tiistai, 21. helmikuuta 2012

Joululahjat 2011: Pe(i)lit ja vehkeet

Kolmantena esittelyvuorossa ovat pelit ja vehkeet, joista yksi on peili, mistä johtuu sanaleikki otsikossa. Kuvassa pelit ovat ylhäällä vasemmalla, josta yleensä aloitan, mutta viime vuoden tavoin jätän ne viimeiseksi, jotta ne osuisivat paremmin niistä otettujen yksittäiskuvien kohdalle. Molempien pelien paketit ovat avattuna sen verran hienoja, että ne ansaitsevat oman kuvansa sekä muutenkin erikoishuomiota. Mutta nyt siirrytään esittelyihin, jotka alkavat siis vehkeistä.
  • Philips PowerTouch PT860 parranajokone: Joululahjalistaa miettiessä tuli mieleen, että parranajokoneeni on jo kymmenen vuotta vanha ja muutenkin vanhaa teknologiaa. Ajojälki on  ajan myötä huonontunut ja akkukesto selvästi heikennyt. Siispä lisäsin toivelistalle uuden parranajokoneen, jossa olisi vanhat tavoin 3 pyöreää terää, mutta uutuutena kasvojen muotoa myötäilevä ja täysin vesipestävä rakenne. Vanhempani toteuttivat tuon toiveen ja täytyy sanoa että aparaatti ylitti huimasti  odotukset ajojäljen ja mukavuuden osalta. Vanha tuntuu melkein juustoraastimelta uuteen verrattuna. Äänikin on selvästi entistä hiljaisempi suuremmasta tehosta huolimatta, ja vesipestävyys on tietysti pelkkää plussaa.
  • 3-osainen maadoitettu 5 metrin jatkojohto: Aiemmassa blogauksessa esitellyt jouluvalot veivät viimeisen vapaan jatkojohdon, joka sekin oli välillä varattu esim. kännykkää ladatessa, joten laitoinpa toivelistalle uuden maadoitetun jatkojohdon. Tämäkin toive siis toteutui. Parimetrinenkin olisi riittänyt, mutta parempi olla vähän liikaa pituutta kuin liian vähän.
  • Käsipeili: Toivelistaa kasatessa tuli myös mieleen, että hiljattain on ollut usein tarvetta nähdä mm. ahtaisiin paikkoihin. Lisäsinpä siis toivelistalle käsipeilin, koska sopivan hillittyä mallia ei ollut sattunut eteen missään kaupassa, jossa olen sattunut tarpeen muistamaan. Onneksi joulupukki auttoi ja toi säkissään juuri sopivan peilin.
  • Nokia BL-5C käänykkäakku: Jo yli neljä vuotta vanhan kännykkäni akkukesto on vähentynyt melko heikoksi, joten laitoin toivelistalle joko uuden kännykän tai uuden akun nykyiseen. Uusi känny olisi tietysti ollut loistava, mutta akustakin olen tietysti hyvin kiitollinen. Vanha känny täyttää yhä mainiosti tarvittavat kriteerit – MP3 soitin, radio, kamera sekä tietysti soitto- ja tekstausominaisuudet – joten mitä sitä turhaan ainakaan omalla rahalla vaihtamaan. Ja nyt vanhan akun voi ottaa matkoille mukaan vara-akuksi. Sen verran siedettävästi se vielä kuitenkin toimii.
  • LED-taskulamppu ja kotelo: Tämä mutsiltani saamani markkinointilahjatuotteeksi yllättävän tehokas taskulamppu oli laitelahjoista ainoa jota en toivonut. Siksi se olikin varsin mukava yllätys, sillä tehokkaalle taskulampulle on aina välillä tarvetta. Edellinen samaa kokoluokkaa oleva taskulamppuni oli sininen Maglite Mini, jonka laitteisto taisi kärähtää joskus armeijan jälkeen seitsemän vuotta sitten – Liikaa tetsausta tai jotain :p. Sen jälkeen käytössä on ollut iso musta Maglite sekä PrincetonTec ja Maxell -merkkiset otsalamput. Jälkimmäisen niistä ostin 2011 uutta vuotta varten, koska luulin että PrincetonTec oli sanonut sopimuksensa irti. Myöhemmin se kuitenkin heräsi mystisesti eloon. Ylösnousustaan huolimatta se on jäänyt tehokkaamman Maxellin varjoon, joka oli varsinkin halpaan hintaansa nähden loistava löytö.
  • StarCraft II: Wings of Liberty: Ensimmäinen itselleni ostamista pelilahjoista on tämä jo vuoden 2010 kesällä ilmestynyt sci-fiaiheinen strategiapeli, joka on pitkään ollut toivelistalla. Hankinnan lykkäytyminen näinkin kauan selittyy sillä, että sen hinta pysyi tähän asti uutuushintaisena lähes kaikkialla. Pitkä odotus kuitenkin päättyi vihdoin joulun tienoille, kun hinta tippui Prismassa kahteen kymppiin. Siispä en epäröinyt ostosta kovin kauaa vaan kiiruhdin kassan kautta kotiin katsomaan mitä kaikkea erikoiskotelon sisältä paljastuisi. Kakkoskuvassa sisältö onkin lattialle ja seinää vasten aseteltuna. Kuva ei tosin tee oikeutta kotelolle, joka on koristeltu pelikuvin molemmin puolin. Hienosti kuvitetun erikoiskotelon sisältä paljastui siis normaali kotelo, jonka sisällä on ohjekirjan ja pelilevyn lisäksi peräti kolme ilmaiseen peliaikaan oikeuttavaa vieraspassia: Kaksi itse StarCraft kakkoseen ja yksi huippusuosittuun World of Warcraft -massiivimoninpeliin. Jälkimmäinen jäänee ainakin allekirjoittaneen osalta käyttämättä, mutta ainahan voin lahjoittaa sen jollekin. Valitettavasti en ole vieläkään ehtinyt asentamaan ja testaamaan peliä – osittain levytilan vähyyden vuoksi – mutta eiköhän tuo tule tässä kevään aikana testattua. Ties vaikka innostuisin jopa väsäämään omia tehtäviä, kuten aikanaan tein pian neljätoista vuotta vanhan ykkösosan kanssa. Kaikki väsäämäni tehtävät tosin sijoittuivat rakennusten sisälle ilman perinteistä tukikohdanrakennusrumbaa. Sen sanoista niissä olikin tavallista enemmän skriptattuja tapahtumia, kuten ansoja ynnä muita kivoja ylläreitä.
  • The Witcher 2: Assassins of Kings – Premium Edition: Toinen pelilahja/ostos on tämä noituri Geraltin seikkailuja jatkavan pelin erikoisversio. Erikoisversio valikoitui puolipakolla, sillä suurin osa kaupoista myi pelkästään sitä. Normiversion olisi joutunut tilaamaan jostain täysin vieraasta kaupasta tai ostamaan digitaalisena. StarCraft kakkosen tavoin tämänkin julkaisun hinta on pysytellyt lähtökuopissa varsin pitkään, mutta onneksi Prisman hinnanalennus tuli jälleen hätiin. Pelisarjan ykkösosa kolahti sen verran lujaa, että pulitin tästä ilomielin kolme kymppiä. Sitä paitsi rahalla sai selvästi ykköstä enemmän lisämateriaalia. Pelilevyjen, ohjekirjan ja pelioppaan lisäksi paketissa on useista muista erikoisversioista tuttuja juttuja, kuten soundtrack CD-levy, kulissien takaista materiaalia sisältävä bonus DVD sekä kartta pohjoisista kuningaskunnista, joihin pelin tapahtumat sijoittuvat. Harvinaisempaa erikoissisältöä edustaa ”sinetöity” pamfletti, joka kertoo aiemmassa pelissä vain nimeltä mainitun kuningas Henseltin edesottamuksista. Kirjeen tekstin sekä pelin alaotsikon (Assassins of Kings = kuninkaiden salamurhaajat) perusteella Henseltin päivät saattavat olla luetut. En siis vielä ole ehtinyt testata peliä, sillä ykkösosasta on vielä pelaamatta muutama irrallinen lisäseikkailu. Sitä paitsi kuten StarCraftin yhteydessä mainitsin, on levytila (käyttölevyasemilla) tällä hetkellä vähissä. Esim. Steam-pelit vievät yhteensä 120 gigatavua ja rapiat päälle, eikä niitä voi asentaa kuin sinne mihin alun perin asensi itse Steam-sovelluksen. Tuo onkin se ärsyttävin Steamin harvoista huonoista puolista. Onneksi The Witcherin tuleva poisto auttaa asiaa vapauttaen kahdeksan gigaa ja vielä seitsemän päälle, jos siirrän sen pelitallennukset jonnekin muualle. Toivoa sopii että kakkosen tallennusjärjestelmä olisi kompaktimpi jo senkin takia, että ykkösen tallennusten kertyessä niiden lataus myös hidastui huomattavasti. Mutta nyt homma alkaa mennä jo höpinän puolelle, joten takaisin noituri kakkosen sälän esittelyyn. Mainitsemani kirjeen sisällä oli myös pelissä käytettävää Oren -valuuttaa esittävä ”kirottu kolikko”, joka ilmeisesti esiintyy pelissä jossain vaiheessa. Jonkun aikaa sitten Captain America -leffaa katsoessa tulin huomanneeksi, että siinä esiintyvän pahisliiga Hydran logo on hyvin samanlainen kolikossa olevan mustekalapääkallon kanssa. Viimeisenä ja kenties oudoimpana juttuna paketissa on kaksi itse koottavaa paperinukkea (3. kuvassa kirjeen yläpuolella vielä kaksiulotteisen korkkaamattomina). Niiden kokoaminen onnistui varsin helposti ottaen huomioon hyvin yksinkertaistetun ohjeen, joka kuuluu suunnilleen näin: 1. Poista ja taittele osat. 2. Syötä osa 1 koloon 1 ja toista sama muilla osilla. 3. Pidä hauskaa! Toinen karikatyyreistä esittää itse Geraltia ja toinen hänen parasta kaveriaan eli bardi Dandelionia. Kaverukset päätyivät minnekäs muuallekaan kuin Ezion, Samin, Terminatorin ja muiden seuraan (4. kuva). Erityisesti Iso-Arska lienee innoissaan uusista kavereista, koska heilläkin on vartaloon verrattuna massiivisen kokoinen pää :D!
Siinäpä olivat sitten kaikki peli- ja vehjelahjat varsinkin pelien osalta kattavasti esiteltynä. Pelisaalis jäi selvästi edellistä joulua pienemmäksi, mutta ainakin molempien paketit ja niiden sisältö olivat normaalista poikkeavia. Lisää pelejä on luvassa lähiaikoina ainakin yksi, sillä tätä kirjoittaessa tilauksessa on eräs raivoisa peli, ja ostoharkinnassa eräs toinen salamurhaamisesta kertova peli. Joka tapauksessa seuraavaksi joululahjaesittelyvuorossa ovat syötävät lahjat.

