Huippusuosittujen Spider-Man – Hämähäkkimies –elokuvien kolmas osa marssittaa valkokankaalle joukon uusia pahiksia sekä uuden naisen Peter Parkerin elämään.Peter joutuu totuttautumaan siihen tosiasiaan, että yhä useampi henkilö tietää hänen salaisuutensa ja että hänen läheisensä ovat jatkuvasti vaarassa. Hankalassa tilanteessa ei ainakaan auta nuori yli-innokas reportteri nimeltä Eddie Brock, joka tempautuu myöhemmin mukaan seikkailuun varsin myrkyllisellä tavalla...Samaan aikaan kaukaisella hiekkarannalla piileskelevä vankikarkuri joutuu kammottavaan onnettomuuteen ja muuttuu muotoaan muuttavaksi Hiekkamieheksi. Ryhtyessään selvittämään tuon omituisen otuksen taustoja Hämähäkkimies törmää uusiin tuttavuuksiin, jotka mullistavat hänen elämänsä peruuttamattomasti. Kaiken kukkuraksi Hämis saa vielä peräänsä muuan ikivihreän haamun menneisyydestään...Elokuvan nimiosassa nähdään edelleen Tobey Maguire ja hänen vastanäyttelijöinään mm. Kirsten Dunst, James Franco, Thomas Haden Church, Topher Grace, Bryce Dallas Howard ja Theresa Russell. Ohjauksesta vastaa edellisten osien tapaan Sam Raimi.
Spider-Man trilogia muistuttaa monelta osin Mission Impossible –trilogiaa. Molempien sarjojen osat ilmestyivät suhteessa suunnilleen samaa tahtia. Mission Impossiblen ensimmäisen ja toisen osan välillä kului neljä vuotta ja kolmas osa oli tekeillä kuusi vuotta. Spider-Man trilogian osalta samat luvut olivat kaksi ja kolme. Molempien ensimmäinen osa oli päähahmoon sekä hänen maailmaansa tutustumista. syvällisen juonen johdattelemana. Toisissa osissa keskityttiin entistä näyttävämpään toimintaan, mikä Mission Impossiblen tapauksessa johti parantumiseen, mutta Spidermanissä "vain" saman loistavan tason ylläpitämiseen. Kolmansissa osissa taas toiminta jäi vähemmälle ja tapahtumat keskittyivät enemmän ihmissuhteisiin. Siksi varsinkin Spider-Man 3 oli kestoltaan edellistä reilusti pidempi. Jopa liian pitkä, koska läpi elokuvan nähtiin useita tylsiä ja juonen kannalta melko merkityksettömiä kohtauksia, jotka olisi hyvin voinut jättää DVD ekstroihin. Lisäksi yhteistä trilogioiden päätösosille on paitsi se, että ne ovat sarjojensa huonoimmat osat, myös se, että ne olivat molemmat pettymyksiä. Mission Impossible tosin oli vain pieni pettymys ja toiselle katselukerralla selvästi parempi kokemus, mutta Spider-Man petti odotukset pahasti. Toivottavasti siinäkin toinen katselukerta lievittää pettymystä.
Spider-Man 3:sen suurin vika on päivänselvä: Turha kestoa liikaa pitkittävä merkityksetön lässytys. Toki kahden edellisen elokuvan jättämät kysymykset oli saatava ratkaistua, joten lässytys oli monelta osin ihan mielenkiintoista kuunneltavaa, mutta kun loppuun päästessään kolmas hämähäkkimies oli herättänyt enemmän kysymyksiä kuin mihin oli ehtinyt vastata, oli pettymyksen melkoinen. Lähivuosiksi suunnitellut neljäs, viides ja varsinkin jopa kuudes osa suorastaan löyhkäävät rahastukselta. Saa nähdä viitsiikö edes nelosta käydä elokuvateatterissa katsomassa. Melkein kaikki yli yhden trilogian pituisiksi venyvät elokuvasaagat pitäisi hoitaa Tähtien sota elokuvien tavoin: Pitkä tai vaikka edes viiden vuoden julkaisuväli ja paluu ajassa taaksepäin… tai vaikka johonkin kaukaiseen tulevaisuuteen.
