perjantai 11. toukokuuta 2007

Joulu on taas... ainakin melkein :D!

Tuli tänään ostettua sen verran paljon kaikkea kivaa, että tuntuu siltä kuin olisi Joulu! Ainoastaan sillä erotuksella, että en hankkinut turhia "pehmeitä" paketteja, ulkona ei ole kylmä ja jouduin itse kustantamaan kaiken :D. Useissa eri kaupoissakin tuli käytyä ympäri pääkaupunkiseutua kuten Jouluna konsanaan. Aluksi suuntasin kauppakeskus Arabiassa olevaan Jimm’s PC-Storeen, josta olin tilannut Seagate Barracuda 320GB SATA II kovalevyn (7. kuva) 100kpl tarjouserästä hintaan 76.40€. Nyt on sitten reilusti tilaa uutta 24 megan nettiä varten, joka tosin vieläkin toimii vanhalla rupunopeudella, pirun Elisa!

Kovalevyn noutamisen jälkeen suuntasin DVD tarjousten takia lähintä Giganttia kohti eli Itäkeskukseen. Siellä kävin ensin muutamassa muussa kaupassa ja Anttilasta löytyi jopa 4 uutta DVD leffaa! Ensin näkemättömän Poseidon leffan kahden levyn painos hintaan 12,95€. Hulk kun ei tuota vielä ole hankkinut, niin miksipäs ei. Ihan kelpo leffa se varmaan vähintään on. No seuraavaksi löytyi Tomb Raider Collection hintaan 9,90€, joka tosin kassalla paljastui 9 senttiä kalliimmaksi (2. kuva), törkeää :|… :D! Hinnan lisäksi ostoon houkutteli hieno kiiltävä tuplakotelo, sekä ekstrojen yhden levyn julkaisuiksi yllättävän suuri määrä. Seuraavaksi silmään osui mainion Be Cool komedialeffan kahden levyn versio hintaan 12,95€, joka taas paljastui kassalla olevan vain 5,99€ :o (2. kuva)… loistavaa!

Sitten suuntasin tyytyväisenä sinne Giganttiin tupla-DVD tarjousten perässä, mutta eipä niitä löytynyt yhtään enempää kuin mainoslehdessä olleet versiot, joissa ei oikein ollut mitään sopivaa. No mutta onneksi normaalista tarjouskorista löytyi Vin Dieselin tähdittämän hienon toimintarymistely xXx:n kahden levyn Widescreen Special Edition (3. kuva). Tämä leffa onkin ollut toivomuslistallani jo jonkun aikaa, vaikka olenkin sen jo nähnyt, mutta enpä ole tätä ennen missään nähnyt sen kahden levyn versiota moneen vuoteen tai ainakaan hintaan 6,90€. Unrated versio olisi tietenkin ollut vieläkin parempi vaihtoehto, mutta sitä ei välttämättä enää/edes ole Suomessa myynnissä.

Kävin Gigantissa vielä pelien tarjouskorin läpi. Sieltä löytyi Sid Meier’s Pirates ilman hintalappua, joten pyysin myyjää tarkistamaan sen hinnan: 39€… ei kiitos. Jatkoin kaivamista jolloin silmään osui Command & Conquer: Generals Deluxe Edtion (4. kuva), joka sisältää sekä C&C Genrealsin, että sen Zero Hour lisälevyn. Tähän mennessä olen nähnyt tuon halvemmillaan hintaan 14,95€, joten 9,90€ hintalappu sai tekemään ostopäätöksen. Eikä kaduttanut (ainakaan vielä :D): Mukana tuli paitsi ohjekirja, myös taulukko yksiköistä ja rakennuksista toisin kuin jos olisin erikseen ostanut molempien pelien halpisversiot. C&C Generalshan minulla jo on ”kokoelmassani”, mutta tuollaiset taulukot sun muut (sekä tietysti aito versio) jos jotkin innostavat pelaamaan! Kyllä lähtee :D!