Nyt soi: "Avicii - Levels" 3:21

lauantai, 21. tammikuuta 2012

Joululahjat 2011: DVDt

Toisena esittelyvuorossa ovat odotetusti DVD-joululahjat, jotka tällä kertaa ovat kaikki yhdeltä ja samalta henkilöltä. Kyseessä on tietysti kaukainen jenkkisukulaiseni Janet, joka pisti edellistä joulua paremmaksi lähettämällä kokokaista kuusi leffaa =)! Ja mikä parasta kaksi kyseisistä leffoista ei vielä jouluna ollut Suomessa edes myynnissä. DVD-lahjojen esittelyn lisäksi mukana on myös yksi leffoihin liittyvä hyvin ennalta arvattava lahja.
  • Horrible Bosses: Tämä ennennäkemätön komedia saapui täällä kotosuomessa myyntiin vasta tammikuun puolella, joten se on todellakin tervetullut lisäys kokoelmaan. Uuden vuoden tienoilla leffaillassa Tontsan kanssa se tulikin todettua oikein hauskaksi. Jälkikäteen jäi vain harmittamaan että yksi jossain trailerissa näkemäni kohtaus oli jäänyt pois sekä leffasta että poistetuista kohtauksista.
  • Paranormal Activity: Tämä simplistinen kauhuleffa oli ensi näkemällä vähän tylsähkö eikä pahemmin pelästyttänyt, mutta kyllähän tuo ilmaiseksi kokoelmaan kelpaa.
  • Seven Swords: Kaameiden pomojen tavoin tämäkin ennennäkemätön kinkkileffa katsottiin uudenvuoden tienoilla leffaillassa Tontsan kanssa. Sekin osoittautui hyvin viihdyttäväksi tapaukseksi, kunhan vaan jaksoi istua ja keskittyä koko leffan pitkän keston ajan. Varsinkin lopussa nähtiin rutkasti upeaa kinkkileffoille ominaista kamppailulajitaistelua, mutta päästäkseen siihen joutui odottamaan varsin kauan läpi monien vähän turhien ja pitkäveteisten kohtausten, jotka olisi voinut niin sanotusti jättää leikkaushuoneen lattialle. Joka tapauksessa kyseessä on tervetullut lisäys aasialaisfilmien kerhoon, varsinkin kahden levyn ultimate versiona.
  • Star Trek: Valitettavasti tämä upea avaruusspektaakkeli komistaa jo kokoelmaani, mutta vain vaatimattomana yhden levyn perusversiona, joten tämä 2-Disc Digital Copy Special Edition kelpaa mainiosti sen rinnalle tai jopa korvaajaksi. Maksoinhan yhden levyn versiosta alun perin vain kolme euroa ja 33 senttiä, joten siitä voisi saada jopa voittoa.
  • Captain America: The First Avenger: Tämä vasta vuoden alussa suomessa myyntiin tullut mainio supersankarileffa on ehdottomasti DVD-lahjojen kohokohta, vaikkei sen mukana tullutkaan kunnollista koteloa. Mutta senhän voin helposti korjata ostamalla tyhjän kotelon, ja printtaamalla siihen kannet itse :p.
  • Pirates of the Caribbean: On Stranger Tides: Tämän piraattileffan ehdin jo lainata Hulkilta jonkin aikaa sitten, mutta kyllähän tuo silti todellakin kelpaa kokoelmaan vaikkei neljäs osa ollutkaan yhtä hyvä kuin edeltäjänsä.
  • Finnkino Joululahjaliput: Perinteinen leffalippulahja kummitädiltä toistui tänäkin jouluna ja hyvä niin, sillä suunnitelmissa on käydä katsomassa ainakin Mission: Impossible – Ghost Protocol, Wrath of the Titans, Iron Sky ja The Avengers, jonka ensi-ilta tosin on sen verran kaukana, että siihen mennessä liput ovat varmasti jo menneet. Onneksi Hullut päivät Maalis-huhtikuun vaihteessa pelastaa kiskurihinnan maksamiselta.
DVDt sekä leffoihin liittyvät joululahjat olivat sitten viime joulun osalta siinä. Ihan mukava läjä vaikka jäikin viimevuotista pienemmäksi. Seuraavaksi esittelyssä ovat odotetusti pelit ja vehkeet.

