Machojen muskelisankareiden kiistaton kunkku Duke Nukem on tehnyt ikuisuuden odotetun paluun pelimaailmaan perjantaina vihdoin ilmestyneessä Duke Nukem Forever -pelissä. Vaikea uskoa että pelin 15-vuotinen tuskainen kehitystaival on vihdoin ohi. "What? Did you think I was gone forever?" vitsailee itse Dukekin pelin trailerissa. Bongattuani Verkkokauppa.comista hyvän tarjouksen, teki Duke paluun myös meikäläisen pelikokoelmaan… "I'm back, baby!" lohkaisee Duke ytimekkäästi pelin alkuvideossa. Verkkokauppa nimittäin myy pelin Duke's Kick Ass Edition -erikoisversiota samaan hintaan kuin tavallista versiota. Siihen kuuluu pelin lisäksi 3D-juliste ja -lasit, sekä muutamia pelin sisäisiä huvittavia ja hyödyllisiäkin lisäoptioita. Kaupasta noudettuna hinta olisi 41,90€, mutta Ahvenanmaan kautta verottomana suoratoimituksena sen saa neljä ja puoli euroa halvemmalla. Tilasin pelin ennakkoon viime tiistaina ja se kolahti perjantaina puolilta päivin postilaatikosta. Loppupäivä etätyöskentelyn parissa olikin sitten varsinaista kellon tuijotusta, että koska voi lopettaa duunit ja käydä pelin kimppuun! Positiivisena yllätyksenä huomasin takakannen pienestä präntistä, että peli vaatii Steamin toimiakseen. Sitä voisi kyllä ihan hyvin mainostaa kannessa kissankokoisin kirjaimin, kuten Games for Windows (LIVE) -pelien tapauksessa tehdään. Varsinkin siksi, että Steam tarjoaa paljon GFW(L):ää useampia ja parempia ominaisuuksia.
Peli alkaa hauskan ironisesti siten, että pelaajan tulee hoidella vuonna 1996 ilmestyneen Duke Nukem 3D loppupomovastus päiviltä, minkä jälkeen selviää, että kyse olikin vain Duken edellisestä maailmanpelastusoperaatiosta tehdystä pelistä. "What about the game, Duke? Was it any good?" kysäisee Duken teräspalleja pelisession aikana hoivannut typykkä. "Yeah, but after 12 fucking years it should be!" vastaa Duke ironisesti. Viikonlopun aikana pelasin tarinan läpi, ja pelistä jäi hyvä maku suuhun. Toki pelissä on vikansa eikä sisältö todellakaan oikeuta noin pitkää kehitysaikaa, mutta vanha tunnelma on läsnä ja siihen on saatu ängettyä yllättävän paljon vuosien aikana ennakkopätkissä nähdyistä tapahtumapaikoista ynnä muista. Matkan varrella vastaan tulee monia hauskoja erityisesti peleihin keskittyviä populaarikulttuuri viittauksia. Pelit kuten Borderlands, Dead Space (2. kuva), Halo, Half-Life ja jopa vanha kunnon Mario Brothers saavat osansa. Kolmen ensimmäisen viittauksen löytäminen palkitaan jopa saavutuksella. Joitain Duke Nukem 3D:stä tuttuja ominaisuuksia on karsittu, kuten avainkorttien kanssa pelleily, ja toisia taas modernisoitu, kuten itsestään palautuva terveys sekä vain kahden pääaseen kantaminen kymmenen sijaan.
Toki uusia ominaisuuksiakin on liuta, joista merkittävimpiä lienevät erilaisilla ajoneuvoilla päristely (3. kuva) sekä maksimiterveyden kasvatus tekemällä Duken egoa pönkittäviä toimintoja, kuten esimerkiksi pomovastuksen nöyryytys käyttämällä sen kasseja nyrkkeilysäkkinä, painojen nostelu tai alastonkuvien katselu. Steamiin laittamistani kuvakaappauksista näkeekin varsin hyvin kuinka alastomuuden osuus on kasvanut huomattavasti Duken edelliseen seikkailuun verrattuna. Lisäksi siinä missä Duke Nukem 3D:ssä avaruusolioiden munimisalustaksi vangitseman naisen tappaminen toi lisäharmia paikalle ryntäävien vihollisten muodossa, Foreverissä vankien tappaminen onkin hyödyllistä, sillä muuten heidän mahastaan purskahtaa pian Alien -tyyliin luita pieniä vihulaisia. Mutta Duke Nukemille jos jollekin tällaiset huvittavan ja hirvittävän rajamailla tasapainoilevat ylilyönnit ovat sallittuja. Ronski läpänheitto sujuu tuttuun tiheään tahtiin paitsi Dukelta, myös muutamalta sivuhahmoilta, jotka kiroilevat kuin känniset merimiehet.