Pitkän ostosreissun päätteeksi palkitsin itseni pekonituplajuustoaterialla Hesburgerissa samalla ihaillen ostoksiani (5. kuva). Ihan kuin olisi Joulu, ilman turhia pehmeitä paketteja ja kylmää säätä :D! Ostosreissu venyi pitkäksi lähinnä sen takia, että autolla kesti ruuhkan takia lähes tunti päästä Munkkiniemestä kauppakeskus Arabiaan :o! Olisi ehkä pitänyt valita sama vähän kauempaa keskustaa kiertävä reitti kuin aiemmin, mutta ainakin tuli tämä uusi reitti todella tutuksi, koska ruuhkassa oli aikaa katsella ympärilleen. Lopuksi vielä pöräytin kehä ykköstä lähes laidasta laitaan kotia lähinnä olevaan suurmarkettiin, josta mukaan tarttui muutama mässy (1. kuva): Pizza Chips sipsejä ja LimuMix karkkeja sekä Jenkki hedelmäpurkkaa etteivät hampaat putoa suusta :D! Limua on vieläkin vähän jäljellä megaleffaillasta ylijääneistä.

Maanantaina viedessäni ohimennen lähetysavun kirpputorille äitini vanhan salkun päätin huvikseen kiertää myymälän läpi. ”Viihdeosastolla” silmään sattui todellinen löytö: Loistavan klassikkopeli Jagged Alliancen CD-versio (6. kuva) priimakunnossa alkuperäisine paketteineen, ohjekirjoineen jne. vain yhden euron hintaan! Mutta tutkittuani pakettia tarkemmin löysin sieltä alkuperäisen kuitin (peli maksoi vuonna 1995 259 markkaa) lisäksi takuupalautusmikälie (:D) tositteen, jossa todettiin ”Levyssä ilmeisesti valmistusvika”. Päätin että eipä yhden euron laitto hyvään tarkoitukseen ole suuri menetys, kun saan joka tapauksessa loistokunnossa olevan pelilaatikon ja ohjekirjan. Kotona sitten kokeilin pelin asennusta ja siinä tosiaan tuli jokin kriittinen virhe. Fiksuna kuitenkin ajattelin sen kenties johtuvan uudesta Windowsista eikä viallisesta levystä, joten ajoin asennusohjelman DOSBoxin kautta ja voilá (:D): Sehän toimi! Itse pelikin toimii kuin unelma ja koska se on CD versio, niin pääsen nauttimaan videoista sun muusta sisällöstä, jota aiemmin ”lähikioskilta” hankkimassani versiossa ei ole - Puhumattakaan vanhan hyvän ajan mentaliteetilla tehdystä kattavasta hienosti kuvitetusta ohjekirjasta. Ja nyt hieno laatikkokin komistaa hyllyäni eli elämä hymyilee :D!

Nyt sitten alan asentelemaan uutta kovalevyä ja odottelemaan innolla sekä netin nopeuden kasvamista, että tilaamani Dark Messiah of Might & Magic pelin kolahtamista postilaatikkoon. Molemmat tosin viivästyvät ainakin viikonlopun yli. Muutenkin blogaukseni jäävät lähiaikoina vähille, sillä paitsi että muutossa pitää kiirettä, niin sänkyni ja muut huonekaluni ovat vielä vanhalla kämpällä kun taas tietsikka täällä uudella, jonne netti muutaman päivän toimimattomuuden saattelemana maanantaina siirtyi (kaksi päivää aiemmin kuin isäni muisti).

Youtube videoista vielä sen verran, että koska minulla on niin monen videon teko kesken, sekä muutama ideakin päässä seuraavia videoita varten, niin ajattelin seuraavaksi tehdä ja julkaista eräänlaisen trailershown tulevista teoksistani! Siihen saattaa tulla pituudesta riippuen myös trailereita vanhoista videoistani... kattellaan :P!

Nyt soi: Radio KLF: "Dancefloor Saints - Ten O'Clock Postman (Venezia Disco Mix)"

sunnuntai 6. toukokuuta 2007

Leffailta Vol. 4: Running Scared

Running Scared
Genre: Toimintatrilleri
Ohjaaja: Wayne Kramer
Pääosissa: Paul Walker, Cameron Bright, Vera Farmiga
Maat: Saksa/USA
Vuosi: 2006
Kesto: 1h 56min
Ikäraja: K-18
Arvosana (0-10): 7,4