Nyt soi: "Your Favorite Martian - Epileptic Techno" 3:24

torstai, 19. tammikuuta 2012

Joululahjat 2011: Blu-rayt

Uusi vuosi on jälleen aluillaan, joten on aika suorittaa viimeinen jouluun liittyvä perinne eli Joululahjojen blogaus. Leffojen ja pelien osalta mukana on taas vaivan säästämiseksi joulun molemmin puolin tehtyjä kokoelmalisäyksiä. Aloitetaan tuttuun tapaan Blu-ray leffoista, joita kertyi taas varsin kookas pino.
  • 127 tuntia: Aatonaattona ollessani Citymarketissa ostamassa joululahjamakeisia sekä leffaevästä Sherlock Holmes kakkosta varten, huomasin että tämä koskettava selviytymisdraama oli halventunut sopivasti (14,95€). Siksipä se päätyi ostoskorin kautta kotiin, jossa katsoin sen hiljattain. Toisin kuin vajaa vuosi sitten leffateatterissa – jossa satojen ihmisten ympäröimänä ei  aina eläydy samalla tavalla kuin omassa rauhassa – nyt lopussa silmät pääsivät kostumaan sopivan miehisen määrän verran :p... Taattua Danny Boyle -laatua siis. Mielestäni selvästi parempi kuin edellinen leffa Slummien miljonääri, muttei pärjää kuitenkaan sitä edeltäneelle Sunshinelle, joka sci-fifanina on mielestäni yhä Boylen paras leffa.
  • Tron: Samalla cittarireissulla päätin joulun kunniaksi napata myös tämän kasariklassikon, jonka modernin jatko-osan ostin joulukuun alussa. Silloin ajattelin odotella hinnan (9,95€) alentumista, mutta nyt joulumieli vei voiton kärsivällisyydestä. Hyvä päätös tuli tehtyä, sillä leffa on restauroitu teräväpiirtokuvalla ja monikanavaäänellä sen verran upeasti, ettei sitä meinaa tunnistaa kasarileffaksi kuin tosimaailmaan sijoittuvissa kohtauksissa olevista vaatteista, kampauksista ja musiikista.
  • Dante’s Peak: Kasvatin ysärileffojen kokoelmaani seuraavalla kolmella leffalla kolmesta eri kaupasta, kolmena eri reissuna ja vieläpä kolmeen eri hintaan. Niistä halvin (4,95€) ja myös viimeisin vasta joulun jälkeen tehty löytö oli tämä tulivuorikatastrofileffa, jonka pääosassa nähdään Pierce ”James Bond” Brosnan ja Linda ”Sarah Connor” Hamilton.
  • Hard Rain: Ensimmäinen ostos kolmesta ysärileffasta oli Kodin Ykkösestä kolmikosta kalleimmalla hinnalla (7,99€) ostamani Morgan Freemanin tähdittämä rikosleffa, jonka näin ensimmäistä kertaa vasta joskus viime vuonna telkkarista. Yksinään en varmasti olisi sitä ostanut, mutta kun samasta kaupasta löytyi samalla kerralla kolme muuta leffaa, niin menipähän siinä samalla :p.
  • Léon: Yäsrikolmikosta aakkosissa viimeisenä ja hankinta-ajan sekä hinnan (7,95€) osalta keskimmäisenä on laadulla mitattuna selkeä ykkönen. Tätä Luc Bessonin ohjaamaa klassikkoa olen harkinnut useasti ensin DVD-kokoelmaan ja sitten Blu-ray kokoelmaan, mutta hinta ja tilaisuus eivät tätä ennen ole koskaan kohdanneet.
  • Batman, Batman Returns, Batman Forever ja Batman & Robin: Joulun kunniaksi päätin paketoida itselleni kaikki neljä 80- ja 90-luvulla ilmestynyttä Batman-leffaa – jopa enemmän surkuhupaisan komedian puolelle menevän Batman & Robinin. Returnsin jouduin metsästämään toisesta Anttilasta, mutta muut kolme ostin yhdessä Hard Rainin kanssa Kodin Ykkösestä samaan hintaan (7,99€ kappale). Léonin tavoin näiden hankinta DVD-kokoelmaan on ollut pariin kertaan harkinnassa, mutta surkea ekstrojen määrä sekä kaikki neljä leffaa sisältävän boksin puute ovat kääntäneet pään. Blu-ray versioissa kuitenkin ekstroja riittää vaikka muille jakaa, joten boksin puute ei harmita niin paljon. Nyt sitten täytynee jossain vaiheessa pitää lepakkomies-putki ja toivottavasti myös hankkia ja pelata läpi Batman: Arkham City -peli ennen seuraavan bättisleffan ilmestymistä heinäkuussa.
Blu-ray joululahja/ostosten  esittely on täten saatu kunnialla päätökseensä, joten on aika alkaa keskittymään seuraavan blogauksen tekemiseen. Siinä luvassa ovat lisäykset DVD-kokoelmaan sekä muut leffoihin liittyvät joululahjat.