Läpi elokuvan löytyy myös muutamia pienempiä huonoja puolia joita kririsoidakseen on pakko paljastaa juonitapahtumia. Yksi juonen kannalta merkityksetön on se, kuinka lmeisen syvällisen suhteen Peter Parkeriin ja Harry Osbourneen omaava hovimestarin hahmo ilmestyy kuin tyhjästä ilman minkäänlaista selkoa siitä miten häneen syntyi tällainen suhde. Juonellisesti tärkeä pöyristyttävä hölmöys on Harryn ilmestyminen maisemiin täysissä voimissaan vain hiukan kasvot palaneena, vaikka aiemmin elokuvassa suoraan hänen kasvoillaan räjähti kranaatti ja kohtaus loppui hölmösti paljastamatta mitä tapahtui. Ilmestyessään Harryllä on myös mukanaan uusi lentolaite, jonka synnystä tai alkuperästä ei elokuvassa sanota halaistua sanaakaan, toisin kuin alkuperäisen vihreän menninkäisen kiituri ja Otto Octaviuksen lonkerot, jotka kehitettiin oikeudellisempaan tarkoitukseen.
Löytyy Spider-Man 3:sta toki useita hyviäkin puolia. Näyttävät, joskin liian harvat ja paikoin vähän lyhyeksi jäävät upeilla tehosteilla ryyditetyt toimintakohtaukset sekä hyvät näyttelijät ja hahmot. Pääosan esittäjät Tobey Maguire ja Kirsten Dunst ylläpitävät samaa hyvää laatua kuin aiemmissa osissa, kuten myös heidän hahmonsa ainakin pääosin. Peter Parkerista paljastuu uusia pahoja puolia, kuten liika ylpeys ja itsekehu, joiden ansiosta hän olisi ehkä ajautunut väärille raiteille ilmankin mystisen avaruusmönjän vaikutusta. Monet MJ:n valintojen syyt sen sijaan jäivät erittäin ärsyttävästi hämärän peittoon huonon käsikirjoituksen takia... tai pikemminkin jatko-osilla rahastuksen takia. Seuraavat jopa kolme jatko-osaa kenties vastaavat auki jääneisiin kysymyksiin. Näin ainakin toivon, vaikka luultavasti katson kyseiset elokuvat vasta DVD:ltä, jos sieltäkään.
Pahiksista edelleen paras on ei mitään yliluonnollisia kykyjä tai apulaitteita omaava loistavan
J.K. Simmonsin esittämä sanomalehden päätoimittaja J. Jonah Jameson. Jo edellisissä osissa nähdyt loistavat letkautukset jatkuvat astetta kovempina, kun hän mm. yrittää hillitä raivoaan, jotta ei saisi vaimoltaan ja terapeutiltaan satikutia. Yksi hauskimmista kohdista on kun hän ostaa pikkutytöltä filmittömän kameran kiskurihintaan kuvatakseen Hämiksen, Menninkäisen, Venomin ja Sandmanin taistelua. Yliluonnollisista pahiksista paras on mm. loistavasta
70’s Showsta tutun Topher Gracen esittämä Eddie Brock, joka muuttuu avaruusmönjän vaikutuksesta hurjaksi Venomiksi. Ruipelona mutta innokkaana ja röyhkeänä valokuvaajana Topher tekee hienoa työtä, mutta kun hänen luihun varatalon päässä oleva naamansa yhdistetään tietokoneella luodun Venomin lihaksikkaaseen vartaloon, on näky jokseenkin koominen. Siksi Venom onkin parhaillaan riehuessaan etäisyydellä tai kokonaan mönjän peitossa. Toinen huono puoli Venomissa on sama mikä vaivaa melkein kaikkia Spider-Man elokuvien pahiksia: Lyhytikäisyys. Ainoastaan Vihreä menninkäinen on toistaiseksi varmuudella selvinnyt elossa enemmän kuin yhden elokuvan verran ja sekin vain koska ei toisessa osassa ollut ”aktiivinen”. Eikä James Franco edes vedä vertoja loistavalle Willem Dafoelle, joka esiintyy hetken kolmosessakin. Jälleen mallia pitäisi ottaa Tähtien sodasta, jossa parhaat pahikset selvisivät elossa läpi monen elokuvan.