Joey Gazelle on mafian rivigangsteri, jonka kujanjuoksu alkaa kun huumekauppa menee poskelleen ja piilokyttä ammutaan. Joey saa tehtäväkseen hävittää murha-aseen kuten tavallista. Hän ei kuitenkaan tee näin, vaan laittaa pistoolin varmaan talteen - henkivakuutus pahojen päivien varalle, Joey tuumii. Gangsterin valitsema piilopaikka ei kuitenkaan ole häävi, ja pian ase katoaa. Joeyn pojan paras ystävä käyttää revolveria kohtalokkain seurauksin ja kohta tuskanhiki virtaa Joey-paran otsalta alas. Hänen on saatava ase takaisin ennen kuin hänen työnantajansa saa kuulla miehen niskuroinnista… Tulikuuma murha-ase matkaa New Jerseyn alamaailman halki ja epätoivoinen mafiakonna tekee kaikkensa saadakseen sen jälleen käsiinsä. Running Scared on aggressiivinen, vauhdikas ja taatusti yllättävä action-leffa, joka lyö katsojalta ilmat pihalle hurjilla käänteillään. Kaupungin öisille kaduille sijoittuva menopala on lastattu ääriään myöten täyteen adrenaliinia ja pääosassa kaasuttaa teräskatseinen Paul Walker (The Fast and the Furious), joka saa kerrankin revitellä kunnolla!

Running Scared alkaa pienen tulevaisuudennäkymän jälkeen tehokkaasti hienolla räiskintäkohtauksella, jossa nähdään pari hienoa hidastusta, syntyy paljon ruumiita ja tietysti lentää litrakaupalla verta. Vaikka elokuva on väkivaltainen, ei veren määrä ole suinkaan ainoa suuri syy K-18 ikärajaan, koska väkivaltaisuuden jälkeen eniten leffassa pistää silmää jatkuva kiroilu. V-sanaa käytetään kaikkiaan 328 kertaa (lunttasin IMDb:stä). Luku tuntuu elokuvan nähneelle alhaiselta, mihin syynä on varmaan sanamuotojen kuten ”fucking” ja ”motherfucker” poisjättäminen laskuista. Erityisesti päähenkilö Joeyn vuorosanoista vähintään joka toinen tuntuu olevan kirosana, mikä saa dialogin kuulostamaan välillä hupaisalta väärällä tavalla. Muuten Paul Walker suoriutuu vääriä ihmisiä suututtaneen epätoivoisen perheenisän roolista hyvin. Monista sivurooleista eniten mieleen jäävät väkivaltaista isää esittävä Karel Roden, Chazz Palminteri likaisen kytän roolissa sekä lipevän naistenmies kätyrin roolissa nähtävä Johnny Messner. Lapsiin sekaantuvan sekopariskunnan vaimon pikkuroolissa esiintyy Lostista tuttu Elizabeth Mitchell.

Kiroilun lisäksi elokuvassa nähdään toki paljon toimintaa tappelun ja ammuskelun muodossa, mutta takaa-ajoja ei yhtään, vaikka nimenomaan pakoon juokseminen olisi sopinut hyvin leffan nimeen. Alun kohtauksen lisäksi ammuskelun tuoksinassa nähdään myöhemmin pari näyttävää hidastusta. Muuten tappelu ja muu toiminta on melko tavanomaista ja tietysti veristä. Jäseniäkin katkotaan muutama, mutta eniten verta vuodatetaan kun päähenkilöä ammutaan useaan kertaan jääkiekolla päin naamaa. Toki hän tuloksena sylkee jäälle ainakin pari litraa verta, mutta jostain syystä hänen naamallaan ei ole hetken kuluttua kuin muutama naarmu, kun sen pitäisi myös olla mustelmilla, nenä poskella, sekä hampaat harvemmassa. Kun tehdään väkivaltainen elokuva, niin kyllä samalla pitäisi sitoutua näyttämään sen aiheuttamat vammat edes puolirealistisesti.

Juoni on vauhdikas sillä toimintaa riittää eikä hitaita hetkiä juurikaan ole, mutta juoni kärsii myös liiankin nopeasta tahdista, monimutkaisuudesta ja jatkuvasta edes takasin hyppelystä. Juoni pyörii välillä ehkä liikaakin lasten ympärillä, mutta toisaalta he tehostavat entisestään elokuvan tiheää ja synkkää tunnelmaa, kun heitä uhkaavat rikollisten lisäksi monet muut pahat kuten juoppo isä sekä sairas pedofiilipariskunta. Pahat saavat kuitenkin tässäkin elokuvassa tavalla tai toisella palkkansa ja loppukin pääsee jonkun verran yllättämään. Running Scared on kokonaisuutena siis kelpo elokuva. Samaa ei ikävä kyllä voi sanoa levyn ekstroista. Yhdessäkään ekstroista ei ole tekstitystä ja näyttelijöiden haastattelu ekstrojen ääni on hoidettu kuulokkeiden kannalta tyhmästi, sillä haastateltavan ääni kuuluu vain toisesta korvasta ja haastattelijan toisesta. Vähemmästäkin saisi kuulovamman.