Nyt soi: "Professor Green feat. Emeli Sandé - Read All About It" 3:55

maanantai, 12. joulukuuta 2011

Joulu on taas... tulossa? (Redux)

Viime vuoden marraskuun lopun Blu-ray ja DVD-kokoelmien räjähdysmäinen kasvu toistui tänäkin vuonna, tosin sillä erotuksella, että nyt ollaan jo joulukuun puolella. Ensimmäisen kuvan kahdestatoista hankinnasta peräti yhdeksän löytyi kahdesta eri Prismasta. Siihen kun lisätään vielä edellisen blogauksen Prisma-hankinnat, niin kyseessähän on varsinainen Triple-Prisma-Jackpot :p! Kuvan kaksi ensimmäistä leffaa eli ennennäkemätön road trip komedia Due Date (12,95€) sekä viimeksi leffateatterissa koettu invaasioleffa World Invasion: Battle Los Angeles (14,95€) poimin marraskuun puolella Iso-Omenan Prismasta tuplabonuspisteiden houkuttelemana. Joulukuun alussa ennen Matoapina HQ:ssa vietettyä leffailtaa löytyi sitten varsinainen jättipotti Itiksen Prisman alehyllystä: Seitsemän Blu-raytä alle kuudella kympillä ja vielä tuplabonukset kaupan päälle. Alle kympin  kappalehinnalla irtosivat komea kaahausrymistely Fast (& Furious) 5, hauska toimintakomedia Katastrofikytät, ennennäkemätön luolaseikkailu Sanctum ja säväyttävä sci‑fiseikkailu Tron: Perintö. Vajaat kuusi erkkendaalia maksoivat hupaisat ysärikomediat Mrs. Doubtfire – Isä sisäkkönä sekä Yksin kotona ja Yksin kotona 2: Eksynyt New Yorkissa. Itäkeskusta MatoApinan kanssa kierrellessä löysin vielä Citymarketista ja Anttilasta sopivaan hintaan (14,95€) kuudennen kauden boksin sekä Täydelliset naiset että Lost -sarjoista. Näin ollen Lost-kokoelmani on nyt täydellinen, mutta Täydellisistä naisista puuttuu vielä seitsemäs ja meneillään oleva kahdeksas kausi. Anttilasta ostin vielä Stargate: Continuum -leffan täydentämään tähtiportti-kokoelmaani, ja jotta saisin käytettyä kymmenen euron alennuskupongin yhdessä Tontsan ostamien joululahjaleffalippujen kanssa. Leffaillassa sitten otimme kuvan, jossa Hulk poseeraa molempien ostosten kanssa. Siinä komeilee melkein kahdensadan euron edestä leffoja ja TV-sarjoja. Hulkilla taisi rysähtää satanen rikki, mutta koska kaikki leffat olivat Anttilasta, sai hän kupongilla kahden kympin alennuksen.

Odotetusti myös pelikokoelmani kasvoi hiljattain, muttei sentään niin räjähdysmäisesti kuin leffakokoelma: Kaksi uutta peliä ja kaksitoista ladattavaa lisäpakettia. Kyseisistä hankinnoista ainoa käsin kosketeltava on aiemmin mainitussa leffaillassa Tontsan Xboxilla kokeilemani Dead Island. Ihastuin tuohon toivelistani kärjessä sen ilmestymisestä asti majailleeseen zombipeliin sen verran rankasti, että heti leffaillan jälkeen etsin mistä sen PC-version saisi halvimmalla. Valinta osui Coolshop ‑nimiseen nettikauppaan, josta tuote saapui 28,40 euroa vastaan luvatusti kahden vuorokauden sisään. Enkä todellakaan ole katunut ostopäätöstä, vaan nauttinut lähes joka hetkestä. Muutamia pieniä typeryyksiä lukuun ottamatta kyseessä on ehdoton pelitimantti. Toki se  lainaa paljon ideoitaan muista peleistä, mutta mikäs lainatessa kun lainaa parhailta. Esimerkiksi Borderlandsistä on napattu harvinaisuuden mukaan värikoodatut satunnaisgeneroidut aseet sekä niiden  poltto-, sähkö- tai myrkkyvahinkoa tekevät variantit. Kyseisten varianttien, erilaisten improvisoitujen pommien (esim. deodoranttipommi tai molotovin koktaili) sekä ammusten teko onnistuu hankkimalla Dead Rising 2:sen tyyliin rakennuspiirustukset ja Fallout 3/New Vegasin tapaan sopivat osat, jotka ovat sieltä täältä löytyviä enemmän tai vähemmän arkisia esineitä, kuten nauloja, magneetteja, sähköjohtoja, vöitä tai vaikka sitruunamehua. Vähän hölmösti kyseiset huostaan otetut esineet, rahat ja autot sekä itse zombitkin ilmestyvät aina takaisin paikoilleen kun pelihahmo siirtyy latausruudun kautta pelialueelta toiselle tai lataa tallennetun pelin. Kyseisen ominaisuuden olisi voinut jättää kopioimatta Dead Rising kakkosesta. Pelialueet ovat onneksi sen verran massiivisia, ettei latauksia tarvitse katsella kovin usein varsinkaan pelin alussa. Massiivisuuden takia kunnollinen tallennussysteemi olisi ollut kohdallaan, sillä nyt pelihahmo saattaa siirtyä peliä jatkaessa toiselle puolelle karttaa, jos ei ollut tarkkana siitä missä kohtaa lopetti pelaamisen.  Myös  vaikeustason säätömahdollisuus olisi ollut kätevä, koska nyt tuntuu että vaikeus riippuu  lähinnä siitä minkä neljästä valittavissa olevista pelihahmosta valitsee: Sam B, Logan, Xian Mei vai Purna järjestyksessä helpoimmasta vaikeimpaan. Lisäksi PC-version valikoiden käyttöliittymä kaipaisi viilausta ollakseen näppiksellä yhtä toimiva kuin pädiohjaimella. Mutta kuten sanoin ovat nuo kaikki lähinnä pikkuvikoja muuten loistavassa pelissä.