Duken lisäksi pelikokoelmani laajeni hiljattain Ezio Auditore Da Firenzen uusimalla seikkailulla, eli Assassin's Creed: Brotherhood -pelillä. Poimin sen uusimman Pirates of the Caribbean -leffan katselun jälkeen Sokoksesta, jossa oli paitsi 15 % alennus asiakasomistajapäivien myötä, myös 30 % loppuunmyyntialennus monista peleistä ja leffoista. Harmi vaan ettei alennuksia voinut yhdistää. Brotherhoodin läpipeluuseen hurahti monta viikkoa, kun jo pelkkä yksinpeli tarjosi lähes 50 tuntia laatuaikaa. Ezion trilogian päätösosan, eli E3-messuilla juuri virallisesti julkaistun ja marraskuussa ilmestyvän Assassin's Creed: Revelations -pelin tuloa odotellessa kelpaa salamurhata kanssapelaajia Brotherhoodin moninpelissä. Samasta Sokoksen alennusmyynnistä poimin leffakokoelmaan pelielokuva Prince of Persia: Sands of Timen blu-raynä. Vaikka katselinkin leffan melko hiljattain Hulkilta lainatulta DVD:ltä, kelpasi sijoitus tehdä, koska hintaa oli vain 12,96€. Citymarketista tiensä sinilevykokoelmaan löysivät hiljattain myös törttöilykomedia Jackass 3 sekä ennen näkemätön uusintafilmatisointifantasia Liisa ihmemaassa. Molemmissa houkuttimena toimi halpa hinta (14,95€ ja 9,95€), mutta jälkimmäisessä myös upea erikoisjulkaisu. Ilman sitä en välttämättä olisi ostanut leffaa edes puoleen hintaan, kun kyseessä ei ole mikään must see/own -leffa kuten hervoton Jackass.
Reilu viikko aiemmin MatoApina HQ:ssa pidetyssä leffaillassa ollessamme ruokaostoksilla Itäkeskuksen Citymarketissa, kasvatin myös DVD-kokoelmaa peräti seitsemällä leffalla (5. kuva). 20 euron hinnalla sai valikoida seitsemän ohuessa kotelossa olevaa Nordisk Film -yhtiön levittämää leffaa Leffasuosikkini -nimiseen boksiin. Yksittäishinnaksi tuli siis ainoastaan noin 2,86€ per leffa. Erikseen ostettuna hinta olisi ollut 4,95€ kappaleelta, mikä ei olisi tullut kysymykseenkään, sillä boksin nimestä huolimatta mistään huippusuosikeistani ei ole kyse. Ja ohuet kotelon olisivat sitä paitsi näyttäneet rumilta yksinään normaalikokoisten joukossa. Nyt ne ovat siististi omassa boksissaan. Kauhugenreä boksissa edustaa yllättävän hyvä pelifilmatisointi Silent Hill sekä varsin hyytävät japsikauhun jenkkiversiot Kauna 1 & 2. Toimintaa edustavat mainio sci-fitrilleri Cubic, mukiinmenevä trilleri Panttivanki, sekä uutena tuttavuutena Hulkin suosittelema kinkkileffa Red Cliff. Viimeisenä muttei vähäisimpänä komediaa edustaa räävitön Brüno. Esimerkillisesti kaikissa paitsi Kauna 2:ssa on tavallisen Dolby Digitalin lisäksi tarjolla yleensä ylivertainen DTS-ääniraita. Yhtään noista leffoista emme katsoneet kyseisessä leffaillassa, vaan leffoiksi valikoituivat uudemmat teokset, kuten viimeksi tammikuussa teatterissa nähty mainio vauhtipläjäys Green Hornet, naurettavan raaka ja seksistinen Piranha 3D (Duke tykkäisi :D, kuten minäkin komediamielessä :p) sekä vanhempi scifihömppä Soldier. Jälkimmäisen huonous laski arvostustani mm. sen ohjannutta Paul W.S. Andersonia sekä sivuroolissa nähtyä Michael Chiklisiä kohtaan. Mutta leffan ilmestymisestä on jo pieni ikuisuus (ei tosin niin pitkä kuin Duke Nukem Foreverin kehityksen alkamisesta :D), ja jostainhan kaikkien on aloitettava. Ei se tähtirooli kaikilla osu heti tai kymmenennelläkään yrittämällä kohdalle :p.