lauantai 5. toukokuuta 2007

DVD-kokoelmani esittely: Osa XIV

Paycheck
DVD versio: Widescreen
Genre: Sci-fitoimintatrilleri
Ohjaaja: John Woo
Pääosissa: Ben Affleck, Aaron Eckhart, Uma Thurman
Maa: USA
Vuosi: 2003
Kesto: 1h 54min
Ikäraja: K-15
Arvosana (0-10): 8,2

Elokuvien M:I-2 Vaarallinen tehtävä 2 ja Face/Off – Kahdet kasvot arvostettu ohjaaja John Woo esittelee futuristisen trillerin, jossa huikea toiminta ja lumoava jännitys yhdistyvät. Tämä elokuva pitää otteessaan räjähtävästä alusta henkeäsalpaavaan päätökseen asti. Michael Jennings (Ben Affleck) on insinööri, joka on mukana huippusalaisissa projekteissa. Jokaisen projektin jälkeen Jenningsin lähimuisti tyhjennetään, jotta hän ei pysty paljastamaan projektiin liittyviä tietoja. Jenningsin viimeisin komennus oli tehtävä vanhalta ystävältä (Aaron Eckhart): kolmivuotinen sopimus kahdeksannumeroisen palkkion kera. Järkytyksekseen Jennings kuitenkin saa kuulla, että hän oli suostunut luopumaan palkkiostaan, mutta sitten hän saa salaperäisen kirjekuoren, joka sisältää johtolankoja unohtuneesta menneisyydestä. Kauniin tiedenaisen (Uma Thurman) avulla Jennings lähtee selvittämään menneisyytensä mysteeriä.

Ben Affleckin elokuvia pilaavasta taipumuksesta huolimatta hän ei onneksi ole onnistunut pilaamaan Paycheckiä, vaan se on vauhdikas, mielenkiintoinen ja tunnelmallinen sci-fiaiheinen toimintajännäri hyvällä, joskin kliseisellä juonella. Juoni sisältää monia kliseitä aina muistinmenetyksestä ja tulevaisuuden välähdyksistä lähtien maailman pelastamiseen yhden miehen voimin saakka, mutta se toimii yllättävän hyvin, sillä esim. muistinmenetys ja välähdykset eivät olekaan tapahtuneet samoista kliseisistä syistä kuin yleensä, ja niille löytyy myös järkevä selitys. Juoni kulkee hyvin eteenpäin, sillä toimintaa jännitystä ja draamaa on tauoteltu toimivalla tavalla. Läpi elokuvan tunnelma on tiheä ja sitä tehostaa hyvin erilaisiin tilanteisiin valittu ja sävelletty musiikki. Sci-fiä elokuvassa ei valitettavasti juurikaan ole muutaman juonen kannalta olennaisen futuristisen keksinnön lisäksi kovin paljoa. Tosin eipä juonessa missään vaiheessa kerrota mihin aikaan leffa sijoittuu, mutta Minority Reportin, I, Robotin ja The Islandin tavoin olisi ollut kiva nähdä esim. futuristisia autoja kaduilla ajelemassa.

Toimintaa elokuvasta löytyy laidasta laitaan niin tappelua, ammuskelua, räjähdyksiä kuin takaa-ajokin, jossa nähdään muutama hieno kolari ja räjähdys. Ammuskelu ja tappelu ovat monipuolista ja John Woon elokuville uskollisesti näyttäviä, joskin suurilta osin melko tavanomaista. Paitsi naissanakarin osalta, joka ilahduttavasti ei ruikuta koomisesti nurkassa nalkuttaen miessankarin piestessä pahikset, vaan hyppää pian pieksentään mukaan pistäen pahiksia halki poikki ja pinoon lähes samaan tahtiin käyttämällä kekseliäisyyttään. Hieman kliseisenä loppuhuipennuksena lopussa lähes kaikki tuhoutuu komeassa räjähdyksessä. Mutta kyllä komea hyvin tehty räjähdysklisee aina lässähtävän lopun voittaa. Kaikki pääosien esittäjät tekevät tasaista jälkeä ja sivuosissa loistavat koominen Paul Giamatti ja kieroileva Colm Feore. Alussa pikkuroolissa nähdään mm. Todistettavasti syyllinen sarjasta tuttu Kathryn Morris. Ekstroja levyllä on kohtalaisen paljon. Kahden kommenttiraidan lisäksi mukana on seitsemän poistettua kohtausta, yksi vaihtoehtoinen loppu, sekä kaksi mielenkiintoista Making of -dokumenttia elokuvan stunteista ja sen tulevaisuuden maailman suunnittelusta ja luomisesta. Paycheck oli muistaakseni ensimmäinen DVD-leffa, jonka sain vanhemmiltani jolulahjaksi tai merkkipäivälahkaksi yleensä.