Muut pelihankinnat ovatkin sitten digitaalisia, ja kuten arvata saattaa Steamin kautta tehtyjä. Kaikki niistä tein marraskuun lopulla järjestetyn syysalekampanjan aikana. Ensimmäisenä niistä oli toinen uusi kokonainen lisäys pelikokoelmaani hupaisan Orcs Must Die! ‑tornipuolustuspelin (3,49€) muodossa. Siinä pelaajan tavoite on hyvin yksinkertainen: Estä örkkien ja niiden liittolaisten pääsy velhojen maailmaan vievään portaaliin. Matkalle voi asettaa erilaisia lattia-, seinä- ja kattoansoja sekä puolustajia tekemään örkeistä hakkelusta. Pelaaja voi ansojen virittelyn lisäksi osallistua lahtaukseen erilaisilla aseilla ja loitsuilla. Örkkien teurastus oli sen verran hauskaa puuhaa, että ostin vielä samana päivänä Artifacts or Power (0,62€) ja Lost Adventures (0,87€) ‑nimiset lisäpaketit, jotka tuovat peliin lisää karttoja, vihollisia, ansoja ja aseita. Nuo olivat siis ensimmäiset peräti kahdestatoista hankitusta lisäpaketista. Seuraavana päivänä vuorossa olivat Fallout New Vegasin neljäs lisäseikkailu Lonesome Road sekä rutkasti uusia aseita ja muita varusteita sisältävät Gun Runner's Arsenal ja Courier's Stash. Seuraavaksi laajennusvuorossa oli Deus Ex: Human Revolution, jonka lisäseikkailu The Missing Link oli alennuksessa puoleen hintaan (5,49€). Sen ehdinkin jo vetäistä sopivasti emopelin läpäisyn jälkeen kahdesti läpi. Niistä toisella en edes tappanut ketään enkä käyttänyt yhtään asetta, räjähdettä tai taitopistettä B)! Sam Fisher, eat your heart out :D! Määrällisesti suurimman laajennusoperaation kohteeksi valikoitui Sid Meier's Civilization V, johon ostin alesta peräti viisi lisäpakettia: Civilization Pack: Babylon (1,17€), Civilization and Scenario Pack: Korea (1,17€), Civilization and Scenario Pack: Polynesia (1,17€), Cradle of Civilization Map Pack: Mesopotamia (1,01€) ja Wonders of The Ancient World Scenario Pack (1,17€). Viimeisenä muttei vähäisimpänä ostin alen viimeisenä päivänä kaksi kokonaista saksalaista kaupunkia B)... Cities in Motion ‑pelin German Cities ‑paketin (2,39€) muodossa :D! Köln tai Leipzig ei yksinään vedä vertoja syyskuussa ostamalleni hyvin eksoottiselle ja massiiviselle Tokiolle, mutta yhdessä niissä on saman verran tai enemmänkin vetovoimaa ja pelattavaa.

Siinäpä olivat kaikki kokoelmienlaajennusostokset, mutta mitäpä olisi joulunodotus ilman joulukalentereita, joululahjapaperia ja jouluvaloja ynnä muita? No jouluhan se yhä olisi :D, mutta vähemmän jouluinen sellainen :p! Neloskuvassa näkyvät paitsi ostamani joululahjapaperit, myös tämänvuotiset joulukalenterini: Vanhemmiltani saamani suklaakalenteri sekä lapsena suosikkeihini kuuluneen animaatiohahmo Myyrän kalenteri – myöskin vanhemmilta saatu :p. Kyseisen hahmon luoja Zdeněk Miler menehtyi hiljattain :(, joten pyhitänpä luukkujen avauksen hänen muistolleen. Vanhempani antoivat lisäksi kaksi ikkunaan laitettavaa Revontuli-merkkistä jouluvalokoristetta: Lumihiutaleen muotoinen koristevalo ja enkeli lasipallossa, jonka sisällä on väriä vaihtava LED-valo. Molemmat kuulemma olivat parin euron tarjouksessa Tarjoustalossa, ja valitettavasti laatu – tai pikemminkin sen puute – näkyy enkelissä. Kun yritin vaihtaa sen paristoja, irtosi paristoluukun sijaan koko valosysteemi lasipallosta. Liimaa on ruiskittu ihan väärää paikkaan: Lasin ja valokomponentin välin sijaan suurin osa on nähtävästi mennyt paristoluukun reunoihin, joten se ei suostu aukeamaan ollenkaan.

Nyt soi: "Ice MC - It's a Rainy Day (Christmas Remix)" 4:40

lauantai, 19. marraskuuta 2011

Turbotuuli tuivertaa

Arctic Accelero Twin Turbo II paketissaan.
Kuten elokuisessa konepäivitysblogauksessa mainitsin, vuoden vanha näytönohjaimeni pääsi päivityksen myötä vihdoin täyteen potentiaaliinsa. Tehonkasvusta nauttimista on kuitenkin häirinnyt haittapuoli, jota en kyseisessä blogauksessa maininnut: Suurempi lämmöntuotanto ja siten myös suurempi tuuletinmelu. Näytönohjainten mukana tulevien jäähdyttimien osalta keskinkertainen lämmönsiirto ja korkeilla kierrosluvuilla ärsyttävä tuuletinääni ovat enemmän sääntöjä kuin poikkeuksia, eikä omani riko kumpaakaan sääntöä. Kasvaneen tehopotentiaalin myötä sen lämpötila on noussut peräti 83 asteeseen peleissä kuten Mafia 2, Just Cause 2 ja Borderlands, jotka pyörivät sulavasti (n. 50–120 kuvaa sekunnissa) täysillä grafiikka-asetuksilla. Korkea lämpötila yksinään tarkoittaa lähinnä vain lyhyempää ikää näytönohjaimelle, mutta sen mukana tuleva tuuletinmelu alkoi häiritä pelinautintoa liikaa.

Arctic Accelero Twin Turbo II asennettuna.
Siispä päätin viime kuun lopulla tilata Jimm’s PC-Storesta korvaavan jäähdyttimen, malliltaan Arctic  Accelero Twin Turbo II (1. kuvassa paketissaan ja 2. kuvassa asennettuna). Siinä on itse grafiikkaprosessorin jäähdytystä varten kuparisten lämmönjohtoputkien päässä suuri jäähdytyssiili, johon ilmaa puhaltavat kaksi hiljaista 92 millimetrin tuuletinta. Lisäksi mukana tuli paitsi lämpötahnaa, myös liuta erilaisia sormenpään kokoisia jäähdytinsiilejä, joilla saa johdettua lämpöä pois rakennelman alle jäävistä muistipiireistä. Yksinkertaisen ja selkeän ohjeen avulla osien asennus sujui helposti, mutta aikaa vievästi, sillä liimana toimivan lämpötahna piti ensin sekoittaa tietyllä prosessilla ja sitten varovaisen levityksen jälkeen antaa kuivua viisi tuntia. Yhteensopivuus näytönohjaimeni (3. kuvassa riisuttuna) kanssa tosin ei ollut ihanteellinen, sillä jotta jäähdytinsiili mahtui paikalleen, jouduin poistamaan metallilevyn, jolla näytönohjain kiinnitetään tietokonekotelon takalaitaan (3. kuvan vasemmassa laidassa).

