuttuun tiheään tahtiin paitsi Dukelta, myös muutamalta sivuhahmoilta, jotka kiroilevat kuin känniset merimiehet.

Duken lisäksi pelikokoelmani laajeni hiljattain Ezio Auditore Da Firenzen uusimalla seikkailulla, eli Assassin's Creed: Brotherhood -pelillä. Poimin sen uusimman Pirates of the Caribbean -leffan katselun jälkeen Sokoksesta, jossa oli paitsi 15 % alennus asiakasomistajapäivien myötä, myös 30 % loppuunmyyntialennus monista peleistä ja leffoista. Harmi vaan ettei alennuksia voinut yhdistää. Brotherhoodin läpipeluuseen hurahti monta viikkoa, kun jo pelkkä yksinpeli tarjosi lähes 50 tuntia laatuaikaa. Ezion trilogian päätösosan, eli E3-messuilla juuri virallisesti julkaistun ja marraskuussa ilmestyvän Assassin's Creed: Revelations -pelin tuloa odotellessa kelpaa salamurhata kanssapelaajia Brotherhoodin moninpelissä. Samasta Sokoksen alennusmyynnistä poimin leffakokoelmaan pelielokuva Prince of Persia: Sands of Timen blu-raynä. Vaikka katselinkin leffan melko hiljattain Hulkilta lainatulta DVD:ltä, kelpasi sijoitus tehdä, koska hintaa oli vain 12,96€. Citymarketista tiensä sinilevykokoelmaan löysivät hiljattain myös törttöilykomedia Jackass 3 sekä ennen näkemätön uusintafilmatisointifantasia Liisa ihmemaassa. Molemmissa houkuttimena toimi halpa hinta (14,95€ ja 9,95€), mutta jälkimmäisessä myös upea erikoisjulkaisu. Ilman sitä en välttämättä olisi ostanut leffaa edes puoleen hintaan, kun kyseessä ei ole mikään must see/own -leffa kuten hervoton Jackass.

Reilu viikko aiemmin MatoApina HQ:ssa pidetyssä leffaillassa ollessamme ruokaostoksilla Itäkeskuksen Citymarketissa, kasvatin myös DVD-kokoelmaa peräti seitsemällä leffalla (5. kuva). 20 euron hinnalla sai valikoida seitsemän ohuessa kotelossa olevaa Nordisk Film -yhtiön levittämää leffaa Leffasuosikkini -nimiseen boksiin. Yksittäishinnaksi tuli siis ainoastaan noin 2,86€ per leffa. Erikseen ostettuna hinta olisi ollut 4,95€ kappaleelta, mikä ei olisi tullut kysymykseenkään, sillä boksin nimestä huolimatta mistään huippusuosikeistani ei ole kyse. Ja ohuet kotelon olisivat sitä paitsi näyttäneet rumilta yksinään normaalikokoisten joukossa. Nyt ne ovat siististi omassa boksissaan. Kauhugenreä boksissa edustaa yllättävän hyvä pelifilmatisointi Silent Hill sekä varsin hyytävät japsikauhun jenkkiversiot Kauna 1 & 2. Toimintaa edustavat mainio sci-fitrilleri Cubic, mukiinmenevä trilleri Panttivanki, sekä uutena tuttavuutena Hulkin suosittelema kinkkileffa Red Cliff. Viimeisenä muttei vähäisimpänä komediaa edustaa räävitön Brüno. Esimerkillisesti kaikissa paitsi Kauna 2:ssa on tavallisen Dolby Digitalin lisäksi tarjolla yleensä ylivertainen DTS-ääniraita. Yhtään noista leffoista emme katsoneet kyseisessä leffaillassa, vaan leffoiksi valikoituivat uudemmat teokset, kuten viimeksi tammikuussa teatterissa nähty mainio vauhtipläjäys Green Hornet, naurettavan raaka ja seksistinen Piranha 3D (Duke tykkäisi :D, kuten minäkin komediamielessä :p) sekä vanhempi scifihömppä Soldier. Jälkimmäisen huonous laski arvostustani mm. sen ohjannutta Paul W.S. Andersonia sekä sivuroolissa nähtyä Michael Chiklisiä kohtaan. Mutta leffan ilmestymisestä on jo pieni ikuisuus (ei tosin niin pitkä kuin Duke Nukem Foreverin kehityksen alkamisesta :D), ja jostainhan kaikkien on aloitettava. Ei se tähtirooli kaikilla osu heti tai kymmenennelläkään yrittämällä kohdalle :p.