perjantai 4. toukokuuta 2007

Uusi peli tilaukseen ja leffaeväät

Huomasinpa MBnetin hintaseurantaa selatessani, että toivomuslistallani sen E3 videon näkemisestä ja demon kokeilusta lähtien ollut Dark Messiah of Might & Magic maksaa Tamperelaisessa Gamelife pelikaupassa nyt jo vain 9,90€! Päätin uteliaisuuttani tutkia kaupan toimitusehtoja ja -kuluja, jolloin huomasin että verkkomaksulla maksaessa kaikki kirjekokoiset paketit (kuten pelit) toimitetaan ilmaiseksi :o! No eipä siinä kauaa kestänyt pistää peli tilaukseen, kun noin halvalla saa ilman toimituskuluja tai monimutkaista rekisteröintiä, FUCK YEAH =)! Viereisessä kuvassahan näkyvät kaikki yllämainitut loistavuudet. Nyt sitten täytyy vaan jaksaa odottaa jopa 10 päivää maanantaista lähtien, sillä kauppa meni tänään jo seitsemältä kiinni. Mutta parhaassa tapauksessa DMoMaM (:D) kolahtaa postilaatikkoon jo maanantaina!


Huomenna siis mennään MatoApinan kanssa katsomaan tänään teattereihin tullut Spider-Man 3, joten toisessa kuvassa ovat leffaevääni. Noista ainoastaan Pringles Cheese & Onion ei ole tuliaisena saatu tai ylijäämää Megaleffaillasta. Innolla odotetaan siis myös SM3:sta, mutta Hesarin NYT -liitteen keskiarvo 2/5 kahdelta arvostelijalta ei kyllä lupaa hyvää. Tosin eivätpä nuo nirppanokat (:D) ole koskaan oikein osanneet arvostaa ison budjetin toimintaleffoja. Joka tapauksessa SM3 tulee lähes sata varmasti olemaan ainakin vapaalipun arvoinen rymistely.

Nyt soi: "Sunblock - I'll be Ready" 2:52

torstai 3. toukokuuta 2007

Leffailta Vol. 4: Borat

Borat
(Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan)
Genre: Komedia
Ohjaaja: Larry Charles
Pääosassa: Sacha Baron Cohen
Maa: USA
Vuosi: 2006
Kesto: 1h 20min
Ikäraja: K-15
Arvosana (0-10): 8,6

Sacha Baron Cohen, HBO:n supersuositun TV-show Ali G:n tähti ja luoja, tuo todella omaperäisen kazakstanilashahmonsa Borat Sagdiyevin ensi kertaa valkokankaalle. Kameramies kintereillään ja asearsenaalinaan purkillinen mustalaisenkyyneliä "suojanaan", Kazakstanin neljänneksi kuuluisin julkkis matkaa US ja A:han tekemään dokumenttia. Siksakatessaan mantereen halki, rakastettava Borat kohtaa tosielämän ihmisiä tosielämän tilanteissa – hillittömin seurauksin – rainassa, joka "saa sinut tipahtamaan turvallesi ja pissaamaan pöksyihisi – kiljuen!" (Philadelphia Weekly)