Palit Geforce GTX 460 ilman jäähdytintä.
Purkkaratkaisuna näytönohjain roikkuu nyt toisesta reunastaan nippusiteen varassa (4. kuva). Ärsyttävää yhteensopimattomuudessa on se, että kyse on kiinnityslevyssä olevasta turhasta ulokkeesta, joka on vain muutaman millimetrin levyinen. Metallisahalla tai muulla työkalulla sen saisi kenties leikattua pois, joten ehkäpä lainaan joskus sellaisen joltain ja koitan onneani. Vaikka levy tuhoutuisi prosessissa käyttökelvottomaksi, voin aina palata nippusideviritykseen. Muilta osin jäähdytin on ollut täysin hintansa (45€) arvoinen. Täysrasituksen maksimilämpötila tipahti peräti 32 asteella 51:een ja tyhjäkäyntilämpötilakin noin viidellä 29:ään. Mahtavaa! Eikä tässä tietenkään kaikki, sillä alkuperäiseen hurinaan verrattuna Twin Turbon II:n tuulettimet ovat mallinimen vastaisesti hiirenhiljaisia. Ne erottuvat muiden komponenttien kuiskeen lomasta juuri ja juuri vasta noin 65 % tai korkeammalla teholla, jota ei entistä selvästi tehokkaamman lämmönsiirron takia edes koskaan tarvitse. Turboa tässä vehkeessä on siis lämmönsiirron tehokkuus eikä meteli tai kierroslukunopeus.

Lähikuvassa nippusideripustus.
Häiriötöntä pelinautintoa olen jo mainittujen pelien lisäksi saanut parista uudestakin hankinnasta (5. kuva). Eräänä päivänä satuin huomaamaan että Gigantin nettikaupassa oli tarjolla helmikuussa ilmestynyt ja siitä lähtien toivelistallani ollut kikkaräiskintä Bulletstorm hullunhalpaan hintaan (6,95€). Kun kyseessä oli vieläpä Limited Edition ‑versio ja postimaksu kuului hintaan, niin eihän tarjouksesta todellakaan voinut kieltäytyä. Limited Edition tuo mukanaan kasan kokemuspisteitä moninpeliin sekä ulkonäkövaihtoehtoja aseille ja varusteille. Toinen vähemmän halpa, mutta lähes yhtä houkutteleva tarjous löytyi GameStopista, jossa oli tarjolla vasta elokuussa ilmestynyt sci-firoolipeli Deus Ex: Human Revolution kolmella kympillä. Sen Nordic Edition sisältää ennakkotilaajien saamat ja Steamissä erikseen myytävät Explosive Mission Pack sekä Tactical Enhancement Pack ‑paketit, mikä käytännössä tarkoittaa pelin alussa saatavia hyötyjä (kaksi asetta, räjähteitä ja kymppitonni rahaa), vaikeimpien hakkerointien ohituksen mahdollistavia oikosulkulaitteita ja yhtä lisätehtävää, jonka palkinnoksi saa uniikin aseen. Kätevää että täällä pohjolassa oletusversion mukana tulee muualla maailmassa (tai ainakin jenkkilässä) lähinnä ennakkotilaajille suunnattua sisältöä.

Vähemmän lämmönsiirtokykyä vaativia pelejä edustavat kaksi digitaalisessa muodossa tehtyä hiekkalaatikkopelihankintaa nimeltään Minecraft (6. kuva) ja Terraria (7. kuva). Kaikkien peliharrastajien tunteman Minecraftin sorruin pitkän vastustelun jälkeen hankkimaan, kun halu päästä itse kokeilemaan sitä kasvoi liian suureksi katseltuani jonkin aikaa YouTube-julkkis Toby Turnerin toilailua kyseisen pelin tiimoilta. Aikani kolmiulotteisia kaivoksia koluttuani ja palatseja pykättyäni laitoin toivelistalle Minecraftin 2D-serkku Terrarian. Onnekseni se tuli pian alennusmyyntiin  (4,99€) Steamissä, ja täytyy sanoa että täydelläkin hinnalla (9,99€) siinä olisi ollut enemmän vastinetta rahoilleen kuin Minecraftissä (ostohetkellä beta-vaiheessa 14,95€, nyt  julkaistuna 26,95€). Sen minkä Terraria häviää ulottuvuuksien määrässä, se voittaa monipuolisuudessa ja tavoitteellisuudessa. Kaikkea aseista ja tavaroista hirviöihin ja hahmoihin on Terrarian maailmassa monin verroin. Ja lisää tavaraa, pomovastuksia ynnä muita on tullut ilmaiseksi tasaiseen tahtiin julkaisun jälkeen, mikä on päinvastoin Minecraftin laajennuspolitiikan kanssa, jonka mukaan varsinaisen julkaisupäivän eli eilisen jälkeen luvassa on enää bugikorjauspäivityksiä.

Esimerkiksi aseitahan Minecraftissä on vain dynamiitti, puinen jousipyssy ja muutama erivahvuinen miekka. Terrariassa miekkoja on eri tavoin käyttäytyvää lyhyttä sekä pitkää kaliiperia, ja paljon timanttia eksoottisemmista metalleista valmistettavia variantteja, jotka voivat esim. sytyttää viholliset palamaan tai myrkyttää ne. Jousipyssyjen kohdalla ei tyydytä vain puisiin vaan niitäkin voi väsätä eri metalleista, ja nuoliakin on viittä erilaista. Miekan ja jousipyssyn rinnalle voi ottaa esim. keihään, harppuunan, varstaan, bumerangin, heittotähtiä tai ‑veitsiä. Räjäyttely onnistuu dynamiitin lisäksi myös pommeilla ja käsikranaateilla. Lisäksi etsivä löytää liudan erilaisia ampuma-aseita sekä loitsuja, ja monimuotoisten panssareiden ylle voi vetäistä erilaisia koristevaateita. Rakentaminen ei kahden ulottuvuuden rajoitusten takia ehkä ole niin loistokasta ja vapaata kuin Minecraftissä, mutta taloihin sopivien sisustuselementtien määrässä Terraria vie ja Minecraft vikisee. Erilaisia huonekaluja löytyy iso liuta pöydästä ja tuolista lähtien aina pianoon ja valtaistuimeen saakka. Valaistuksen voi hoitaa soihtujen ohella esim. kyntteliköillä tai kattokruunuilla, ja koristeiksi sopivat esim. kukat, patsaat ja banderollit.

Tornitaloni Terrariassa.
Viereisessä kuvassa kolmesta kuvakaappauksesta koostettuna komeilee toistaiseksi mahtavin Terraria-luomukseni, eli taivaisiin kurkottava tornitalo, jonka eri kerrokset on valmistettu eri materiaalista. Siitä löytyy huonetta joka lähtöön alhaalta alkaen: Kellari, keittiö, makuuhuone (kivitiiliseinät), kylpyhuone, valimo (savitiiliseinät), valtaistuinsali, ruokasali (kultatiiliseinät), lämpiö, konserttisali (hopeatiiliseinät), verstas, tyrmä (kuparitiiliseinät), työhuone, kirjasto (laavakiviseinät), vierashuone vessoineen, kylpylä (vihreätiiliseinät) sekä kirsikkana kakun päällä kaksikerroksinen laavalämmitteinen sauna (helvetinkiviseinät)! Minecraftissä en ole vielä luonut mitään näin massiivista, mutta eiköhän sekin vielä jonain päivänä tapahdu. Syvien syntyjen tutkimiseen ja tönöjen turuille pystyttämiseen olen onnistunut käyttämään yhteensä jo 140 tuntia, joista 94 on ollut kaksiulotteista ja 46 kolmiulotteista – Mainioita ajantappajia siis molemmat.