Toinen uusi pahis eli Sandman on tehosteiden ja toiminnan osalta upeaa katseltavaa, mutta tavallisena pulliaisena vähän tylsä ja näyttelijänä Thomas Haden Church on puisevahko. Hahmon perhetilanne sopii mielestäni huonosti kunnon pahiksen synnylle eikä Sandman ole ainoa pahis joka kliseemäisesti kääntyy hyväksi melko heppoisin perustein. Ykkösosan Vihreä menninkäinen ja kakkosen Otto Octavianus olivat häikäilemättömyytensä, rahanahneutensa, suurten tavoitteidensa ja perhetilanteensa takia paljon parempia pahiksia. Sandman vain sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan ja käyttää voimiaan pääosin hyvään tarkoitukseen. Rahastus jatkuu Sandmaninkin osalta, sillä auki jää onnistuiko hän suorittamaan hyvän tavoitteensa vai ei.
Loppujen lopuksi Spider-Man 3 on ihan kelpo tekele, joka sopii myös niille jotka eivät ole kahta ensimmäistä osaa nähneet, sillä monta minuuttia kestävien alkutekstien ajan kerrataan niiden tapahtumat. Vähemmällä päättömällä lässytyksellä, vähemmän aukinaisia kysymyksiä jättävällä juonella ja tiheämmällä sekä pitkäkestoisemmalla toiminnalla kolmannesta osasta olisi voinut tulla yhtä loistava kuin kaksi ensimmäistä. Nyt se jää niistä jälkeen noin kaksi pistettä jääden karvan verran kahdeksikon alle. Spider-Man 3 olisi pitänyt jättää elokuvateatterin osalta väliin ja käydä ensimmäistä kertaa VHS:ltä nähdyt kaksi ensimmäistä osaa katsomassa jo teatterissa. DVD:lle sen voisi ehkä halpiskorista hankkia. Ei kuitenkaan ennen kuin olen löytänyt ykkösen kahden tai kolmen levyn version. Kolmosesta toivoisin julkaistavan esim. Director’s Cut tai Unrated version, jossa on enemmän toimintaa ja vähemmän turhaa lässytystä.
On muuten tänä vuonna, vielä enemmän viimeisen vuoden aikana ja varsinkin tänä kesänä tullut ostettua ja saatua ennätysmäärä sekä pelejä että elokuvia (2. kuva). No mikäs sen parempaa, varsinkin kun on melko uusi littu TV, uusi näppis ja hiiri, uudet 5.1 kaiuttimet sekä upouusi äänikortti joilla niistä nauttia, OU JEAH B)! Ja mikä parasta enpä ole tainnut yhdestäkään yksittäisestä pelistä tai elokuvasta maksaa enempää kuin 18,50€. Ja jos viime jouluna ostamaani Event Horizonia ja vähän aikaa sitten hankkimaani Age of Mythology: The Titansia ei lasketa, ovat kaikki maksaneet alle 12€ :o! Tolla voisinkin vähän kehuskella Uniikki foorumipeli -ketjussa :D! Joskus jos jaksan niin voisinkin huvikseen laskeskella ostamieni leffojen, pelien sekä laitteiden yhteisarvot ja keskiarvot Excelillä. Sen saa muistaakseni tallennettuna HTML-nettisivuna, joten taulukon saisi tännekin ympättyä :P...
On muuten tänä vuonna, vielä enemmän viimeisen vuoden aikana ja varsinkin tänä kesänä tullut ostettua ja saatua ennätysmäärä sekä pelejä että elokuvia (2. kuva). No mikäs sen parempaa, varsinkin kun on melko uusi littu TV, uusi näppis ja hiiri, uudet 5.1 kaiuttimet sekä upouusi äänikortti joilla niistä nauttia, OU JEAH B)! Ja mikä parasta enpä ole tainnut yhdestäkään yksittäisestä pelistä tai elokuvasta maksaa enempää kuin 18,50€. Ja jos viime jouluna ostamaani Event Horizonia ja vähän aikaa sitten hankkimaani Age of Mythology: The Titansia ei lasketa, ovat kaikki maksaneet alle 12€ :o! Tolla voisinkin vähän kehuskella Uniikki foorumipeli -ketjussa :D! Joskus jos jaksan niin voisinkin huvikseen laskeskella ostamieni leffojen, pelien sekä laitteiden yhteisarvot ja keskiarvot Excelillä. Sen saa muistaakseni tallennettuna HTML-nettisivuna, joten taulukon saisi tännekin ympättyä :P...