Siitä lähtien kun näyttelijä Sacha Baron Cohenin tunnetuimmasta hahmosta eli Ali G:stä tehtiin elokuva, olen odottanut elokuvaa myös hupaisasta Borat -hahmosta. Jopa sen verran paljon, että olisin halunnut nähdä Boratin elokuvateatterissa, mutta vapaalippujen määrä sekä MatoApinan into eivät riittäneet. Vaikka itse Borat hahmona ei välttämättä ole yhtä hauska kuin Ali G, aiheuttaa hän sen verran hauskoja tilanteita ja reaktioita ihmisissä, ja elokuva on sen verran taidokkaasti käsikirjoitettu, että se on parempi kuin Ali G Indahouse. Boratin huumori ei perustu ainoastaan ihmisten reaktioihin ja hupaisiin tilanteisiin joihin Borat joutuu käyttäytymisellään, vaan myös hauskoihin käsikirjoitettuihin tilanteisiin, kuten hillitön hotellissa alastomana tapahtuva tappelu Boratin ja hänen managerinsa välillä, joka on yksi elokuvan hauskimmista kohdista. Kyytiä pilkan muodossa saavat myös monet ihmisryhmät kuten juutalaiset, homot ja ääriuskolliset kristityt. Nauruhermoja kutitetaan siis usein ja todella tehokkaasti eikä tylsiä kohtia juurikaan ole. Tosin samasta syystä elokuva on melko lyhyt ja loppuratkaisu on ehkä vähän omituinen, mutta kokonaisuutena se on hillitön komedia joka saa varmaan tosikonkin nauramaan jossain kohtaa. Sekä Cohen että hänen manageriaan esittävä Ken Davitian tekevät loistotyötä puhuessaan keskenään ”kazakstania” ja loput näyttelijöistä ovatkin tavallisia ihmisiä jotka reagoivat aidosti. Ainoastaan Pamela Andersonin esiintyminen leffan loppupuolella vaikuttaa näytellyltä ja etukäteen käsikirjoitetulta. Kazakstanilaiset teksit aina lopputekstejä myöten ovat hauska lisämauste.


keskiviikko 2. toukokuuta 2007

Tuliaisia, jämiä ja lainaleffoja

Vanhemmat saapuivat vähän aikaa sitten Budapestin reissultaan tuoden mukanaan aimo kasan tuliaisia =) (1, kuva)! Nyt on tosin aika suuri riski saada yliannostus mässyistä (:D), koska Megaleffaillastakin jäi yli aika paljon kaikkea (2. kuva). Varsinkin limua, koska Hulkilla oli omat limunsa. Mutta Megaleffailta oli kyllä loistava yleisömenestys (:D), joka todellakin pitäisi järjestää joskus uudelleen =)! Tilaisuuksia ikävä kyllä on tosi harvassa eikä uudessa kämpässä edes voi mölytä samalla tavalla, koska siellä on yksi seinänaapuri. No mutta hauskaa siis oli ja paljon leffoja, ohjelmia sekä lätkää tuli katsottua ja kaikennäköistä MatoApinalla blogattua. Leffoista (Kuokkavieraat, Crank, Borat, Texas Chainsaw Massacre: The Beginning, Nacho Libre & Running Scared) teen arvostelut kunhan jaksan. Crank arvostelu tulikin jo tehtyä Megaleffaillassa ja Kuokkavieraat teen sitten kun sen vuoro tulee DVD-kokoelmani esittelyssä. Mutta nyt tuliaisiin, joita en ole kyllä vielä maistanut, koska söin tosi tuhdin päivällisen ennen kuin vanhemmat saapuivat:

Budapest T-paita: Siinä lukee "Danubian Pirates - We steal only the finest ingredients from around the world". Ihan hauska :D! Kyllä uusi T-paita aina kelpaa.

Kinder Country: Näyttäisi olevan Kinder Maxi, jossa on muroja sisällä. Kuulostaa erittäin hyvältä =)!

Fundy Fizzy Cola: Näyttävät niiltä pehmeiltä sokerikuorrutetuilta irtokarkkikolapulloilta. Kyllä kelpaa!

Tejkaramella: Nämä taas näyttävät semmoisilta hedelmätoffeekarkeilta, jotka tarttuvat välillä hampaisiin. No on niitä silti kiva imeskellä :)!

Napolini: Näyttää joltain Kismet patukan tapaiselta. Kelpaa =)… :D!

Crispy M&M: Sain valita joko näitä tai tavallisia. Otin crispyt koska viimeksi sain kaksi pussia tavallisia. Hyviähän nämä, vaikka eivät kyllä esim. Amerikan pastelleille pärjää.

Maltesers: Paikallinen versio Tupla shotseista. Tai mikä se nyt olikaan se kippo missä oli tuon näköisiä karkkeja? No oli mikä oli, niin hyviä nuo varmaan ovat =)!