Lisää ajantappajia on ilmestynyt myös leffakokoelmaani, joka kasvoi eilen neljällä varsin edullisella Blu-rayllä ja niiden mukana tulleilla kahdella DVD:llä :p (8. kuva), kun kävin Prisman asiakasomistajapäivillä. Ensimmäisenä esittelyssä on nelikosta ainoa ennestään tuttu, eli viimeksi keväällä leffateatterissa näkemäni trilleri The Adjustment Bureau (12,71€). Varsin hieno käsikirjoitus ja ohjaus ensikertalaisohjaaja George Nolfilta. Seuraavana vuorossa on Jason Stathamin tähdittämä toimintaleffa The Mechanic (11,86€), joka ei päätynyt teattereihin asti täällä pohjolassa. Siispä olen odottanut jo ainakin vuoden päästäkseni näkemään sen. Kovaa toimintaa lienee luvassa, sillä ohjauksesta vastaa Nolfia kokeneempi Simon West, joka ohjaa parhaillaan tulevaa The Expendables 2 ‑rymistelyä. Viimeisenä esittelyssä ovat kaksi Nicolas Cagen tähdittämää noitaleffaa: Keskiajalle sijoittuvat Musta noita (11,86€) ja nykypäivän New Yorkissa tapahtuva Noidan oppipoika (12,71€). Jälkimmäinen ei tosin olisi varsinaisesti noitaleffa, jos se olisi suomennettu oikein muotoon Velhon oppipoika. Ja noitahan yleensä tarkoittaa naispuolista henkilöä. Joka tapauksessa odotukset kumpaakin leffaa kohtaan ovat varsin alhaiset, mutta eivätköhän ne ihan hyviksi leffoiksi osoittaudu. Ainakin komiikkaa pitäisi molemmissa riittää.

Nyt soi: "Lady Gaga ‑ The Edge of Glory" 5:20

sunnuntai, 9. lokakuuta 2011

Hullut päivät syksy 2011: Päivä 5

Eilen mainitsemani oman blogauksensa ansaitseva ostos on Blu-ray kokoelmani uusi kuningas: Kaikki kuusi Star Wars ‑elokuvaa sisältävä boksi Star Wars: The Complete Saga! Tuo upea yhdeksän levyn paketti sisältää kaiken tämän:
  1. Star Wars: Episodi I: Pimeä uhka (2h 16min) + kommenttiraidat
  2. Star Wars: Episodi II: Kloonien hyökkäys (2h 22min) + kommenttiraidat
  3. Star Wars: Episodi III: Sithin kosto (2h 20min) + kommenttiraidat
  4. Star Wars: Episodi IV: Uusi toivo (2h 5min) + kommenttiraidat
  5. Star Wars: Episodi V: Imperiumin vastaisku (2h 7min) + kommenttiraidat
  6. Star Wars: Episodi VI: Jedin paluu (2h 15min) + kommenttiraidat
  7. Episodi I-III ekstrat: Tapahtumapaikkojen (Naboo, Tatooine, Coruscant, Geonosis, Utapau, Mustafar ja Kashyyk) mukaan jaoteltuna mm. seuraavia:
    • Poistettuja/pidennettyjä kohtauksia
    • Näyttelijöiden ja tuotantotiimin haastatteluita
    • Koosteita rekvisiitan, puvustuksen ja mallikappaleiden valmistuksesta
    • Matte painting ja concept art maisema- ja konseptikuvauksia
  8. Episodi IV-VI ekstrat: Tapahtumapaikkojen (Tatooine, Death Star, Yavin, Hoth, Dagobah, Bespin ja Endor) mukaan jaoteltuna mm. seuraavia:
    • Poistettuja/pidennettyjä kohtauksia
    • Näyttelijöiden ja tuotantotiimin haastatteluita
    • Koosteita rekvisiitan, puvustuksen ja mallikappaleiden valmistuksesta
    • Matte painting ja concept art maisema- ja konseptikuvauksia
  9. Star Wars dokumentit (312 min) ja parodiat (96 min)
Tähtien sodan tuloa sinilevylle olen odottanut suurella innolla siitä lähtien kun kuulin sen suunnittelusta yli vuosi sitten. Alitajuisesti olen odottanut sitä jo vuosikausia, aina siitä lähtien kun kaduin suuresti etten eräillä Hulluilla päivillä ostanut alkuperäisen trilogian DVD-boksia. Mutta eipä kaduta enää, sillä kaikella on selvästikin tarkoitus :p. Suuresta odotusinnosta huolimatta en kuitenkaan ollut halukas maksamaan siitä suuria summia. Onneksi pelastajaksi saapui synttärilahjaksi saamani Verkkokauppa.com lahjakortti jolla sain 86,90€ hinnasta pois viisi kymppiä tehden loppusummaksi varsin siedettävän 36,90€. Säästin siis ehdottomasti parhaan ostoksen viimeiseksi. Ilmankin sitä olisin ollut erittäin tyytyväinen tämänkertaisten Hullujen päivien saaliiseen – varsinkin leffojen osalta. Uutta saalista pääsen keräämään taas ensi vuonna, kun hulluttelu jatkuu keväällä!

lauantai, 8. lokakuuta 2011

Hullut päivät syksy 2011: Päivä 4


Ehdinpä menoista huolimatta hulluttelemaan neljäntenäkin Hulluna päivänä, ja kuten kuvista näkyy, löysin yhä varsin paljon sopivia tarjouksia. Mukana on jopa kaksi lisäystä leffakokoelmaan itse Stockmannilta, mikä on lähiaikoina ollut neljännelle Hullulle päivälle varsin harvinaista. Muitakin ostoksia on sen verran paljon että jaoin ne kolmeen kuvaan. Siirtykäämme siis esittelyiden pariin aloittaen ensimmäisestä kuvasta.