Nyt soi: "The Prodigy - Invaders Must Die" 4:55

tiistai 26. huhtikuuta 2011

The Humble Bundle And Other Stumbles

Tulipa tuossa vajaa kaksi viikkoa sitten tehtyä elämäni toinen peliostos, joka on pelkkiä ykkösiä ja nollia (ensimmäisen ollessa Left 4 Dead 2). Törmäsin nimittäin peliuutiseen, jossa kerrottiin The Humble Frozenbyte Bundle -pelipaketista, josta voi maksaa niin vähän tai paljon kuin itse haluaa, sekä antaa kaiken tai osan summasta hyväntekeväisyyteen. Aiemmin Humble Bundle -paketissa on ollut tarjolla erilaisia indie-pelejä, jotka eivät juurikaan ole kiinnostaneet, mutta nytpä paketissa on pelkästään suomalaisen Frozenbyte -pelistudion pelejä: Ylhäältä päin kuvattu scifiräiskintä Shadowgrounds, sen jatko-osa Shadowgrounds: Survivor, fantasiatasohyppely Trine, sekä vielä kehitteillä oleva tasohyppelypeli Splot.

Lisäksi paketissa on prototyyppiasteelle jäänyt hyllytetty peliprojekti nimeltään Jack Claw sekä soundtrack ja lähdekoodi kolmeen mainituista peleistä ja tasoeditori kahteen. Eniten kiinnostusta pakettiin herätti Trine, jonka pelasinkin jo kahdesti läpi. YouTubesta löytyy hauska video, joka paitsi mainostaa pakettia, myös näyttää kuinka helppoa sen hankinta onkaan. Paketti onkin myyty jo yli 178 tuhatta kertaa. Toisessa kuvassa näkyvät ostojen tilastot sekä suurimmat lahjoittajat. Suurimman hinnan tittelistä ovat kisailleet kaksi kuuluisien indie-hiekkalaatikkopelien luojaa: Minecraftin yksin koodannut Markus "Notch" Persson ja Garry's Modin luoja Garry Newman.

Samalla viikolla kasvatin myös käsinkosketeltavissa olevien pelien kokoelmaa Dead Rising 2 -zombihiekkalaatikkopelin muodossa (3. kuva). Samalla ostin myös Blu-ray version toimintaleffasta The Losers sekä Varta-merkkisen paristolaturin. Kuvassa näkyvät hintalaput tosin eivät pidä paikkansa, sillä paitsi että Prismassa oli tuolloin 15 prosentin alennus kanta-asiakaskortilla, oli Dead Rising kakkosen lähtöhinta netissä mainittu 19,95€ eikä suinkaan lähes viisi kymppiä. Sen hinnaksi tuli siis vaivaiset 16,96 erkkiä ja leffakin maksoin vain 11,01 egeä. Pelin kanssa samanhintaista paristolaturia ei aluperin ollut tarkoitus ostaa, mutta se tuli halvemmaksi kuin ostaa erikseen neljä AA- sekä kaksi AAA-akkua. Aiempi laturini sitä paitsi on välillä reistaillut eikä ole yhtä kompakti kuin tämä uusi. The Losers osoittautui hyväksi valinnaksi, mitä osasinkin odottaa näkemieni trailerien perusteella. Kiinnostus leffaan heräsi jo viime vuonna kun se ilmestyi teatterilevitykseen jenkeissä. Suomen teattereihin sitä ei valitettavasti saatu, mutta eihän kaikkea aina voi saada. Vähän samankaltainen tarina on Dead Rising 2 -peliin heränneen kiinnostuksen takana. Siihen kiinnostus nimittäin heräsi vain Xbox 360 -konsolille julkaistun ykkösosan kautta, jota tuli aikoinaan pelailtua jonkun verran Tontsalla. Kakkosen ilmestyttyä PuuCeelle varsin hyvien arvosteluiden saattelemana, lisäsin sen oitis toivelistalle. Enkä todellakaan ole katunut ostosta, vaikka jatkuvat aikarajat sun muut pienet asiat ovatkin välillä ärsyttäneet, vaan olen pelannut pelin kohta jo kahdesti läpi suorittaen yli puolet saavutuksista. Olen samalla tunkenut Xfire-sivulleni kasan videoita (esimerkki alla) sekä kuvakaappauksia, jotka valottavat pelin sisältöä ummikoille.



Nyt soi: "30 Seconds To Mars - Hurricane" 6:12

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Hullut päivät kevät 2011: Päivä 5