Tibi Choco Dragee: Nuo eivät muistuta oikein mitään, mutta ihan hyviä ne varmaan silti ovat.

Leffojakin tuli lainattua Hulkilta ja Tontsalta aimo kasa (3. kuva) ja kun tässä kuussa käydään leffateatterissa katsomassa ainakin Spider-Man 3 ja Pirates of the Caribbean: At World's End, niin Toukokuusta on kehkeytymässä varsinainen leffakuukausi. Bandidas, Basic Instinct 2, Da Vinci koodi, Flightplan, Lucky Number Slevin, The Man, Neljä veljeä, Rocky Balboa, Steven Zissoun vedenalainen maailma & World Trade Center ovat ennennäkemättömiä leffoja kun taas Star Wars Episodi III: Sithin kosto, Superman Returns, Team America - Maailman poliisi ja X-men - viimeinen kohtaaminen ovat sellaisia, jotka olen nähnyt vasta kerran kun kävin ne katsomassa leffateatterissa. Running Scared vain unohtui vahingossa tänne, mutta onhan siitä vielä ekstrat näkemättä. Muuttaakin pitäisi ehtiä kun netti siirtyy (ja 24 megan nopeus alkaa B), FUCK YEAH =)) 9. päivä. Kiirettä siis pitää :'(… :D!

Warning! Mässy and movie overdose imminent :D!

Nyt soi: "Silverblue - Do You Know (Original Mix)" 3:50

tiistai 1. toukokuuta 2007

Leffailta Vol. 4: Crank

Crank
Genre: Toiminta
Ohjaaja: Mark Neveldine, Brian Taylor
Pääosissa: Jason Statham, Amy Smart
Maat: Britannia/USA
Vuosi: 2006
Kesto: 1h 24min
Ikäraja: K-18
Arvosana (0-10): 8,1

Palkkamurhaaja Chev Chelios herää aamulla mahdollisimman ikävissä merkeissä. Tokkuraisena ja lähes liikuntakyvyttömänä hän kuulee kuin usvan läpi Ricky nimisen gangsterin äänen: Chev on myrkytetty nukkuessaan ja hänellä on enää tunti elinaikaa jäljellä. Armoa ei tipu, mutta lisäminuutteja voi ostaa: adrenaliinin erittyminen vereen hidastaa myrkyn vaikutusta. Chev nousee horjuville jaloilleen ja antaa palaa epätoivon vimmalla – tappaja päättää järjestää yhden miehen suursiivouksen Los Angelesin alamaailmassa… Jason Statham, The Transporter- ja Snatch-elokuvista tuttu kovakasvo, esittää pääosaa toimintaelokuvassa, jossa hiekka käy uhkaavasti vähiin väkivallan ammattilaisen tiimalasissa. Kilpajuoksu kuoleman kanssa on kontaktilaji, eikä palkkatappajan tyyliin muutenkaan kuulu turha kursailu. Kun kovat kundit ottavat mittaa toisistaan, kuka kestää kalkkiviivoille asti?

Heti alkuun täytyy kehua Crankin käsikirjoittajien/ohjaajien kekseliäisyyttä. Miten oikeuttaa elokuvan lähes tauoton toiminta ja harvinaisen nopea etenemisvauhti? Käsikirjoittamalla päähenkilö myrkytetyksi aineella, jonka etenemistä hidastaa ainoastaan kehon tuottama adrenaliini. Sananmukainen adrenaliiniriippuvaisuus pakottaa Jason Stathamin hahmon olemaan lähes koko ajan liikkeessä ja tekemään adrenaliinitasoa nostattavia temppuja kuten hillitöntä kaahaamista ja pahisten hakkaamista mössöksi. Toimintaa ja vauhtia siis riittää vaikka muille jakaa. Ehkä jopa liikaakin, koska leffa voisi olla vähän pidempikin. Osittain traaginen loppuratkaisukin aiheuttaa pientä pettymystä. Mutta runsas vauhdikas, näyttävä ja verinen toiminta, muutamat hupaisat tilanteet ja hyvä näytteleminen niin pääosanäyttelijöitä kuin pienemmissäkin rooleissa olevilta näyttelijöitä tekevät leffasta tasaisen nautinnollisen viihdepaketin. Varsinkin kekseliäs juoniasetelma erottaa sen edukseen monista muista toimintaleffoista.