Nyt soi: "The Prodigy - Invaders Must Die" 4:55
Peli alkaa hauskan ironisesti siten, että pelaajan tulee hoidella vuonna 1996 ilmestyneen Duke Nukem 3D loppupomovastus päiviltä, minkä jälkeen selviää, että kyse olikin vain Duken edellisestä maailmanpelastusoperaatiosta tehdystä pelistä. "What about the game, Duke? Was it any good?" kysäisee Duken teräspalleja pelisession aikana hoivannut typykkä. "Yeah, but after 12 fucking years it should be!" vastaa Duke ironisesti. Viikonlopun aikana pelasin tarinan läpi, ja pelistä jäi hyvä maku suuhun. Toki pelissä on vikansa eikä sisältö todellakaan oikeuta noin pitkää kehitysaikaa, mutta vanha tunnelma on läsnä ja siihen on saatu ängettyä yllättävän paljon vuosien aikana ennakkopätkissä nähdyistä tapahtumapaikoista ynnä muista. Matkan varrella vastaan tulee monia hauskoja erityisesti peleihin keskittyviä populaarikulttuuri viittauksia. Pelit kuten Borderlands, Dead Space (2. kuva), Halo, Half-Life ja jopa vanha kunnon Mario Brothers saavat osansa. Kolmen ensimmäisen viittauksen löytäminen palkitaan jopa saavutuksella. Joitain Duke Nukem 3D:stä tuttuja ominaisuuksia on karsittu, kuten avainkorttien kanssa pelleily, ja toisia taas modernisoitu, kuten itsestään palautuva terveys sekä vain kahden pääaseen kantaminen kymmenen sijaan.
Toki uusia ominaisuuksiakin on liuta, joista merkittävimpiä lienevät erilaisilla ajoneuvoilla päristely (3. kuva) sekä maksimiterveyden kasvatus tekemällä Duken egoa pönkittäviä toimintoja, kuten esimerkiksi pomovastuksen nöyryytys käyttämällä sen kasseja nyrkkeilysäkkinä, painojen nostelu tai alastonkuvien katselu. Steamiin laittamistani kuvakaappauksista näkeekin varsin hyvin kuinka alastomuuden osuus on kasvanut huomattavasti Duken edelliseen seikkailuun verrattuna. Lisäksi siinä missä Duke Nukem 3D:ssä avaruusolioiden munimisalustaksi vangitseman naisen tappaminen toi lisäharmia paikalle ryntäävien vihollisten muodossa, Foreverissä vankien tappaminen onkin hyödyllistä, sillä muuten heidän mahastaan purskahtaa pian Alien -tyyliin luita pieniä vihulaisia. Mutta Duke Nukemille jos jollekin tällaiset huvittavan ja hirvittävän rajamailla tasapainoilevat ylilyönnit ovat sallittuja. Ronski läpänheitto sujuu tuttuun tiheään tahtiin paitsi Dukelta, myös muutamalta sivuhahmoilta, jotka kiroilevat kuin känniset merimiehet.