Leffat ja niihin liittyvät (1. kuva)
  • Duudsonit elokuva DVD (4,90€): Stockan leffaosastolta ensimmäisenä poimin tämän hupaisan rämäpääleffan, joka leffateatterissa nähtynä oli pienoinen pettymys, koska suurin osa tempuista oli jo nähty TV-sarjoissa. Mutta siitä on jo aikaa, joten eivätköhän vanhat temput naurata taas kunnolla, puhumattakaan uusista ekstratempuista, joita on yli tunnin verran.
  • The Social Network Two-Disc Collector's Edition DVD (4,90€): Ikään kuin älyttömän sekoilun vastapainoksi ostin tämän kriitikoiden vuolaasti ylistämän Facebookin alkutaipaleesta kertovan elämänkertaleffan, jonka pääosassa nähdään Jesse "Columbus" Eisenberg. Kerrankin kohdalle  sattui hullunhalpa tarjous, jonka hinta pääsi todella yllättämään. Luulisi ettei menestysleffan kahden levyn versio irtoaisi noin halvalla vain vuoden päästä ensi-illasta.
  • 10 kpl Finnkino sarjalippuja (70€): Perinteinen sarjaleffalippuostos jäi tällä kertaa neljännelle päivälle, kun osuin muiden ostosten kanssa kassalle, jossa sarjalippuja oli tarjolla. Ei tarvinnut siis erikseen jonottaa palvelupisteeseen, josta niitä saa aina varmasti. Lippujen voimassaoloajalle osuvat sellaisten kiinnostusta herättäneiden leffojen kuin Johnny English RebornThe Three MusketeersContagion30 Minutes or LessReal SteelImmortalsThe ThingSherlock Holmes: A Game of ShadowsMission: Impossible - Ghost ProtocolIron Sky ja The Avengers ensi-illat, joten eivätköhän liput tule käytettyä vaikka päätyisinkin käymään katsomassa listatuista leffoista vain murto-osan. Ja niinhän siinä usein käy, kun kiinnostus moniin leffoihin laskee esim. huonon arvostelumenestyksen myötä.
  • 4 kpl Finnkino popcorn-lippuja(8€): Yllä mainittuja leffoja katsellessa maistuvat tietysti tuoreet popparit, ja Superpäivien ulkopuolella halvin tapa hankkia niitä on ostaa tällainen hullunhalpoja lippuja sisältävä paketti.
Snacksitkarkit ja leivonnaiset (2. kuva)
  • Taffel Hearts sipsipussi (1,65€): Kuten eilen mainitsin, ovat nämä sen verran hyviä ja harvoin tarjouksessa, että voisi ostaa toisenkin pussillisen. Ja nytpä siis toteutin tuon uhkauksen. Samoin tuli näemmä tehtyä myös kevään Hulluilla päivillä, joten ehkä tästä on muodostumassa perinne?
  • Tuc Cheese suolakeksit (1€): Keskutan Stockalla nämä juustonmakuiset suolakeksit kuuluivat euron tarjouksen piiriin, mutta valitettavasti "hyvästä" syystä. Ne on nimittäin valmistettu uudella reseptillä, joka on suoraan sanottuna surkea vanhaan loistavaan verrattuna. Jatkossa ostanen siis vain muita lajeja. Goodbye/buy old friend :'(...
  • 300g irtokarkkeja (1,71€): Ahneus iski, joten pussitin vielä lisää harvinaisia matokarkkeja, sekä jonkun verran krokotiileja kirsikaksi matokakun päälle.
  • 3 kpl Fazer Dallas-pullia (2,70€): Tämä perinteinen suosikkipullatarjous onnistui välttelemään tahmaisia näppejäni aina tähän päivään asti, mutta onneksi keskustan Stockan pullaosastoon saatto luottaa.
  • 6 kpl Primula Quarkini-munkkeja (2,37€): Dallas-pullien rinnalle nappasin näitä melkein yhtä hyviä munkkipalleroita, joita myös donitsin rei'iksi joissain piireissä kutsutaan.
Ruuat, hygieniatuote ja juoma (3. kuva)
  • Dr. Oetker Ristorante Prosciutto pakastepitsa (2€): Tämän herkullisen pakastepitsamerkin prosciutto-variantti löytyi vihdoin ja viimein sieltä kaikkein isoimmalta ruokaosastolta, eli keskustan Stockmann Herkusta. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ehkä joskus pitäisi mennä keskustaan ensimmäisenä ja napata tätä kaksin kappalein, sillä muissakin kaupoissa se tuntuu olevan yhtä harvinainen.
  • Kleenex balsam nenäliinat (1,50€): Puoliperinteinen kasvopyyhetarjous oli halventunut selvästi, joten ostinpa yhden pakkauksen, vaikken olekaan kärsinyt räkätaudista pitkään aikaan. Oikeastaan tein ostopäätöksen jo ensimmäisenä Hulluna päivänä, mutta nyt vasta rasioita osui silmään kun messissä oli muitakin kassalla käyntiä vaativia tuotteita. Pelkän nenäliinarasian takia en nimittäin olisi viitsinyt seistä kassajonossa.
  • De Cecco Tagliatella All'uovo pasta (1,50€): Ensimmäisenä Hulluna päivänä ostetun spagettimaisen pastan rinnalle valitsin tällä kertaa saman tuotemerkin leveitä tagliatelle -suikaleita.
  • Pastella Fettuccine Al naturale tuorepasta (1,49): Tämä perinteinen tuorepastatarjous muistuttaa hyvin paljon tagliatellea. Käännökset italiasta englantiinkin ovat varsin samanlaiset: Thin cut ones vs. thin slices. Merkittävin ero lienee paksuudessa, joten enpä varmaan silmämääräisesti tunnistaisi, että kumpi on kumpaa. Hinnassakin eroa on enemmän eli kokonaisen sentin verran :p.
  • Saarioinen Päärynävaniljakiisseli (0,99€): Saarioisten vaniljakiisseleiden tarjouksista etsiskelin hedelmäkerroskiisseliä, mutta koska sitä ei näkynyt missään, päätin kokeilla uutta päärynäversiota.
  • 3 kpl Conference päärynöitä (0,50€): Päärynäkiisselin ohella ostin näitä Hullunhalpoja hedelmiä alkuperäisessäkin muodossa. Ne maistuvat mainiosti sellaisenaan, tai vaikka makaronisalaatin aineksena.
  • Marli Vital appelsiini-mango mehu (1€): Tuttua mehutarjousta päätin hyödyntää vielä yhden paketin verran, jotta molempia lempparimakuja olisi tasapuolisesti kaksi kappaletta.
Neljännen päivän ostokset on yhtä suurta ostosta lukuun ottamatta käsitelty. Kyseinen hankinta on sen verran merkittävä, että se ansaitsee oman blogauksensa, kuten tietsikkanäyttö ja Civilization Chronicles aikanaan. Koska en ajatellut enää huomenna mennä hulluttelemaan ollenkaan, päätin että kyseisen ostoksen voi yhtä hyvin laittaa viidennelle Hullulle päivälle. Hulluttelu jatkuu siis tavallaan vielä huomenna!