Kuten uumoilin niin, tulipa sitten pidettyä lauantaina välipäivä hulluttelusta. Sen ansiosta sunnuntaina jaksoikin sitten paremmin kierrellä kaupoissa. Sain myös täytettyä asettamani tavoitteen jonkin sopivanhintaisen TV-sarjaboksin löytämisestä.
DVDt ja Blu-ray (1. kuva)
  • Desperate Housewives - The Complete Fifth Season ja Lost - The Complete Fifth Season DVD-boksit (Prisma 14,95€ kpl): Näistä kahden loistavan sarjan viidensien tuotantokausien paketeista olin suunnitellut Lost -boksin ostoa, koska sitä oli ollut tuohon hintaan tarjolla useassakin eri kaupassa. Mutta ainoastaan Prismassa oli tarjolla myös Täydelliset naiset -sarjan saman tuotantokauden boksi samaan mainioon hintaan. Yksi mahdollinen ehdokas olisi ollut Stargate SG-1 -sarjan yhdeksäs ja kymmenes kausi, mutta ainoa paikka, josta niitä saisi alle 15 euron on Discshop, mikä tarkoittaa hintaeron tasoittavaa kolmen euron rahtimaksua.
  • Wanted Blu-ray (Anttila 3,99€): Tämän upean toimintaleffan ekstroja pursuava blu-ray versio tuli oikeastaan ostettua jo helmikuun puolella, mutta koska sen blogaaminen pääsi täysin unohtumaan, niin lisäänpä sen esittelyn nyt tähän. Ekstroja siis löytyy yllättävän paljon, joten noin hullun halpaa tarjousta ei todellakaan voinut jättää välistä, vaikka ostinkin DVD-version toissa keväänä. Sen myyn ilomielin jonnekin tai vaikka lahjoitan pois.
Juomat ja sipsit (2. kuva)
  • 4 kpl Coca-Cola (Citymarket 4,99€): Hullunhalpojen hedelmälimujen valikoiman rinnalle tarvitaan tietysti hullunhalpaa "kouka-koulaa". Sitä tosin yleensä joutuu hakemaan Citymarketista Stockmannin sijaan, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus.
  • Hartwall Jaffa veriappelsiini (1,59€): Edellisten Hullujen päivien tapaan veriappelsiinilimonadin osto tuli säästettyä viimeisellä Hullulle päivälle, joka tosin viimeksi oli lauantai eikä sunnuntai.
  • Taffel Hearts ja Hot Rod -sipsit (1,65€ kpl): Sipsitarjousta hyödynsin vielä puuttuvien Hot Rodien ja toisen pussillisen Heartseja muodossa. Osasyynä se mitä aiemmin tuli todettua, eli etteivät jälkimmäiset yleensä kuulu tarjouksen piiriin.
Ruoat ja hygieniatuotteet (3. kuva)
  • Kariniemen kananpojan paistetut sisäfileet (2,50€): Tämän kanaostoksen myötä olen hankkinut Kariniemen broilerituotteita kolmessa eri muodossa - tai neljässä, jos juusto- ja tavalliset nugetit lasketaan erikseen. Paremmuusjärjestys kaikkien kesken on kärjen (hunajamarinoidut suikaleet) ja hännän (tavallisen nugetit) osalta selkeä, mutta kakkossija taitaa mennä jaetuksi sisäfileen sekä juustonugettien välillä.
  • Atria A-lk herkkubroilerinakit (1,10€): Tuttu nakkitarjous oli sekin hiukan kallistunut, mutta hinta on yhä muiden kauppojen normihintaa alempi, joten paketti päätyi hyvillä mielin ostoskoriin.
  • Garofalo Radiatori pasta (1,50€): Lisää hullunhalpaa pastaa, ja vieläpä muodossa jollaista en koskaan ennen ole tainnut syödä. Huono puoli paketissa on tosin se, ettei siinä ole suositeltua keittoaikaa, mutta kyllähän välillä maistelemalla huomaa koska pasta on valmista.
  • Flora kevyt Culinesse (1,50€): Tätä välttämättömiä omega-rasvoja sekä runsaasti A-, D-, ja E-vitamiinia sisältävää kasviöljysekoitusta (tai muiden yhtiöiden vastaavia tuotteita) tulee käytettyä paistamiseen lähestulkoon aina ja leipomiseenkin välillä, joten hullunhalvasta tarjouksesta ei voinut kieltäytyä, varsinkaan kun kyseessä oli yleensä normaalia kalliimpi kevyt versio.
  • Rexona for Men Invisible Ice deodorantti (Prisma 2,29€): Entinen dödö oli lähestulkoon lopussa, mutta Hulluilta päiviltä ei löytynyt aina välillä tarjolla olevaa edullista deodoranttia, joten joudun tyytymään toiseksi halvimpaan eli Prismaan.
  • Garnier Fructis vahvistava shampoo (Prisma 3,99€): Deodorantin tavoin myös shampoo oli vähissä, joten nappasin kilohinnaltaan halvemman isomman pullon Prismasta. Kiertely muissa lähikaupoissa, kuten Citymarketissa ja Stockmannilla, varmisti sen, että Prismassa molemmat puhtaustuotteet olivat halvimpia.
Määrältään neljännen, mutta järjestykseltään viidennen eli viimeisen Hullun päivän ostokset on sitten selostettu. Saalis oli taas varsin hyvä sekä viimeisen päivän että koko Hullujen päivien osalta. Tosin leffoja ym. olisi voinut rahatilanteen salliessa toki ostaa enemmänkin. Syksyn Hulluilla päivillä kenties sitten löytyykin enemmän niitä sopivan hintaisina, kun kesätöiden ansiosta säästössä on enemmän erkkendaaleja (eli euroja ;D). Hulluttelu jatkuu siis taas tuttuun tapaan syksyllä lokakuun alkupuolella!