Duken lisäksi pelikokoelmani laajeni hiljattain Ezio Auditore Da Firenzen uusimalla seikkailulla, eli Assassin's Creed: Brotherhood -pelillä. Poimin sen uusimman Pirates of the Caribbean -leffan katselun jälkeen Sokoksesta, jossa oli paitsi 15 % alennus asiakasomistajapäivien myötä, myös 30 % loppuunmyyntialennus monista peleistä ja leffoista. Harmi vaan ettei alennuksia voinut yhdistää. Brotherhoodin läpipeluuseen hurahti monta viikkoa, kun jo pelkkä yksinpeli tarjosi lähes 50 tuntia laatuaikaa. Ezion trilogian päätösosan, eli E3-messuilla juuri virallisesti julkaistun ja marraskuussa ilmestyvän Assassin's Creed: Revelations -pelin tuloa odotellessa kelpaa salamurhata kanssapelaajia Brotherhoodin moninpelissä. Samasta Sokoksen alennusmyynnistä poimin leffakokoelmaan pelielokuva Prince of Persia: Sands of Timen blu-raynä. Vaikka katselinkin leffan melko hiljattain Hulkilta lainatulta DVD:ltä, kelpasi sijoitus tehdä, koska hintaa oli vain 12,96€. Citymarketista tiensä sinilevykokoelmaan löysivät hiljattain myös törttöilykomedia Jackass 3 sekä ennen näkemätön uusintafilmatisointifantasia Liisa ihmemaassa. Molemmissa houkuttimena toimi halpa hinta (14,95€ ja 9,95€), mutta jälkimmäisessä myös upea erikoisjulkaisu. Ilman sitä en välttämättä olisi ostanut leffaa edes puoleen hintaan, kun kyseessä ei ole mikään must see/own -leffa kuten hervoton Jackass.
Reilu viikko aiemmin MatoApina HQ:ssa pidetyssä leffaillassa ollessamme ruokaostoksilla Itäkeskuksen Citymarketissa, kasvatin myös DVD-kokoelmaa peräti seitsemällä leffalla (5. kuva). 20 euron hinnalla sai valikoida seitsemän ohuessa kotelossa olevaa Nordisk Film -yhtiön levittämää leffaa Leffasuosikkini -nimiseen boksiin. Yksittäishinnaksi tuli siis ainoastaan noin 2,86€ per leffa. Erikseen ostettuna hinta olisi ollut 4,95€ kappaleelta, mikä ei olisi tullut kysymykseenkään, sillä boksin nimestä huolimatta mistään huippusuosikeistani ei ole kyse. Ja ohuet kotelon olisivat sitä paitsi näyttäneet rumilta yksinään normaalikokoisten joukossa. Nyt ne ovat siististi omassa boksissaan. Kauhugenreä boksissa edustaa yllättävän hyvä pelifilmatisointi Silent Hill sekä varsin hyytävät japsikauhun jenkkiversiot Kauna 1 & 2. Toimintaa edustavat mainio sci-fitrilleri Cubic, mukiinmenevä trilleri Panttivanki, sekä uutena tuttavuutena Hulkin suosittelema kinkkileffa Red Cliff. Viimeisenä muttei vähäisimpänä komediaa edustaa räävitön Brüno. Esimerkillisesti kaikissa paitsi Kauna 2:ssa on tavallisen Dolby Digitalin lisäksi tarjolla yleensä ylivertainen DTS-ääniraita. Yhtään noista leffoista emme katsoneet kyseisessä leffaillassa, vaan leffoiksi valikoituivat uudemmat teokset, kuten viimeksi tammikuussa teatterissa nähty mainio vauhtipläjäys Green Hornet, naurettavan raaka ja seksistinen Piranha 3D (Duke tykkäisi :D, kuten minäkin komediamielessä :p) sekä vanhempi scifihömppä Soldier. Jälkimmäisen huonous laski arvostustani mm. sen ohjannutta Paul W.S. Andersonia sekä sivuroolissa nähtyä Michael Chiklisiä kohtaan. Mutta leffan ilmestymisestä on jo pieni ikuisuus (ei tosin niin pitkä kuin Duke Nukem Foreverin kehityksen alkamisesta :D), ja jostainhan kaikkien on aloitettava. Ei se tähtirooli kaikilla osu heti tai kymmenennelläkään yrittämällä kohdalle :p.Nyt soi: "The Prodigy - Invaders Must Die" 4:55
